Laskun maksaminen verkkopankissa, maksuautomaatilla tai pankissa

Luonnonvarojen kulutuslaskelman rajaukset

Tulokset perustuvat Merita Pankin (nyk. Nordea) ja sen yksityisasiakkaiden laskunmaksutietoihin vuodelta 2000. Laskelmassa on keskitytty ainoastaan energiankulutukseen laskua kohti. Verkkopankissa tapahtuvaa laskunmaksua verrattiin pankin tiskillä, maksuautomaatilla ja maksupalvelun kautta tapahtuvaan laskun maksuun. Maksutavasta riippuen laskelmaan laskettiin liikenne pankkiin tai maksuautomaatille, kulkuneuvojen polttoaineenkulutus, kulkuneuvojen ja polttoaineen valmistus sekä kotona tai pankissa käytetyn tietokoneen valmistuksen ja käytön sähkönkulutus.

Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty elektronisten laitteiden ja kulkuneuvojen raaka-aineiden tuotanto ja jätehuolto. Ulkopuolelle jätettiin myös raskasmetalli-, palontorjunta- ja muut lisäainepäästöt, joita elektronisiin laitteisiin liittyy.

Yhden laskun oletettiin sisältävän 300 kb informaatiota. Laskun vaatima syöttöaika on määritelty seuraavasti: tiskillä virkailija 3 minuuttia, maksupalvelussa 1 minuutti, asiakas maksuautomaatilla ja verkkopankissa 5 minuuttia.

Maksuautomaattien energiankulutustietoja ei saatu selville, ja laskuissa on käytetty arvoa 500 W. Tietokoneen kulutukseksi on laskettu 200 W. Kulkuneuvojen valmistuksessa tarvittavan energian laskettiin olevan kokonaan sähköä.

Luonnonvarojen kulutuslaskelman tulokset

Luonnonvarojen kulutuslaskelman arviointi

Vähiten energiaa kulutti, jos laskun hoiti maksupalvelun kautta ja matkan teki kävellen. Tätä seurasivat tiskillä hoidettu maksu (kävellen), Internetin käyttö ja maksuautomaatilla laskun maksaminen (kävellen). Nämä neljä erottuivat selvästi muista vaihtoehdoista. Kaikkein huonoin vaihtoehto oli autolla tehty matka pankin konttoriin ja laskun maksaminen tiskillä.

Asiakkaan tietokoneen on oletettu olevan vähemmän tehokkaassa käytössä (vähemmän käyttötunteja) kuin pankin koneen. Näin ollen yhteen kotikoneella maksettuun laskuun kohdistuu suurempi osuus tuotannon aikaisesta energiankulutuksesta kuin pankin koneella maksettuun.

Brittiläinen vastaava esimerkki, jossa on laskettu eri maksutapojen vaatima luonnonvarojen kokonaiskulutus. 

Yhteenvetoa ja muita huomioita

Internetin kautta tapahtuva laskun maksu säästää energiaa perinteiseen laskun maksuun verrattuna 30 Wh/lasku. Meritan kohdalla vuonna 2000 verkkopankin palveluita käyttäneet säästivät yhteensä 12,4 GWh energiaa. Tämä vastaa 600 sähkölämmitteisen talon vuosikulutusta.

Taustatiedot

PESONEN, Hanna-Leena. Pankkipalvelujen ympäristövaikutukset perinteinen vs. sähköinen laskunmaksu. Working Paper N:o 230/2001. Jyväskylän Yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta 2001. ISBN 951-39-0920-4.

Ekotehokkuustietopankin etusivu

Esimerkkiluettelo toiminnon mukaan tai luonnonvarojen säästötavan mukaan