Suot tarjoavat luonnon palveluita

Suot tuottavat ja tarjoavat lukuisia luonnon palveluita, jotka jäävät helposti huomaamatta. Suoluonnon palveluille ei osata tai ei haluta laskea rahallista arvoa.

Suot säätelevät ilmakehän kaasutasapainoa ja vesien virtausta, pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta ja tuottavat ravintoa. Näiden palveluiden turvaamisen kannalta on tärkeää, että suoekosysteemit ovat rakenteeltaan terveitä ja toimivat normaalisti.

Soiden turve on Suomen ylivoimaisesti suurin hiilivarasto ja -nielu.

Yli kaksi kolmasosaa kaikesta maamme hiilestä on varastoitunut soiden turpeeseen. Luonnontilaiset suot ovat hiiltä kerryttäviä ekosysteemejä. Suoekosysteemin toiminnan häiritseminen tai estäminen, kuten ojitus tai turpeenotto, vievät kuitenkin pohjaa pois hiilen varastoinnilta. Ojitetulla suolla turve alkaa hajota ja vapauttaa hiiltä ilmakehään.

Metsäojitus lisää puuston kasvua ja lisää siten elävän kasvillisuuden hiilensidontaa. Luonnontilaisen suon turpeen pysyvä hiilivarasto on kuitenkin ratkaisevasti tärkeämpi kuin ojitetun suon puuston hiilensidonta.

Suomen soiden turpeeseen on varastoitunut kahdeksankertaisesti se määrä hiiltä, joka on sitoutunut metsien puustoon. Suot säätelevät myös alueellista ja paikallista ilmastoa.

Suot toimivat tulvasuojelualueina.

Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset suot säätelevät ja tasaavat veden virtausta, koska turve pidättää tehokkaasti vettä. Suot ovat valuma-alueidensa vesivarastoja ja pidättävät vesien mukana valuvaa kiintoainetta ja kivennäisiä.

Suot suojelevat näin myös vesistöjä rehevöitymiseltä ja mahdollisesti haitallisilta aineilta. Metsäojitus vie suolta sen vedenpidätyskyvyn ja lisää valuntaa vesistöihin. 

Suot suodattavat meille puhdasta pohjavettä.

Suurin osa soista on yhteydessä pohjaveteen, jota käytämme juomavetenä. Soilla onkin merkittävä osuus pohjaveden muodostumisessa ja se on yksi niiden tarjoama ekosysteemipalvelu. Turpeeseen imeytyy keskimäärin 80–90 % sataneesta vedestä, mutta haihtuminen on niin suurta, että pohjavedeksi asti suodattuu yleensä 30–40 prosenttia. Tärkeimpiin pohjavesialueisiin, kuten harjumuodostumiin, liittyy usein soita. Soilla on siis merkitystä myös pohjavesien suojelulle.

Lakkoja, hilloja, karpaloita

Keruutuotteet, etenkin marjat, ovat tärkeä ja rahallisestikin merkittävä soiden tarjoama palvelu. Soiden tärkein marja on lakka eli hilla. Lakan poiminnasta ja myynnistä saadaan parhaina vuosina useiden miljoonien eurojen tulot. Hyvinäkin vuosina valtaosa marjoista jää kuitenkin poimimatta. Lakan ohella soilta poimitaan karpaloa, juolukkaa, variksenmarjaa ja mesimarjaa. Luonnollisesti soilta kerätään suuria määriä myös mustikkaa ja puolukkaa, mutta niitä pidetään puhtaasti metsämarjoina, vaikka puustoisilla soilla kasvavatkin.

Lisäksi, niin kuin muutkin ekosysteemit, myös suot ja niiden kasvillisuus yhteyttävät ja pitävät huolta ravinteiden kierrosta.