Miten metsien tukia pitää muuttaa EU:n maaseutupolitiikassa?

Domingos Leitao, Monia Martini, Zdenek Postulka, Vanya Ratarova, Tapani Veistola & Veerle Dossche: What changes are needed? – The implementation of EU’s rural development policy. FERN, 2010.


TULOKSET

1. On epäselvää miten maaseutupolitiikan "uusien haasteiden" (kuten biodiversiteetin) rahoitus todella käytännössä toteutui, kun jäsenmaiden piti uusia maaseutuohjelmiaan niiden takia 2007 - 08.
- Usein kyllä lisättiin sopivaa tekstiä ohjelmaan – mutta tuliko todella myös rahaa?

2. Metsien osuus maaseudun kehittämisohjelmista on pieni.

3. Ohjelmien toimeenpano on myöhässä.
- Monissa maissa varsinkin ympäristötoimintalinjassa 2 on viivettä verrattuna esimerkiksi toimintalinja 1:n yritystukien toteutumiseen.

4. EU:n maaseutuasetuksen sinänsä hyvät ympäristötavoitteet eivät toteudu käytännössä.
- Esimerkiksi metsityksissä pitäisi suojella ympäristöä, mutta näin ei käytännössä tapahdu.

5. Ympäristötavoitteiden toteutumista haittaa selkeiden ohjeiden puute.
- EU:n tilintarkastajien (Court of Auditors) edellisen ohjelmakauden kritiikkiä ei ole otettu riittävästi huomioon.
- On epäselvää miten nykyinen maaseutuasetus oikein parantaa metsien käsittelyä ja suojelua käytännössä.

6. Kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuudet esimerkiksi työryhmiin ovat parantunut tällä ohjelmakaudella merkittävästi, mutta siinä on yhä paljon kehitettävää.
- Joissakin maissa järjestöillä on yhä vaikeuksia päästä seurantakomiteoihin ja muihin työryhmiin.

7. Juuri missään maassa ei ole kestävän biomassan tuotannon kriteereitä, vaikka Komissio on toivonut sellaisia jäsenmailta.
- Monet maat ovat lisäämässä biomassan tuotantoa voimakkaasti, joten kriteereillä on kiire.

8. Mahdollisuus Natura 2000 -tukiin on EU:n maaseutuasetuksessa, mutta niitä ei ole otettu kaikissa jäsenmaissa käyttöön.
- Vain 15 kaikista 88 kansallisesta tai alueellisesta maaseudun kehittämisohjelmasta on korvamerkinnyt rahaa Natura-metsiin.

SUOSITUKSET

Juuri nyt pohditaan tämän ohjelmakauden väliarviointia ja seuraavaa (vuoden 2013 jälkeistä) ohjelmakautta. Seuraavat asiat tulee ottaa huomioon:

Suositukset EU:lle seuraavaa ohjelmakautta varten

1. Komission pitää pakottaa jäsenmaat varmistamaan, että maaseudun kehittämisstrategia ja -ohjelma ovat linjassa muiden kansallisten ohjelmien kanssa, jotka koskevat biodiversiteettiä, metsiä ja uusiutuvaa energiaa.

2. Ympäristöjärjestöjen osallistumismahdollisuuksissa on ollut myönteistä kehitystä. Tarvitaan vielä kriteereitä takaamaan parempi tasapaino eri sidosryhmien välillä.

3. Jäsenmaiden on pakko ottaa käyttöön metsien ympäristötuki ja Natura-metsien tuet. Tarvitaan vähimmäiskriteerit rahoitukselle ja hyväksyttäville toimenpiteille.

4. Hyvän metsänkäytön vähimmäiskriteerit (good forestry practice) pitää luoda vähimmäistasoksi tukien saamiselle.

5. Tarvitaan selkeät ohjeet metsitykselle, jotta se suojelisi eikä vaarantaisi luonnon monimuotoisuutta. Haitallisten vieraslajien tukeminen pitää lopettaa.

6. Pitää tehdä kestävän biomassan tuotannon kriteerit osallistavasti ja varmistaen, että biomassan tuotanto vähentää kasvihuonekaasuja ja että sillä ei ole haitallisia ympäristö- tai sosiaalisia vaikutuksia.


Suosituksia jäsenmaille tämän ohjelmakauden loppuun

1. Pitää tehdä sekä EU- että kansalliselle tasolle kestävän biomassan tuotannon kriteerit osallistavasti ja varmistaen, että biomassan tuotanto vähentää kasvihuonekaasuja ja että sillä ei ole haitallisia ympäristö- tai sosiaalisia vaikutuksia.

2. Jäsenmaiden pitää varmistaa sosiaalikumppanien ja ympäristöjärjestöjen pääsy seurantakomiteoihin, työryhmiin ja maakunnan yhteistyöryhmiin yms.

3. Natura 2000 -tuet tulee ottaa kaikissa maissa käyttöön.

4. Jäsenmaiden tulee kehittää selvät kriteerit metsitykselle haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Haitallisia vieraslajeja ei saa tukea.

5. Kansallisten ja aluehallintojen tulee tehdä selvät ympäristökriteerit hakemusten arvioimiseksi.

Tiivistäen käänsi Tapani Veistola