Kelluvat asunnot ja asuntolaivat

Kaavoituksessa tärkeimmät huomioon otettavat asiat ovat maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus. Lisäksi asiaan vaikuttavat esimerkiksi vesilaki ja ympäristönsuojelulaki.

Riittävät selvitykset

Maankäyttö- ja rakennuslaki määrää, että kaavojen tulee perustua riittäviin selvityksiin. Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta muistuttaminen on keskeinen keino ehdottaa tarvittavia selvityksiä. Oikea hetki esittää tutkimuksia on kun kaavoituksen alkaessa kunta julkaisee osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Siinä pitää luetella mitä tekijöitä kaavaa laadittaessa arvioidaan.

Koska kelluvat asunnot ovat niin uusi asia, ei ole vielä vakiintunutta käytäntöä siitä, mitä niiden kohdalla pitäisi arvioida ja selvittää. Seuraavassa on lueteltu muutamia asioita, joita tulee ainakin jossakin määrin selvittää kelluvien asuntojen suunnittelun yhteydessä.

1. Muutokset vesialueella

Vesilain 15 § luettelee sellaiset muutokset, joita ei saa aiheuttaa. Mikäli kelluvia asuntoja rakennetaan matalan veden alueelle, laiturirakennelmat (ponttoonit) vaikuttavat veden virtausolosuhteisiin. Huonontuva veden virtaus voi mahdollisesti vähentää vesilain mainitsemaa vesistön puhdistumiskykyä esimerkiksi matalissa lahdenpoukamissa. Vesilaki ei salli myöskään vesistön virkistyskäytön oleellista heikentämistä tai luonnonkauneuden vähentämistä.

Esimerkkinä kyseenalaisesta veden virtausolosuhteisiin vaikuttamisesta ovat esimerkiksi Porin Loma-asuntomessuille suunnitellut kelluvat loma-asunnot. Siellä havainnekuvien mukaan laiturirakennelmat on suunniteltu siten, että ne kaventavat selvästi veden virtausuomaa ja selostuksen mukaan vesi on matalaa ponttoonien kohdalla. Tuollaisessa paikassa tarvittaneen selvityksiä siitä, väheneekö veden virtaamismahdollisuus ja miten paljon.

Toinen vesialueella vaikuttava seikka on jätevesikuormitus ja muu vesien pilaantuminen. Vaikka kelluvat asunnot olisi liitetty viemäriverkkoon ja jätehuolto toimisi kuten kaupungeissa, niillä voi silti olla vesistön kuormitusta lisäävää vaikutusta. On kovin helppoa vesilaskun pienentämiseksi esimerkiksi pestä matot omalla kuistilla merivedellä. Vastaavasti itse laiturin puhtaanapito pitäisi tehdä ilman pesuaineita. Tällaisia asioita on mahdotonta määrätä kaavoissa ja valvoa asuntojen käyttöönoton jälkeen.

Jos asunnoissa on jonkinlainen kuisti tai muu ulkoruokailuun sopiva tila, sellaisesta kovin helposti karkaa roskia mereen huolimattoman käsittelyn vuoksi tai tuulen viemänä. Täysin haitattomaksi asumista kelluvissa asunnoissa ei saa. Koska kaavoituksessa kuitenkin käytetään perusteena hyötyjen ja haittojen vertailua, tulee molemmat selvittää riittävän tarkasti ja perusteellisesti jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Mikäli asuntoihin liittyy venepaikka tai -laituri, tulee veneilyn aiheuttamat haitat - ja esimerkiksi ruoppaukset - myös arvioida kaavan selvityksissä.

2. Muutokset rannalla

Olivatpa kelluvat asunnot sitten ympärivuotiseen tai loma-asumiseen tarkoitettuja, molemmissa tapauksissa asukkaat todennäköisesti käyttävät autoa. Maaliikenneyhteys on yleensä välttämätön ainakin hälytysajoneuvojen pääsyä varten.

Asuntojen viereen tarvitaan usein pysäköintialue mahdollisimman lähelle laituria. Jos virallinen pysäköintialue on liian kaukana, lähemmäs syntyy väkisinkin epävirallinen alue. Pysäköintialue aiheuttaa haittoja sekä rannalle että mereen. Pysäköintialueen ja rannan väliin tulisi jättää sellainen suojakaistale, että sadevedet eivät pääse valumaan mereen eikä suodattumaan sinne imeytymällä maahan. Pysäköintialueen tulisi siis olla päällystetty ja viemäröity. Aivan rannalla oleva
pysäköintialue on maisemallinen haitta, joten rannan puolelle tulisi jättää myös puustoa tai muuta korkeaa kasvullisuutta.

Tien lisäksi tarvitaan yleensä sähköjohtoja ja vesihuollon putkia. Niissä tulee ottaa huomioon myös rakennusaikainen haitta.

Kelluvien asuntojen jätehuoltoa varten tarvitaan jätteiden keräyspiste lähelle laituria. Sekin tulee sijoittaa vettä läpäisemättömälle ja viemäröidylle alustalle. Se tulee suojata siten, että esimerkiksi lokit eivät pääse käsiksi jätteisiin. Samaten sen tyhjennystä varten tulee varata riittävät tilat roska-autoille.

3. Vaikutukset muualle

Kelluvien asuntojen kulkuyhteydet edellyttävät usein uuden tieyhteyden rakentamista. Vaikka itse asuntojen vaatima kaavamuutos koskisi vain vesialuetta ja rantaa, tulee vaikutusarvioissa huomioida asumisen vaatima autoliikenne ja kulkuyhteydet. Mikäli autoliikenne lisää esimerkiksi jonkun asuntoalueen läpikulkuliikennettä, sen haittoja ovat melu ja hiukkaspäästöt. Selvityksissä tulee siis arvioida, lisääntyykö melu yli ohjearvojen ja onko hiukkaspäästöjen määrä terveydelle haitallisella tasolla.

Ranta-asunnot monasti lisäävät melua vesialueella. Vesi kuljettaa ääntä pitkälle ja vaimentaa sitä vähän. Jollain alueella asuminen ja kelluviin asuntoihin liittyvä veneily saattavat nostaa melutasoa muilla rannoilla. Mikäli lähistöllä on loma-asumiseen kaavoitettua aluetta, tulee varmistua siitä, ettei melun ohjearvoja ylitetä.

Melulle on ohjearvot sekä vakituiseen asumiseen tarkoitetuille että vapaa-ajan asumiseen tarkoitetuille alueille. Kelluvia asuntoja ei tule kaavoittaa alueella, jossa melutaso ylittää ohjearvot. Esimerkiksi Tammisaareen suunniteltu kelluvien asuntojen sijaintipaikka on sellainen, että ohikulkevan vilkasliikenteisen tien melu todennäköisesti kuuluu selvästi kelluville asunnoille. On erittäin todennäköistä, että siellä ohjearvot ylitetään niin paljon, että meluvalleilla tms ei kyetä alentamaan melua hyväksytylle
tasolle.

Kelluvat asunnot saattavat aiheuttaa ”valosaastetta”. Asuntojen ulkovalaistus sekä esim pysäköintialueen valaistus voivat pahimmassa tapauksessa haitata merimerkkien näkyvyyttä. Suunniteltaessa asuntojen sijoituspaikkoja tulisi tarkistaa, etteivät valot estä merenkulun merkkivalojen näkymistä.

4. Asuntolaivat

Yksi kelluvien asuntojen erityistyyppi ovat asuntolaivat.

Tanskan luonnonsuojeluyhdistys (Danska naturfredningsförening) on linjannut, että asuntolaivat ovat parempi ratkaisu kuin uudet kelluvat asuintalot. Parasta on, jos muuten romutettavaksi menevä laiva pelastetaan asuntokäytöllä. Kelluvia uusia talon näköisiä asuntoja ei pitäisi lainkaan rakentaa veden päälle.

Asuntolaivat sopivat parhaiten esimerkiksi käytöstä hylätyille satama-alueille, joilla ne pitäisivät yllä mereistä kulttuuriperintöä. 

Maisema-asiat ovat Tanskassa tärkeitä. DN:n mukaan yli kolme metriä korkeista kelluvista talon näköisistä asunnoista on usein maisemahaittaa. Kovin pieniin satamiin eivät asuntolaivat sovi.

Alankomaissa asuntolaivoja on paljon. Niiden jäte- ja vesihuolto on kuitenkin useimmiten kelvottomasti järjestetty.

Yhteenveto

Suomessa kelluvien asuntojen rakentaminen, ylläpito, lämmitys ja infrastruktuuri jne. on kallis ratkaisu. Kelluvilla asunnoilla ja asuntolaivoilla ei siksi ole mitään todellista asuntopoliittista tarvetta.


Lisätietoja

Annamme mielellämme lisätietoja ja otamme vastaan sivun kehitysehdotuksia sekä kokemuksianne.

• Pertti Sundqvist, Hangon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja, pertti (at) dinikon.net
  
• Tapani Veistola, luonnonsuojelusihteeri,  veistola  (at) sll.fi