Suomen suoluonto on ainutlaatuinen ja maailman monipuolisin

Korvet, rämeet, nevat, letot, palsat... Suoluontomme on hyvin monimuotoinen!

Eri suotyypit määräytyvät kasvillisuuden perusteella, ja ne vaihettuvat toisiinsa välimuotojen kautta. Suotyyppien runsauden syy on monipuolinen ekohydrologia: suolle tulevan veden määrä ja laatu vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti. Näitä ominaisuuksia säätelee suon valuma-alue.

Kuvassa syysmaisemaa Torronsuolta. Kuva SLL.

Soiden karkein jaottelu on jako kolmeen päätyyppiryhmään: korpiin, rämeisiin ja avosoihin. Avosuot jaetaan ravinteisuutensa perusteella edelleen nevoihin ja reheviin lettoihin. Nykyisin päätyyppien joukkoa on lisäksi täydennetty luhdilla ja lähteiköillä.

Suotyyppien yhdistelmistä syntyy laaja-alaisia suoyhdistymiä. Näitä ovat keidassuot, aapasuot ja palsasuot.

Suoyhdistymät vaihtelevat ilmaston ja maanpinnan muotojen mukaan. Koko maapallolla on havaittavissa leveysasteita noudatteleva samanlaisten suoyhdistelmätyyppien vyöhykkeisyys.

Suoyhdistymätyypeistä Etelä-Suomessa tavataan keidassoita, maan keski- ja pohjoisosia hallitsevat aapasuot, kun taas pohjoisimmassa Lapissa tavataan palsasoita. Kaikilla vyöhykkeillä on laajojen suoyhdistymien lisäksi myös runsaasti pienialaisia paikallisia suoyhdistymiä eli niin sanottuja piensoita.

Suomen soiden omaleimaisimpia erikoisuuksia ovat Pohjanlahden maankohoamisrannikon suot ja niiden kehityssarjat.

• Vieraile virtuaalisuolla! Jyväskylän yliopiston virtuaalisuo

Kuvassa sarojen ja luhtavillan luonnehtimaa aapasuota Utajärven Makkarasuolla. Kuva SLL / Heikki Pesu.

Uhanalainen suoluonto

Runsaasti yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on menettänyt luonnontilansa ja paljolti myös luonnonarvonsa.

Suoluonnon tuhoutumisen syitä ovat olleet soiden raivaaminen pelloiksi sekä erityisesti ojitus metsätalouskäyttöön. Nykyään suurin uhka suoluonnolle on turpeenkaivuu.

Suomen alkuperäinen suoala on ollut noin 10,4 miljoonaa hehtaaria eli noin kolmannes Suomen maa-alasta. Nykyään suot ja turvemaat kattavat noin 8,9 miljoonaa hehtaaria. 

Etenkin Etelä-Suomen suoyhdistymien ja suotyyppien uhanalaistumiskehitys on vakava. Myös Pohjois-Suomen suoluonto on kärsinyt, mutta tilanne on pohjoisessa kuitenkin selvästi parempi kuin etelässä.

Etelä-Suomessa ei ole ainuttakaan suoyhdistymätyyppiä, joka luokiteltaisiin säilyväksi. Kymmenestä suoyhdistymätyypistä kahdeksan on uhanalaisia, loput kaksi silmälläpidettäviä. Erittäin uhanalaisia ovat metsäkeitaat sekä välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot, äärimmäisen uhanalaisia keidassuosarjat ja aapasuosarjat.

Piensoita eli paikalliset suoyhdistymiä ei tunneta riittävästi. Niihinkin sisältyy kuitenkin eritasoisesti uhanalaistuneita alatyyppejä etenkin Etelä-Suomessa. Monissa maakunnissa huomattava osa jäljellä olevista ojittamattomista soista onkin piensoita, joilla on erittäin suuri merkitys korpien suojelulle.

96 % Etelä-Suomen suoluontotyypeistä on uhanalaisia. Suurin osa uhanalaisista suotyypeistä on erilaisia korpia ja lettoja. Nevat ja rämeet ovat säilyneet paremmin, mutta monet niistäkin ovat silti uhanalaisia. Pohjois-Suomessakin vain 38 % suotyypeistä on arvioitu säilyviksi.

Soilla elää 123 lajia, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi. Niistä 67 on sellaisia, jotka elävät vain soilla. Kahdeksan soilla elävää lajia on hävinnyt kokonaan. Silmälläpidettäviksi eli lähes uhanalaisiksi on luokiteltu 84 suolajia ja niistä 51 elää pelkästään soilla. Soiden uhanalaisista lajeista valtaosa on sammalia ja putkilokasveja. Myös uhanalaisia hyönteisiä, kuten perhosia, on paljon.

Suomen nykyisestä biologisesta suoalasta (noin 9 miljoonaa hehtaaria) on suojeltu lähes 13 prosenttia eli 1,1 miljoonaa hehtaaria. Noin puolet siitä on suojeltu soidensuojelualueina ja toinen puoli sisältyy kansallispuistoihin, muihin suojelualueisiin sekä erämaa-alueisiin. Suojelualueet keskittyvät Pohjois-Suomeen.

Kuvassa rämekylmäperhonen, Siivekästä lumoa -hankkeessa erityisesti seurattava uhanalainen suoperhonen. Kuva SLL / Ari Aalto.

Lue lisää ympäristöhallinnon sivuilta:

• Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvio 2008, suot
• Valtioneuvoston soidensuojeluohjelma (Ympäristöministeriö)