Suurtapahtuman materiaalinkulutus: Hiihdon MM-kisat
Esimerkissä on tarkasteltu, miten urheilukisojen luonnonvarojen kulutus jakautuu eri toimintojen kesken, jotta voitaisiin arvioida, miten kulutusta voisi vähentää mahdollisimman tehokkaasti. Tarkastelu on suoritettu Lahdessa vuonna 2001 järjestettyjen hiihdon MM-kisojen yhteydessä.
Luonnonvarojen kulutuslaskelman rajaukset
Selvityksessä eriteltiin 2237 erilaista tapahtumaa, laitetta tms. osatekijää, jotka aiheuttivat materiaalin kulutusta. Tämän arvioitiin edustavan noin 80 % suorista tapahtumaan liittyvistä materiaalivirtanimikkeistä.
Rakenteissa huomioitiin uuden mäkikatsomon päämateriaalien aiheuttama luonnonvarojen kulutus. Tilapäisrakenteita kisoissa oli runsaasti, ja niistä laskettiin lähinnä TV-platformien rakenteet.
Liikenteen laskelmissa on laskettu joukueiden lentoliikenne (huomioitu vain lentojen polttoaineen kulutus) ja bussiliikenne, yleisön henkilöautoliikenne (10 320 000 henkilökilometriä, mikä aiheutti yli kolme neljännestä liikenteen materiaalivirroista) sekä kisaorganisaation liikenne (vain polttoaineen kulutus).
Energian osuus muodostuu urheilukeskuksen sähkön- ja lämmönkulutuksesta. Lisäksi on huomioitu pääosa urheilukeskuksessa käytetystä nestekaasusta.
Ruokahuollon osalta laskelmissa on huomioitu yleisön, toimitsijoiden ja joukkueiden kisa-alueella ja kisakylässä tarjotut ravintolapalvelut (ruoat, juomat ja astiat).
Painotuotteissa on laskettu 22 kisaorganisaation painattamia tuotteita sekä paikallisen sanomalehden kisaliitteet. Kisojen juhlarahaan liittyen on laskettu rahojen sisältämän metallin sekä Suomen jokaiseen kotitalouteen lähetetyn tarjouskirjeen ja rahan tilanneille lähetetyn vastauskirjeen aiheuttama luonnonvarojen kulutus.
Muiden materiaalivirtojen aiheuttama luonnonvarojen kulutus muodostuu useista varsin pienistä eristä. Suurin yksittäinen erä oli kopiopaperi. Kilpailusuoritusten osuuteen luonnonvarojen käytöstä on otettu huomioon ainoastaan mäkihypyn hyppyrimäkien materiaalin- ja energiankulutuksen aiheuttama luonnonvarojen kulutus, josta on laskettu hiihdon 2001 MM-kilpailujen aikana hypättyjen mäkihyppyjen osuus koko hyppyrimäkien elinkaaren aikaisista hypyistä. Kisojen aikana on laskettu hypättävän 4000 hyppyä alas mäkitorneista.
Yhden mäkihypyn MI:n tutkimusta varten selvitettiin seuraaviin Lahden urheilukeskuksen rakenteisiin liittyviä materiaalivirtoja: MM-kisoissa käytössä olleiden K116- ja K90-hyppymäkien rakennusmateriaalit, mäkihyppystadioinin valaistus, tuuliverkko, K90-mäen tuomaritorni, kolme huolto- ja säilytysparakkia, tuolihissi, rakennusvaiheen maansiirrot, tuolihissin ja mäkien tieltä kaadettu puusto sekä mäkivalomastojen ja tulostaulun energiankulutus.
Luonnonvarojen kulutuslaskelman tulokset
Hiihdon 2001 MM-kilpailujen luonnonvarojen kulutus
Mäkihypyn suora materiaalinkäyttö ja materiaalin kokonaiskulutus (MI)
Luonnonvarojen kulutuslaskelman arviointi
Yksilöidyistä materiaalin kulutusta aiheuttaneista osatekijöistä aiheutui yhteensä 8,3 miljoonan kilon materiaalin kokonaiskulutus. Tämän arvioitiin olevan noin 30 - 40 % todellisesta luonnonvarojen kokonaiskulutuksesta. Luonnonvarojen kokonaiskulutus olisi siis noin 20 - 25 miljoonaa kiloa.
Selvitysprosentti eri pääotsakkeiden alla ei poikennut toisistaan merkittävästi, eli taulukossa esitetty materiaalivirtojen suhteellinen osuus on lähellä todellista jakaumaa. Poikkeuksen muodostaa kisojen juhlaraha, jonka materiaalinkulutus selvitettiin kokonaan. Niinpä sen suhteellinen osuus on taulukossa noin kaksinkertainen todelliseen osuuteen verrattuna.
Mäkihypyn osalta mm. arviot rakenteiden käyttöiästä sekä harjoitushyppyjen jakautumasta eri mäkien kesken vaikuttavat selvästi lopputulokseen. Tulosta voidaan pitää minimiarvona erilaisten pois rajattujen tekijöiden vuoksi.
Yhteenvetoa ja muita huomioita
Tapahtumaan liittynyt liikenne aiheutti materiaalien kokonaiskulutuksesta yli 40 %, eli se on materiaalinkulutuksen kannalta selkeästi tärkein yksittäinen tekijä.
Liikenne, rakenteet, ruokahuolto, painotuotteet ja energia aiheuttavat selvityksen mukaan 84 % suurtapahtuman materiaalivirroista. Mikäli suurtapahtumien järjestäjät haluavat puuttua olennaisiin luonnonvarojen kulutusta aiheuttaviin tekijöihin, on puututtava näihin lohkoihin. Muiden tekijöiden huolellisellakaan järjestelyllä ei voida olennaisesti vähentää suurtapahtumasta aiheutuvaa luonnonvarojen kulutusta. Toisaalta myös yksittäisellä tekijällä, joka ei suoraan liity tapahtuman järjestämiseen, kuten tässä tapahtumassa juhlarahalla, voi kuitenkin olla varsin merkittävä osuus kokonaismateriaalivirrasta.
Pääosa kilpailusuoritusten aiheuttamasta materiaalinkulutuksesta aiheutuu suorituspaikkojen rakentamiseen liittyvistä materiaalivirroista. Tapahtuma järjestettiin Lahden urheilukeskuksessa, johon ei tarvinnut rakentaa uuden mäkikatsomon lisäksi muita uusia pysyviä rakenteita. Silti rakenteista aiheutunut materiaalivirta oli lähes neljännes kisoihin liittyvistä kokonaismateriaalivirroista.
Jos suurtapahtuman takia joudutaan rakentamaan runsaasti uusia rakenteita ja infrastruktuuria, eikä niitä pystytä kisojen jälkeen merkittävästi hyödyntämään, rakenteet voivat aiheuttaa liikennettä suuremman materiaalivirran.
Taustatiedot
NEOPOLI Oy. Suurtapahtuman materiaalivirtaselvitys. Loppuraportti. 28.12.2001. EU/EAKR, Ympäristöministeriö/Hämeen ympäristökeskus, Hiihdon MM-2001 kisaorganisaatio ja Neopoli Oy.
Suvi Häkkinen, Reetta Hämäläinen, Kristiina Laitinen, Michael Lettenmeier ja Laura Ruti. Mäkihypyn ekologinen selkäreppu. Ympäristö ja Terveys 7-8/2000 s.44-49.
Ekotehokkuustietopankin etusivu
Esimerkkiluettelo toiminnon mukaan tai luonnonvarojen säästötavan mukaan
