Jättiputket uhkaavat luontomme monimuotoisuutta, koska ne syrjäyttävät alkuperäistä kasvistoa. Lisäksi ne erittävät kasvinestettä, joka auringon UV-säteilyn vaikutuksesta aiheuttaa iholle palohaavan kaltaisia rakkuloita ja jopa pysyviä jälkiä.

Jättiputket kykenevät muodostamaan nopeasti laajoja ja vaikeasti hävitettäviä kasvustoja suuren siementuotantonsa, vahvan kasvullisen lisääntymisensä sekä kemiallisten ominaisuuksiensa avulla. Parhailla kasvupaikoilla ne muodostavat laajoja kasvustoja, "jättiputkimetsiä", jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja alkuperäisen eläimistön.

Jättiputkia esiintyy useissa maissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Niiden torjuntaan käytetään vuosittain paljon voimavaroja. Jättiputket kestävät hyvin niittämistä, joten niitä ei voi hävittää niittämällä. Myös niiden siemenet säilyttävät itävyytensä usean vuoden ja muodostavat maahan ns. siemenpankin, josta putkahtaa esiin uusia yksilöitä vielä useiden vuosien jälkeen. Tärkeintä olisi pikaisesti kieltää ja lopettaa jättiputkien myynti, istutus ja levittäminen koko maassa. Avainasemassa vieraiden kasvilajien leviämisen ehkäisyssä ovat Puutarhaliitto, Viherympäristöliitto ja muut puutarha-alan vaikuttajat ja toimijat.

Jättiputken taimia on edelleen myynnissä, ja niitä käytetään puutarhasuunnittelussa istutusten kookkaina taustakasveina. Tiedottamista jättiputkien haitallisuudesta tuleekin tehostaa sekä puutarha-alan ammattilaisille että harrastajille.

Puutarhassa kasvavien jättiputkien kukinnot pitäisi vähintäänkin katkaista joka kesä heti ilmaannuttuaan, jottei kasvi ehdi siementämään. Samalla on varottava, ettei leikatuilta pinnoilta roisku tai valu iholle kasvin solunestettä. Jos solunestettä joutuu iholle, on se pestävä saippualla ja vedellä mahdollisimman pian pois. Likaantuneet vaatteet ja välineet pitää myös huuhdella ja käsitellä varoen.

Lisätietoa:

• Jättiputkiopas
• Jättiputki Asikkalan luonnonystävien sivuilla
  

• www.ymparisto.fi