Kertakäyttöiset vai kestovaipat

Luonnonvarojen kulutuslaskelman rajaukset

MIPS on laskettu kiinteille aineille, ei vedelle. Kestovaippojen pesun ja huuhtelun kuluttaman veden tuotantoon tarvittavat kiinteät luonnonvarat on kuitenkin huomioitu. Kuljetuksista mukaan on otettu ainoastaan kertakäyttövaippojen kuljetus kaatopaikalle. Vaippojen valmistuksessa ja pesussa käytettävien koneiden materiaalipanosta ei ole laskettu, kuten ei myöskään valmistuksen energiankulutusta tai hukkapaloja.

Kertakäyttövaippoja on laskettu kuluvan päivässä viisi, eli 1800 kappaletta vuodessa. Yhden vaipan paino on 53 g. Vaipat on pakattu 23 vaipan pakkauksiin, ja yhden pakkauksen materiaali painaa 28,9 g. Jätteenä vaipat laitetaan 30 grammaiseen muovikassiin, johon mahtuu 13 vaippaa. Kaatopaikkakuljetuksen matkaksi on oletettu 80 km, mikä on keskimääräinen jätteenkuljetusmatka pääkaupunkiseudulla.

Vertailussa on kestovaippaa edustanut T:mi Sirpa Leppäsen valmistama M-kokoinen Ekoset-housuvaippa. Päivässä on laskettu kuluvan kahdeksan kestovaippaa, joista kukin painaa noin 110 grammaa. Yhteensä käytössä on laskettu olevan 24 vaippaa, joita pestään joka toinen päivä. Yhteensä vaippoja pestään vuoden aikana 183 kertaa, joista kolmasosa 90°C:ssa ja kaksi kolmannesta 60°C:ssa. Vaippojen kuivauksen on laskettu tapahtuvan pyykkinarulla eikä kuivaajassa. Pesukoneiden keskimääräinen energiankulutus pesukertaa kohden on 1,1 kWh 60°C:ssa ja 2 kWh 90°C:ssa. Yhteen pesuun kuluu nestemäistä pesuainetta 1/2 dl. Vettä pesussa kuluu 70 litraa. Vaippojen huuhteluun lasketaan kuluvan vuoden aikana 3650 litraa vettä. Kestovaippojen kuljetusta kaatopaikalle ei ole laskettu mukaan, koska kestovaippoja ei tavallisesti heitetä pois vuoden käytön jälkeen.

Luonnonvarojen kulutuslaskelman tulokset

Luonnonvarojen kulutuslaskelman arviointi

Kertakäyttövaippojen materiaalipanos vuoden aikana on 1134 kg, kestovaippojen on 353 kg. Kertakäyttövaippoja käytetään vuodessa 1725 kappaletta, kestovaippoja 24 kappaletta. Jos kertakäyttövaippojen kuljetukset tehtaalta kauppaan ja kaupasta kotiin laskettaisiin, tämä muuttaisi tulosta vielä suotuisammaksi kestovaipoille.

Pesukoneen kuluttaman veden ja energian määrää voi pienentää laitevalinnoilla. Jos kestovaipat kuivataan koneellisesti, kasvaa materiaalinkulutus 263 kg vuodessa (olettaen, että kuivaaja kuluttaa sähköä 3,5 kWh/käyttökerta).

Todellisuudessa kestovaippoja käytetään useimmiten kauemmin kuin vuosi. Samoja vaippoja voi käyttää useampi lapsi ennen kuin ne ovat kuluneet käyttökelvottomiksi. Näin ollen kestovaippojen materiaalipanos on vieläkin pienempi suhteessa kertakäyttövaippaan kuin laskelma antaa olettaa.

Yhteenvetoa ja muita huomioita

Suomessa syntyy vuosittain n. 55 500 lasta. Jos jokainen kuluttaa 5000 vaippaa noin 30 kk kestävän vaippaiän aikana, on yhden ikäluokan vaippaiän materiaalipanos 117 160 500 kg. Vuotta kohden materiaalipanos tältä ikäluokalta on 46 864 200 kg.

Kaatopaikalle vaippajätettä päätyy pelkästään pääkaupunkiseudulla lähes 2 000 tonnia vuodessa.

Taustatiedot

HAAPARANTA, Suvi. Vaipoilla on väliä vertailussa lasten kesto- ja kertakäyttövaippojen käyttökokemukset ja ympäristövaikutukset. YTV. Julkaisusarja C 2002:14.

Ekotehokkuustietopankin etusivulle

Esimerkkiluettelo toiminnon mukaan tai luonnonvarojen säästötavan mukaan