Saimaannorppa on maailman suomalaisin eläin

Luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt joulukauden lahjoituskampanjoinnin 2.12. Saimaannorpan suojelutyötä pääsee tukemaan hyvin konkreettisesti ostamalla nielurajoittimia (5,- /kpl) Kalasta katiskalla oikein -kampanjaan. Jaamme katiskoihin asennettavia nielurajoittimia kevätkaudella 2012 Saimaan alueella katiskalla kalastaville. Nielurajoittimien avulla ehkäistään erityisesti nuorten saimaannorppien hukkuminen katiskoihin.

Lahjoita nielurajoitin saimaannorpan turvaksi >

Lue ajankohtaiskatsaus saimaannorpan suojeluun >

Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) – ja sen elinympäristö Saimaa

Aikuinen saimaannorppa on noin 140 cm pitkä ja painaa 50–90 kg. Kuutit ovat tuhkanharmaita ja aikuisten saimaannorppien väritys vaihtelee vaaleasta ja punaruskeasta miltei mustaan.

Norppaa suojaa paksu traani- eli rasvakerros. Kesä- ja talviturkki ovat samanlaiset, mutta eläin vaihtaa karvan huhti–kesäkuussa. Norpat selviävät hyvin kylmistä talvista, mutta kärsivät kesän kuumuudesta.

Norppa on sopeutunut pitkiin sukelluksiin. Sen veren hapensitomiskyky on hyvä, ja vedessä oleskelua helpottaa myös sukellusreaktio: kun norppa sukeltaa, hapekas veri alkaa kiertää vain happea välttämättä tarvitseviin kudoksiin, eli sydämeen ja aivoihin. Samalla sydämen lyöntitiheys laskee.

Jos norppa selviytyy aikuiseksi, se elää todennäköisesti yli 20 vuotta. Vanhin tunnettu yksilö on elänyt 33-vuotiaaksi.

Norpat elävät pieninä osapopulaatioina eri osissa Saimaata. Ne pysyvät uskollisena kotiseudulleen ja pesivät samoille seuduille vuodesta toiseen. Nuoret norpat tosin voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja.

Koska norppakanta on Saimaassa hyvin pieni, norpat eivät esiinny suurissa laumoissa kuten useimmat muut hyljelajit. Norpat elävät yksin tai pareittain, mutta etenkin loppukeväällä norpat saattavat kerääntyä muutaman yksilön ryhmiksi.

Saimaannorppa elää 65–80 % elinajastaan vedessä ja siitä 80 % pinnan alla. Vaikka norppa sukeltaa useita minuutteja, sen on noustava pinnalle hengittämään. Talvisin se tekee itselleen hengitysavantoja. Välillä norppa myös nousee kiville lepäämään ja nukkumaan.

Saimaannorppa on sopeutuvainen. Se on kotiutunut jääkauden jälkeiseen sokkeloiseen sisäjärveen. Saimaa on pitkään ollut norpalle ihanteellinen elinympäristö: rauhallinen, pedoton ja kalaisa. Avovesiaikaan norppa ei juuri pelkää edes ihmistä. Luonteeltaan norpat ovat leikkisiä ja uteliaita, mutta pesiessään ne tarvitsevat rauhaa.

Saimaannorppa syö lähes yksinomaan kalaa, jota se saalistaa sukeltaessaan. Ravinto on etupäässä muikkua ja kuoretta, mutta myös muuta parvissa liikkuvaa pikkukalaa. Keskimäärin yhden norpan kalankulutukseksi on arvioitu 3 kiloa vuorokaudessa. Määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Kiiman ja karvanvaihdon aikaan norpat eivät syö juuri lainkaan. Syksyllä norppa kasvattaa rasvakerrosta ja syö enemmän.

Entä millainen on Saimaa, saimaannorpan elinympäristö?

• Lue lisää: Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) – ja sen elinympäristö Saimaa (pdf)!

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen

Saimaannorppia on jäljellä enää vain 290 yksilöä. Välittömän sukupuuton uhan on arvioitu hellittävän, jos norppakanta saataisiin kasvamaan 400 yksilöön.

Norpan uhanalaisuuden syy on ihminen, muita vihollisia sillä ei ole. Saimaannorpan tulevaisuus on siis meidän suomalaisten varassa.

Saimaannorpan suojelu on yksinkertaista. Pahin uhkatekijä on verkkokalastus, joka voidaan välttää vaihtamalla verkot nielurajoittimilla varustettuihin katiskoihin. Lisäksi on tärkeää antaa saimaannorpalle pesimärauha talviaikaan – erityisesti nykyisin, kun ilmastonmuutos alkaa vaikeuttaa lämpimien talvien myötä saimaannorpan pesimistä.

Norppalähettilästoiminta tavoitti yli 1600 lasta Etelä-Karjalassa

Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppalähettiläät kiersivät Etelä-Karjalassa Saimaan alueen alakouluja 14.3.–4.5.2011. Lähettilästoiminnan tarkoitus oli innostaa lapsia viemään saimaannorpan suojeluviestiä eteenpäin ja auttaa ymmärtämään, minkä vuoksi on tärkeää, että saimaannorppa välttää sukupuuttovaaran ja on elävöittämässä Saimaan luontoa myös tulevien sukupolvien aikana.

Kohderyhmänä olivat etenkin kolmasluokkalaiset, mutta useassa koulussa viesti vietiin myös laajemmalle joukolle. Norppalähettiläät vierailivat 41 koulussa ja vajaan kahden kuukauden aikana tavoitettiin yli 1600 lasta.

Norppaoppitunnin aikana tutustuttiin saimaannorppaan ja sen elinympäristöön Saimaaseen. Myös saimaannorpan uhanalaisuutta ja uhkatekijöitä tuotiin esiin, mutta pääpaino oppitunnissa oli norpan elämän positiivisuuden ja toiveikkaan tulevaisuuden esiintuomisessa.

"Oppilaat olivat hyvin innostuneita ja kiinnostuneita saimaannorpasta. Moni oli eläimen myös nähnyt mökillä tai veneretkellä. Erityisesti esityksessä kiinnostivat unisukellusvideo ja saimaannorpan ääntely", kertovat norppalähettiläät Niina Hätinen ja Heidi Häkkinen.

Luonnonsuojeluliiton kaksivuotinen norppalähettiläshanke päättyi. Vuosi sitten lähettiläät kiersivät Etelä-Savon kouluja. Yhteensä kahden vuoden aikana käytiin 80 koulussa, ja oppitunteihin osallistui noin 3 200 lasta. Hankkeen päätukijana oli Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö. Merkittävää tukea saatiin myös autovuokraamo Hertziltä ja Nestorisäätiöltä.

• "Onko norpalla myrkkyhampaat?" Lue juttu kouluvierailulta
• "Saimaannorpan matkassa" – Lue norppalähettiläiden juttu blogista
  

Vaihda verkot katiskoihin -kampanja

Saimaannorpan esiintymisalueella ei tulisi kalastaa verkoilla. Luonnonsuojeluliiton katiskatempaukset tarjosivat vuosina 2008-2011 Saimaan seudun asukkaille ja kesäasukkaille mahdollisuuden vaihtaa kalastusverkkonsa norppaturvallisiin katiskoihin.

Katiskatempauksissa jaettiin satoja katiskoita Saimaan kalastusosakuntien jäsenille. Ajatuksena oli verkon vaihto katiskaan, mutta katiskan sai ilman verkkoakin, kunhan oli osakunnan jäsen. Kampanjakatiskan luovutuksen yhteydessä kalastaja allekirjoitti sopimuksen, jossa hän lupasi kalastaa katiskallaan verkkojen sijasta kahden vuoden ajan ajanjaksolla 15.4.–30.6.

Katiskatempaukset keskitettiin sellaisten osakaskuntien alueille, joilla ei ollut voimassa keväisiä verkkokalastusrajoituksia tai joilla sopimusalueita olisi ollut tarpeen laajentaa, jotta saimaannorpan kuutteja ei kuolisi verkkoihin. 

Suomen luonnonsuojeluliiton Vaihda verkot katiskoihin -kampanjaa tuki Fortum.

Suuret kiitokset kaikille suomalaisille, jotka ovat tukeneet lahjoituksilla Luonnonsuojeluliiton saimaannorpan suojelutyötä!

Saimaannorpan suojelutyö jatkuu. Vuonna 2012 mm. käynnistetään nielurajoitinkampanja ja jatketaan ympäristökasvatustyötä Saimaan alueella.