Toimistopaperin käytön tehostaminen

Luokitus

Toiminnon perusteella

• tiedon käsittely ja arkistointi

Luonnonvarojen säästötavan perusteella

• prosessien ja toimintojen tehostaminen

Luonnonvarojen kulutuslaskelman rajaukset

Suomessa toimistopaperin kulutus oli 26 000 tonnia vuonna 1990 ja 43 000 tonnia vuonna 2000. Metsäteollisuus ry:n mukaan kasvu Länsi-Euroopassa on kaksi prosenttia vuodessa.

YTV:n arvion mukaan yksi toimistotyöntekijä ottaa keskimäärin 7000 kopiota vuodessa ja kuluttaa noin 60 kiloa paperia (YTV 2002). Kopioihin kuluisi henkeä kohden 14 riisiä paperia (á 500 arkkia ja 2,4 kg), yhteensä 33,6 kg. Jos Suomessa on 1,7 miljoonaa toimistotyöntekijää, kuluisi kopiopaperia yhteensä noin 57 miljoonaa kiloa. Tässä laskelmassa ei ole tarkasteltu atk-ketjulomakkeita, jotka normaalisti luetaan toimistopaperiksi.

Vaalea toimistopaperi on päällystämätöntä, klooridioksidin ja happikemikaalien avulla valkaistua sellupitoista hienopaperia. Vuonna 2003 esitetty keskimääräiseen eurooppalaiseen tilanteeseen perustuva paperin MIT-kerroin on on 11,73 kg/kg (9,17 kg bioottisia ja 2,56 kg abiooottisia luonnonvaroja). Aiemmin käytettiin Saksan valmistustietoihin pohjautuen kerrointa 15 kg/kg. Suomalaisten valmistusprosessien perusteella ei ole laskettu erityisesti meillä päteviä kulutuslukuja.

Luonnonvarojen kulutuslaskelman tulokset

Yhden papeririisin vaatima materiaalinkulutus on eurooppalaisen MIT-kertoimen mukaan laskettuna noin 28 kiloa ja yhden A4-arkin kulutus 56 grammaa. Tässä ei siis ole mukana tulostamisen tai kopioinnin aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta (laitteiden ja värien valmistusta ja energiankulutusta). Suomalaisten vuosittaisten kopioiden (11 miljardia 900 miljoonaa arkkia) luonnonvarojen kulutus olisi noin 670 miljoonaa kiloa.

Paperin palveluksi voidaan määritellä tiedon säilyttäminen ja välittäminen. Jos paperille tulostetaan/kopioidaan yksi arkillinen (= yksipuolisesti, ei pienentäen), on paperin MIPS 56 grammaa. Jos paperin molemmat puolet käytetään, MIPS puolittuu 28 grammaan. Jos lisäksi pienennetään, MIPS pienenee neljäsosaan eli 14 grammaan.

Luonnonvarojen kulutuslaskelman arviointi

Tässä on esitetty vain karkea paperinkulutukseen perustuva minimiarvio toimistopaperin aiheuttamasta materiaalinkulutuksesta. Luonnonvarojen kokonaiskulutuksen tarkemman laskemisen kannalta on ongelmallista, että Suomessa ei ole selvitetty meikäläisissä oloissa valmistetun paperin MI-kertomia. Myös toimistolaitteiden ja muun paperinkäyttöön liittyvien välineiden materiaalinkulutus täytyisi ottaa huomioon.

Yhteenvetoa ja muita huomioita

Suomessa ei ole selvitetty tarkemmin toimistojen nykyisiä paperinkäyttötottumuksia (esim. kuinka suuri osa kopioista on nykyisin kaksipuolisia) eikä paperin käytön vähentämispotentiaalia eri toimin. Mm. seuraavia toimia kannattaisi tarkastella lähemmin:

• kopioinnin ja tulostuksen tehostaminen: kaksipuolisuus, pienentäminen ja tulostusasun muokkaaminen paperia tehokkaasti hyödyntäväksi
• kopioinnin ja tulostuksen vähentäminen: sähköinen sisäinen ja ulkoinen tiedonvälitys ja arkistointi, oikolukuohjelmien käyttö; järjestelmien ja ohjeistuksen kehittäminen

Taustatiedot

TAKALA Kaisa 2003. Toimistopaperin yksinkertaistettu elinkaari ja siihen sitoutuvat luonnonvarat. Haaga Instituutin Amk/Helsingin liiketalousinstituutti.

YTV 2002. YTV:n jätteen synnyn ehkäisystrategia 2007 ja taustaselvitys. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:4. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Helsinki.