Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu Luonto ja ympäristö Soidensuojelu

Suot ovat suomalaisten kansallisaarre

Suomi on maapallon runsassoisin valtio, joten soiden suojelu on kansallinen kulttuuritehtävämme.

kuohuneva-pyhanta.jpg

Suomen luonnontilaiset suot muodostavat huomattavan osan Euroopan säilyneestä biologisesti arvokkaasta ja monimuotoisesta alkuperäisluonnosta. Muut luonnontilaisina säilyneet alueet ovat usein kuivia elinympäristöjä. Suoluonto on Suomessa monimuotoisimmillaan.

On korkea aika luopua menneiden sukupolvien heltymättömästä korvenraivaajan kiihkosta ja ryhtyä arvostamaan soita omaleimaisena alkuperäisluontona ja arvokkaiden ekosysteemipalvelujen tuottajana.

Suot on nähty pitkään arvottomina joutomaina, joita on muutettu tärkeämpänä pidettyä metsä- ja maatalouskäyttöä varten. Suoluontomme onkin erittäin uhanalainen. On korkea aika luopua menneiden sukupolvien heltymättömästä korvenraivaajan kiihkosta ja ryhtyä arvostamaan soita omaleimaisena alkuperäisluontona ja arvokkaiden ekosysteemipalvelujen tuottajana.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää erityisvastuuta pohjoisten soiden suojelusta arvokkaana ja mieluisana tehtävänä. Liitto työskentelee suoluonnon arvon tunnustamiseksi ja soiden tuhoamisen pysäyttämiseksi. Suomalaisen suotietämyksen pohjalta meillä on myös erityisvelvollisuus edistää turvemaiden suojelua maailmanlaajuisesti.

 

''Mikä olisikaan luonnollisempaa kuin se, että Suomelle maapallon suhteellisesti runsassoisimpana valtiona kuuluisi pioneerin asema myös soihin kohdistuvan luonnonsuojelun alalla. Mutta onko näin asian laita?''

Valter Keltikangas, Suomen Luonto -lehden pääkirjoitus 1965


 

 

Ajankohtaista

Mikä on suo? Mitä eroa on korvella ja rämeellä? Paljonko soita on ojitettu?

Opetuspaketti Suomen suot - Uhanalaisia hiilivarastoja on valmistunut. Pdf-muotoon koottu opetuspaketti esittelee suoluontoamme ja sen uhkia kuvien ja tilastojen avulla.

Päivitä omaa suotuntemustasi tai ota Suomen suot - Uhanalaisia hiilivarastoja opetuskäyttöön koulussa!

 

Siivekästä lumoa

ramehopeatapla-urpo-haapalainenSuomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Perhostutkijain Seura ovat aloittaneet Siivekästä lumoa -hankkeen, jossa kartoitetaan suoperhosten tilaa. Esteettisten perhosten kautta pyritään myös edistämään suoluonnon arvostusta ja tuntemusta.

Kuvassa rämehopeatäplä. Kuvaliiteri / Urpo Haapalainen

Maanselän arvosuot esille

Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajaseudulla sijaitsevalla Maanselän aluella on säilynyt poikkeuksellisen paljon alkuperäistä metsä- ja suoluontoa huolimatta intensiivisestä metsätaloudesta. Alueen halki kulkee itä-länsisuuntainen taigaluonnon ekokäytävä, joka yhdistää Venäjän puoleiset luontoalueet lännempänä Suomenselällä sijaitseviin suo- ja metsävaltaisiin suojelualueisiin. Monilla näistä suovaltaisista alueista on merkitystä myös pienvesien, korpimetsien sekä vanhojen metsien suojelulle.

Luonnonsuojeluliiton "Maanselän arvosuot" -hankkeen päätavoite on nostaa esille Maanselän ekoyhteyden kansainvälistä ja kansallista merkitystä suo- ja metsäluonnon suojelulle. Hankkeessa kartoitetaan sekä luonnontilaisia että ojitettuja, mutta ennallistamiseen soveltuvia suoalueita. Tulosten avulla etsitään keinoja turvata alueen luontoarvot.

 

Partiolaiset tempaisivat soiden puolestaPartiolaiset ennallistavat suota Evolla

Kilke oli Suomen Partiolaisten kuudes suurleiri. Leiri järjestettiin Hämeenlinnassa, Evon maisemissa 28.7.-5.8.2010. Kilke-leirillä tempaistiin uhanalaisen suoluonnon puolesta ja ennallistettiin yksi Evon alueen ojitetuista rämeistä Suomen Partiolaisten ja Suomen Luonnonsuojeluliiton yhteishankkeena.

Ennallistamiseen osallistuivat noin 15-17 -vuotiaat partiolaiset. Työ tehtiin käsipelillä rakentamalla pohjapatoja ja tukkimalla ojia. Ennallistamistyö on partiolaisille erinomainen väylä oppia luonnosta itse tekemällä. Partiolaiset saivat myös tietoa suoluonnosta sekä soiden merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Partiolaiset järjestävät leirejä Evolla tulevaisuudessakin, joten ennallistettavan suon vaiheita tullaan seuraamaan tarkasti. Mahdollisesti myös uusia suokohteita ennallistetaan partiolaisten voimin tulevina vuosina.

 Kuva: Joel Nykter

 

Lisätietoja:

  • Suomen luonnonsuojeluliiton soidensuojelutoimintaa koordinoi Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkö Merja Ylönen, pohjois-pohjanmaa@sll.fi, p. 044 929 0550
  • Vs. metsäasiantuntija Sini Eräjää, sini.erajaa@sll.fi, p. (09) 228 08 219, 050 358 3838
  • Ilmastovastaava Venla Virkamäki, venla.virkamaki@sll.fi, p. (09) 228 08 268, 050 345 4411

 

 

Tämän sivun osoite on www.suo.fi