Suon ennallistustempaus Kilke-leirillä 28.7.-5.8.2010
Kuva: Joel Nykter
Partiolaisten suurleirillä Kilkkeellä toteutettiin onnistuneesti ojitetun suon ennallistamisprojekti. Leirin samoajiksi kutsutut 15–17-vuotiaat partiolaiset palauttivat Hämeenlinnan Evon suurleirialueen läheistä suota luonnontilaan talkoovoimin.
Osallistujia oli päivittäin satakunta nuorta, jotka varustettiin urakkaan teorian lisäksi lapioin ja iloisella tekemisen innolla.
Työn suunnittelusta ja ohjauksesta vastasivat Suomen Luonnonsuojeluliitto sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Kilkkeen 2 200 samoajasta noin 450 osallistui suon ennallistamiseen.
Leirin aikana Luonnonsuojeluliitto jakoi partiolaisille tietoa soista ja suon ennallistuksesta leirin ohjelmalaakson suoständillä. Partiolaiset oppivat soista vastaamalla suovisaan ja tutkimalla suon kasvillisuutta.
Ojat tukkoon ja suo
elpymään
Kuva: Marjukka Kalli
Evon ennallistuskohde on parin hehtaarin kokoinen rämealue, joka on ojitettu 1960-luvulla. Evon 8 000 hehtaarin Natura-alueesta noin puolet on talousmetsää. Soiden osuus on 15 prosenttia.
Käytännössä suota ennallistettiin maata siirtämällä. Juurikkoisen suon ojia tukittiin lapioimalla ojien pohjalle turvetta ylempää niiden penkalta. Ojien tukkimisen myötä veden pinta alkaa suolla nousta. Lisäksi alueelle rakennettiin patoja, joiden avulla estetään tukkeeksi siirretyn maan huuhtoutuminen keväisissä tulvissa. Suolta raivattiin myös puustoa, sillä puut haihduttavat runsaasti vettä ja kuivattavat suota. Raivattua puustoa käytettiin paikan päällä patojen rakentamiseen, joten rakennusaineita ei tarvinnut hankkia suon ulkopuolelta. Työstettyä suota valmistui vauhdilla noin 25 aaria joka päivä.
Suon ennallistamisella on pitkäaikaiset vaikutukset
Ennallistamistöiden jälkeen suon kosteusolosuhteisiin sopeutunut kasvillisuus alkaa palautua ja turpeen muodostuminen voi alkaa uudestaan. Kestää jopa vuosikymmeniä, ennen kuin suo on täysin toipunut.
Lähes kaikki Evon alueen korvet ja rämeet on aikoinaan ojitettu.
Onnistuneesti ennallistetulla suolla kasvaa suolajistoa ja siellä esiintyy luonnontilaiselle suolle tyypillisiä piirteitä, kuten mättäitä ja kosteita pintoja eli rimpiä ja kuljuja. Suon ennallistus auttaa myös vesistöjä. Lähialueen järvet hyötyvät eniten suon ennallistamisesta, sillä kun ojat tukitaan, humusmaa ei valu enää järviin. Kilke-leirin jälkeen seurataan ennallistamisen vaikutuksia alueen luontoon. Partiolaiset järjestävät leirejä Evolla tulevaisuudessakin, joten uusien kohteiden ennallistaminen on mahdollista.
Lähes 60 % Suomen suoluontotyypeistä on uhanalaisia ja luonnontilaisten soiden on määrä on jatkuvasti vähentynyt. Luonnontilaisten soiden merkitys on myös ilmastonmuutoksen kannalta merkittävä, sillä soiden hiilen sidonta- ja varastointikyky vaikuttaa ilmastoon maailmanlaajuisesti.
Projekti on nuorille konkreettinen väylä vaikuttaa
Kuva: SLL / Hannele Ahponen
Leiriläiset kokivat suon ennallistuksen mahdollisuutena vaikuttaa pitkäaikaisesti luontoon.
Leiriläisten kommenttien mukaan oli hienoa päästä osallistumaan tällaiseen suurempaan juttuun – johonkin, jolla on pitempiaikainen merkitys.
Vaikka suolla työskentely olikin rankkaa ja muutama lapiokin katkesi juurakkoisessa maassa, tunnelma oli ehdottomasti positiivinen. Ennallistamisprojekti on pienen kaupungin kaltaisessa leirissä asuville samoajille yksi aidoimpia tapoja kokea luonto Kilkkeellä, tapa mennä todella metsään.
Kyseessä oli Suomen Partiolaisten ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteishanke, jossa partiolaiset pääsivät vaikuttamaan alueen luonnon monimuotoisuuden elpymiseen ammattilaisten ohjaamina. Tempaus nivoutuu samoajien partio-ohjelmaan, johon kuuluu osallistuminen luonnonsuojeluprojektiin. Luonnonsuojeluliitolle hanke oli osa luonnon monimuotoisuuden LUMO2010-teemavuotta. Hanketta tuki SLL:n yhteistyökumppanina LUMENE Oy.
Lisätietoja:
- Luonnonsuojeluliiton LUMO2010-teemavuosi
- Artikkeli "Ennallistaminen auttaa luontoa palautumaan" / Luonnonsuojelija 3/2010
- Linkki YLE:n uutisiin suolta (katso myös video!)
