Uraanikaivosadressin luovutuskirje eduskuntaryhmille

Helsingissä 7.11.2006



Arvoisat eduskuntaryhmän jäsenet

Asia: Uraanikaivosadressi

”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.” (Perustuslaki 20 §)

Uraanin louhinta tuhoaa luontoa ja uhkaa kansalaisten oikeutta terveelliseen ympäristöön. Louhinta jättää jälkeensä valtavia radioaktiivisia jätekivivuoria, joista tuulet ja sateet levittävät radioaktiivista pölyä ympäröivään luontoon ja vesistöihin. Uraanin rikastaminen paikan päällä tapahtuu vahvaa happoseosta ja valtavia määriä puhdasta vettä käyttäen, mikä synnyttää myrkyllisiä ja radioaktiivisia lietealtaita. Ne vuotavat aikaa myöten ylitse tai puhkovat tiensä maanalaisia vesisuonia myöten saastuttaen vesistöjä ja vaarantaen pohjavesiä.

Pohjavedet ovat vaarassa myös käytettäessä ns. in situ -menetelmää, vaikka siitä tällä hetkellä puhutaan Ruotsissa vähemmän saastuttavana menetelmänä. Esimerkiksi Texasissa ja Wyomingissa, missä sitä on käytetty, ei vuosia kestäneistä ja miljoonia dollareita maksaneista yrityksistä huolimatta vesiä ole kyetty puhdistamaan.

Yhden kilon tuottaminen uraanirikastetta (yellow cake) aiheuttaa keskimäärin 2 000 kg jätekivimurskaa (ja sitäkin enemmän uraaniesiintymän ollessa köyhää pitoisuudeltaan). Syntyviä jätekivivuoria ei voi siirtää minnekään, vaan ne jäävät maisemaan. Kaivosten alapuoliset vesistöt saastuvat ja kuljettavat radioaktiivista ainesta pitkiäkin matkoja, aina Suomenlahteen ja Pohjanlahteen ja edelleen Itämereen.

Uraanikaivokset ja jätevuoret tuhoaisivat maatalousmaita ja metsiä, pilaisivat kulttuuri- ja erämaamaisemia sekä saastuttaisivat järvien kaloja, metsien sieni- ja marjasatoa ja riistaa. Muutaman vuoden kaivostyöpaikat eivät myöskään korvaisi lopullisia menetyksiä maa- ja metsätaloudessa sekä matkailuelinkeinon alalla. Uraanin louhinta koskettaa siten kaikkia suomalaisia, kaikki ovat asianosaisia. Lisäksi sen vaikutukset ulottuvat yli maan rajojen.


Uraanikaivokset ovat yksi ydinvoiman ongelmista

Uraanin louhinnan aloittaminen Suomessa olisi myös vaikuttava energiapoliittinen linjaus, joka auttamattomasti ohjaisi Suomea kohti ydinvoimapainotteista energiantuotantoa. Ydinvoimaan liittyy suuria onnettomuus- ja terroririskejä. Lisäksi ydinjätteet ovat ratkaisematon uhka nykyisille ja tuleville sukupolville. Ydinvoima on ratkaisuna liian kallis ja vaarallinen, jotta sen avulla voitaisiin torjua ilmastonmuutosta Suomessa ja maailmassa. Sen sijaan siihen panostaminen vie tärkeitä voimavaroja välttämättömiksi käyviltä investoinneilta uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja uusiin innovaatioihin.

Ydinaseet ja uraaniaseet kytkeytyvät läheisesti ydinpolttoaineen valmistukseen. Suomessakin louhittava uraani voisi joutua ydinaseteollisuuden käyttöön. Se lisäisi uraanin määrää ja jatkaisi sen niukkenevaa saatavuutta maailmassa. Se olisi siten osaltaan mahdollistamassa ydin- ja uraaniaseiden jatkuvan valmistamisen ja uusien tuhoisien aseiden kehittelyn ja lisäämässä ydinmateriaalin leviämistä.

Puhe moraalisesta velvollisuudesta louhia uraania ydinvoiman ja ydinaseiden materiaaliksi on täysin perusteetonta. Suomella on osaamista ja valmista teknologiaa vaihtoehtoiseen energiantuotantoon ja energiatehokkuuden nostoon.

Kaivoslaki on uusittava

Merkittävälle osalle Suomen kansasta oli suuri pettymys, että kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi Cogema/Arevalle luvan etsiä uraania Enon ja Kontiolahden kunnissa varaamiltaan alueilta.

Perusteluissaan ministeriön edustajat vetosivat Suomen vanhentuneeseen kaivoslakiin. Uutta kaivoslakia valmistellaan, mutta valmistelun aikanakin yhä uusia valtaushakemuksia tulvii ministeriöön. Pyydämme Teitä eduskunnan jäseninä ja lainsäätäjinä vaatimaan ministeriöltä lakiuudistuksen kiirehtimistä, ja että mitään lupia ei myönnetä, ennen kuin uusi laki on voimassa. Pyydämme myös Teitä edellyttämään, että radioaktiivista ja myrkyllistä saastetta levittävä uraanikaivostoiminta käsitellään uudessa kaivoslaissa erillään muusta kaivostoiminnasta, niin että se voidaan näistä syistä kieltää.

Ei uraaniteollisuutta Suomeen -verkosto luovutti 27.10.2006 kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle uraanivaltaushakemuksia eri puolilla Suomea vastustavan vetoomuksen. Uraanikaivoshankkeista päättää nykyisen kaivoslain voimassa ollessa virallisesti valtioneuvosto. Vetoamme kuitenkin eduskuntaryhmiin laajan tuen saamiseksi sille, että maamme luontoa ei pilata, vaan se nähdään ja sitä vaalitaan ihmisten fyysisen ja henkisen terveyden ja hyvinvoinnin perustana nykyisille ja tuleville sukupolville.
 
Ei uraaniteollisuutta Suomeen -verkosto vaatii uraaninlouhintahankkeiden hylkäämistä kaikkialla Suomessa. Vetoomuksen on allekirjoittanut tähän mennessä 5 846 ihmistä. Paikkakunnilla, joilla uraanikaivoshankkeita on vireillä, on lisäksi kerätty tuhansia nimiä asuin- ja lähialueiden valtaushankkeita vastustaviin vetoomuksiin.

Luovutamme Teille koko maata koskevan vetoomuksen allekirjoituksineen toivoen, että tuette vetoomusta vaatimalla valtioneuvostoa kiirehtimään kaivoslain uudistusta ja pysäyttämään uraaninlouhintahankkeet Suomessa.


Kunnioittavasti,



Tapani Veistola                                                Sari Mäntylä
luonnonsuojelusihteeri                                     luonnonsuojeluassistentti
Suomen luonnonsuojeluliitto                            Uudenmaan luonnonsuojelupiiri



Anna-Liisa Mattsoff                                             Ulla Klötzer
Edelleen Ei ydinvoimaa -kansalaisliike              Naiset Atomivoimaa Vastaan




Angela Oker-Blom                                         Gerd Söderholm   
Naiset Rauhan Puolesta                                Naiset Rauhan Puolesta