Joet ja järvet

Suomen järvet ja joet ovat vielä suurelta osin hyvässä tilassa, mutta etenkin maatalouden ravinnekuormitus, maankäyttö sekä vesirakentaminen ovat muuttaneet niiden luonnontilaa.

Sisävesien tila

Sisämaan suurten vesistöjen, kuten Saimaan, tila on vielä pääosin hyvä. Rannikkoalueen vesistöjen tila on keskimäärin huonompi kuin sisämaan vesien. Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoalueen jokivesistöjä kuormittaa pääasiassa maatalous. Etelärannikolle keskittyy lisäksi suuri osa yhdyskuntien ja rakentamisen aiheuttamasta vesistökuormituksesta.

Sisävesiluonnon luontotyypeistä 68 prosenttia on uhanalaisia Etelä-Suomessa ja koko maassakin 40 prosenttia. Lähes kaikki virtavesiluontotyypit on arvioitu silmälläpidettäviksi tai uhanalaisiksi pohjoisimpia luontotyyppejä lukuun ottamatta. Myös järvet ja pienvedet, erityisesti lähteiköt ja lammet, voivat huonosti Etelä-Suomessa. Sisävesillä suurimmat syyt uhanalaistumiseen ovat rehevöityminen ja likaantuminen, vesi- ja rantarakentaminen sekä tulevaisuudessa ilmastonmuutos.

Pohjavesien tila on pääasiassa hyvä. Pohjavesien pilaantumista voivat aiheuttaa mm. kemikaalionnettomuudet, liukkauden torjuntaan käytetty suola sekä pohjavesialueilla sijaitsevat polttonesteiden jakeluasemat tai teollisuustoiminta. Pohjaveden huono laatu voi johtua myös maa- ja kallioperän luontaisista ominaisuuksista.

Vesistöjen kuormitus

Vesistöt rehevöityvät, kun niihin joutuu liikaa ravinteita. Rehevöityminen aiheuttaa mm. veden samenemista sekä vesikasvillisuuden ja leväkasvustojen lisääntymistä. Liiallinen rehevöityminen johtaa lajiston yksipuolistumiseen.

Maataloudessa ravinteita huuhtoutuu eniten jyrkiltä, savipitoisilta rantapelloilta sekä alueilta, joilla ravinteita on kerääntynyt maaperään. Useita peltoja myös ylilannoitetaan. Kotieläintilojen suureneminen ja keskittyminen lisää lannan aiheuttamia ravinnevalumia paikallisesti. Maatalouden ympäristötuen avulla on toteutettu esimerkiksi suojavyöhykkeitä, mutta keinot eivät ole olleet riittävän tehokkaita ravinnekuorman pienentämiseksi.
Haja- ja loma-asutus aiheuttaa heti maatalouden jälkeen suurimman fosforikuormituksen. Viemäriverkostojen ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin vuonna 2004 voimaan astuneella asetuksella. Kiinteistön omistajan täytyy laatia selvitys oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä
Metsätaloudessa ravinteita ja kiintoainetta huuhtoutuu vesistöihin kun metsiä lannoitetaan ja kunnostusojitetaan sekä hakkuiden yhteydessä. Maaperästä huuhtoutuu maan muokkauksessa myös monia haitallisia aineita kuten elohopeaa ja muita raskasmetalleja.
Yhdyskuntien jätevesien typpi on merkittävä vesistöjen kuormittaja ja jätevedenpuhdistamoiden typen poistoa tulisikin tehostaa etenkin Itämeren rannikkoalueilla.

Teollisuuden päästöjä on saatu vähennettyä viime vuosikymmeninä, mutta teollisuus kuormittaa edelleen paikallisesti monia vesistöjä
Turvetuotanto, kalankasvatus ja turkistarhaus ovat paikallisesti merkittäviä vesistöjen kuormittajia.
Hulevedet kuormittavat vesistöjä taajama-alueilla. Ravinteiden lisäksi ne sisältävät mm. raskasmetalleja ja bakteereita.
Ravinteiden lisäksi vesiluontoon joutuu myös erilaisia haitallisia kemikaaleja, kuten maatalouden torjunta-aineet ja teollisuudessa käytetyt yhdisteet.

Maankäyttö ja vesirakentaminen

Rakentaminen muuttaa veden kiertokulkua. Vesi ei pääse imeytymään päällystetyillä alueilla maa- ja pohjavedeksi. Taajamatulvat lisääntyvät, kun tulvia tasaavia lampia, virtavesien tulvametsiä ja kosteikkoja ympäristöineen tuhoutuu rakentamisesssa. Rantarakentamisen lisääntyessä yhtenäistä rantaluontoa on jäljellä yhä vähemmän.

Suurta osaa Suomen vesistöistä säännöstellään vesivoimatalouden tarpeisiin tai tulvasuojelun takia. Padot estävät vaelluskalojen ja muiden vesieliöiden kulun sekä virtavesien luontaisen tulvimisen. Maan kuivattamiseksi tehdyt virtavesien perkaukset sekä ojitukset ovat heikentäneet useimpien vesistöjen tilaa.

Luonnonsuojeluliiton työ sisävesien suojelemiseksi

Luonnonsuojeluliitto osallistuu aktiivisesti mm. vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat ovat mukana alueellisissa yhteistyöryhmissä, joissa vesienhoitoa suunnitellaan. Luonnonsuojeluliitto tiedottaa mm. vesivoiman ja rakentamisen vaikutuksista vesiluontoon. Yhdessä Suomen Partiolaisten kanssa liitto toteuttaa Rantaseuranta-ympäristökasvatushanketta ja järjestää jokakesäisen Big Jump-vesiensuojelutempauksen. Luonnonsuojeluliitto toimii EEB:n (European Environmental Bureau) vesityöryhmässä ja on Coalition Clean Baltic-järjestön jäsen.

Lisätietoa

kuva: www.kuvaliiteri.fi/LKA

Osiot

Omat työkalut