Moreenimuodostumat ja niiden suojelu

Selvitys luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaista
moreenimuodostumista (MORMI) on valmistunut ja se julkistettiin
Maa-ainespäivillä 6.6.2007 Geologian tutkimuskeskuksessa. Selvitys on
osa YM:n vuonna 1989 aloittamaa geologisten muodostumien
valtakunnallista inventointia, jota on tehty
kiireellisyysjärjestyksessä. Selvitys on tehty Geologian
tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.

Selvityksen tavoite ja laajuus

Selvityksen tavoitteena oli paikantaa maa-aineslain tarkoittamat
luonnon ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaat
moreenimuodostumat ja arvottaa ne maa-aineslain ympäristökriteerien
perusteella.

Projektissa tutkittiin vuosina 1999-2006 noin 2500 kohdetta, joista
tarkempaan tarkasteluun otettiin 1369 kohdetta. Valtakunnallisesti
merkittäviä MORMI-kohteita on 607 kappaletta (ne on vielä jaettu
arvoluokkiin 1-4) ja seudullisesti arvokkaita on 762.

Moreenimuodostumat on luokiteltu kolmeen päätyyppiin, drumliineihin,
kumpumoreeneihin ja reunamoreenimuodostumiin ja -valleihin.
Luonnonsuojelun kannalta suurimmat arvot liittyvät kohteiden
geologiseen ja maisemalliseen monimuotoisuuteen. Osalla kohteita on
erityisiä biologisia arvoja ja ne keskittyvät maaperältään reheviin
ja lajittuneisiin kohteisiin.

Seudullisesti arvokkaiden kohteiden tiedot on saatavissa SYKE:stä ja GTK:sta.

MORMI-kohteet maakuntakaavoihin

Maakuntaliitot ovat olleet tietoisia hankeesta vuosia, sillä niiden
edustajia on ollut projektin johtoryhmässä. Minä olen ollut SLL:n
edustaja hankkeessa ja toimittanut luonnonsuojelupiireihin alustavia
raportteja sitä mukaa, kun olen niitä saanut.

MORMI-kohteiden toivotaan menevän maakuntakaavoihin. YM:n kaavamerkinnät
-asetuksen mukaan on kaikilla kaavatasoilla mahdollista käyttää
rasteri- tai viivamerkinnällä kaavan osa-alueen erityisominaisuutta
"Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma". Alue voidaan
merkata joko vinoviivarasterilaikkuna tai niin että se rajataan
katkoviivalla, jossa on ge-merkintä.

Osa maakuntaliitoista on asiassa jo pitkällä. Ilmeisesti tehokkain
merkintä on tällä hetkellä  Kanta-Hämeen maakuntakaavan  MYg-alueet
(maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä
ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain
tarkoittaman kaunis maisema). Se on niin voimakas, että MMM on
valittanut siitä KHO:een. Satakuntaliitossa on valmisteluvaiheessa
kaavamerkintä ge-mr (merkinnällä osoitetaan geologian, biologian tai
maiseman kannalta merkittäviä vk. arvokkaita moreenimuodostumia).
Keski-Suomessa asiaa aloitellaan.

Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ehdotuksessa arvokkaat  geologiset
alueet merkitään karttaan vinoviivoituslaikkuina "Arvokas  geologinen
muodostuma". Sen kuvaus on: "Merkinnällä osoitetaan
valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät geologiset
muodostumat, jotka ovat maisemallisesti tai geologisesti
(luonnontieteellisesti) merkittäviä." Sen suunnittelumääräys on:
"Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon kauniin
maisemakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten
luonnonesiintymien säilyminen ja turvattava luontoa laajalle
ulottuvilta vahingollisilta ominaisuuksilta. - Niillä alueilla,
joilla pääkäyttötarkoitus on osoitettu aluevarausmerkinnällä, ko.
merkintä määrittelee ensisijaisen maankäyttömuodon.
Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee arvioida ja sovittaa
yhteen käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot."
-  Itä-Uudellamalla ei ole vielä MORMI mukana, mutta se on helppo
lisätä  tällaiseen merkintään.

Muistakaa samalla MORMIn lisäksi myös muut geologisia arvoja koskevat
selvitykset, jos niitä on alueiltasi tehty, kuten POSKI-projekti tai
kallioalueiden inventointi.

Jos et saa geologisia arvokohteita "positiivina" omalla
kaavamerkintänä näkyviin kaavaan - esimerkiksi poliittisen ja
taloudellisen vastustuksen takia - peli ei ole vielä menetetty.
Yritä  silloin käyttää arvokohteita  "negatiivina" - poistamalla
mahdolliset  kiviaineshuollon varaukset niiden päältä. (Näin on
toimittu  esimerkiksi Uudenmaan vaihekaavassa, jossa ei tosin ole
vielä MORMI  mukana.)

MORMI-selvitys voidaan rinnastaa valtakunnallisissa
alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitettuihin viranomaisselvityksiin.
Tällaisen selvityksen huomiotta jättäminen on on valitusperuste
kaavasta.

Valtakunnallisia kohteita kannattaa esittää myös alempiasteisiin
kaavoihin. Seudullisesti arvokkaista kohteista kannattaa pyytää
tiedot SYKE:stä/GTK:lta, sillä niissä on myös hienoja kohteita, ja
esittää niitä otettavaksi kaavoihin. (Huom! Yleis- ja asemakaavoissa
pitää huomioida myös muut kuin valtakunnalliset kohteet, eli
seudulliset ja jopa paikallisetkin kohteet.)

MORMI-kohteden suojana maa-aineslaki

Moreeniaineksen ottamisessa noudatetaan maa-aineslain (MAL 555/1981)
säännöksiä samalla tavalla kuin harjujen ja kallioiden kiviaineksen
ottamisessa. Lain keskeisenä tavoitteena on vaalia luonnon
monimuotoisuutta ja kauneusarvoja sekä turvata ainesten otto
kesätävällä tavalla.

Moreeniaineksen ottamista koskevassa lupaharkinnassa ja lupaehdoissa
otetaan samalla tavalla huomioon maa-aineslain 3§:n
ympäristöperusteiset kieltosäännöt kuin mm. kauniin maisemakuvan,
luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien
turmelemisesta tai  ne lain 3§:ssä mainitut muut rajoitukset, joilla
pyritään estämään huomattavat tai laajalle ulottuvat vahingolliset
vaikutukset.

Lupaharkinta on tehtävä yksinomaan maa-aineslain 3§:n sisältämien
ympäristöperusteisten lupaedellytysten pohjalta. Jos maa-aineksen
ottamisesta aiheutuu maa-aineslain  3§:n kieltosäännön haitallisia
ympäristövaikutuksia, lupaa maa-aineksen ottamiseen ei voida myöntää.
Mikäli maa-aineslupa kohdistuu valtakunnallisesti merkittäville
moreenikohteille, on luvasta pyydettävä alueellisen
ympäristökeskuksen lausunto (maa-aineslain 7§).

SLL:n piirien ja paikallisyhdistysten mahdollisuudet vaikuttaa

Paikallisyhdistysten asianosaisuus ja mahdollisuudet tehdä
muistutuksia ja valituksia maa-ainesluvista on selvää, sillä
maa-ainesluvat päätetään siinä kunnassa, jossa hakemuksen kohdealue
sijaitsee.

Myös SLL:n piireillä on valitusoikeus, sillä Århusin sopimuksen
toisen  pilarin ja EU:n PP-dirkektiivin takia maa-aineslain 20§:ää
täydennettiin vuonna 2005 seuraavasti:

20 §
Muutoksenhaku

Tämän lain nojalla annettuun ottamislupaa koskevaan lupaviranomaisen
päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeuden ja muutoksenhaun osalta noudatetaan, mitä
kuntalaissa  säädetään. Lisäksi valitusoikeus on alueellisella
ympäristökeskuksella ja hankkeen tarkoittamalla alueella toimivalla
sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka
tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka
asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen.

Muista tämän lain nojalla tehdyistä päätöksistä haetaan muutosta
valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Valitusviranomainen voi tehdä lupapäätökseen vähäisiä muutoksia
asiaa  palauttamatta.

Hyvät edellytykset kansalaisvalvonnalle maa-aineslain lupaprosesseissa siis on.

MORMI-raportti on kesäkuun alussa lähtenyt kuntiin ja on siellä
nähtävillä alkusyksyyn saakka. Kyseessä on tiedoksianto, kunnissa ei
siis tule mitään kuulemismenettelyä.

Lähetämme tällä viikolla jokaiseen piiritoimistoon yhden kappaleen
MORMI-raporttia. Raportista selviää tutkimusmenetelmät,
arvotusperusteet, moreenimuodotumien tyypit ja levinneisyys ja
arvotustulokset. Liitteeenä on lista valtakunnallisesti arvokkaista
kohteista ympäristökeskuksittain. Raportissa on mukana DVD, joka
sisältää em. kohteiden kohdekuvaukset ja karttatulosteet.

Luonnonsuojelijan alkusyksyn numeroon 2007 on tulossa laajempi artikkeli
moreenimuodostumista.

Tiedoksenne vielä, että viime vuonna käynnistyi MORMI-projektin
jatkona ja ohella valtakunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja
rantakerrostumien inventointi. Tämä TUURA-hanke pitää sisällään mm.
dyynit sekä rannikolla että sisämaassa.

Maanläheisin terveisin

Tarja Ketola - lisätiedot MORMI- ja TUURA-selvityksistä (09-228 08
211, 040-527 5212)
Tapani Veistola - lisätiedot kaava- ja lupaprosesseista (09- 228 08
266, 0400-615 530)