Uusio-, korjattu vai tavallinen sormus
Esimerkissä tarkastellaan neljän erilaisen sormuksen materiaalipanoksia ja MIPS -arvoja. Tarkastelun kohteena ovat sormuksen koon muuttaminen, uusiokullasta (ns. romukullasta) valmistettu sormus, tavallinen kullasta valmistettu sormus sekä teollinen kultasormus.
Luonnonvarojen kulutuslaskelman rajaukset
Vertailtavista vaihtoehdoista sormuksen koon muuttaminen, uusiosormuksen tekeminen sekä perinteinen kultasormus ovat Roostime Oy:n myymiä palveluita/tuotteita. Tarkastelussa on käytetty 7,5 g sormusta. Teollinen kultasormus on noin gramman painoinen, sisältä ontto sormus, jonka käyttöikä on huomattavasti perinteistä kultasormusta lyhyempi.
Sormuksen koon muuttamisen on laskettu pitävän sisällään seuraavat vaiheet: asiakas tuo sormuksen liikkeeseen (Forum), sormus kuljetetaan Pitäjänmäkeen, sormus venytetään mekaanisesti, sormus puhdistetaan hiomalla ja pakataan paperipussiin jossa se toimitetaan takaisin Forumin liikkeeseen, josta asiakas noutaa sen itselleen. Sormuksen koon muuttamiseen on laskettu kuluvan 10 minuuttia ja matkojen myymälään on oletettu tapahtuvan pääosin työmatkaliikenteen ohessa. Tässä on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa sormuksen kokoa muutetaan 40 vuoden välein.
Uusiosormuksen sekä perinteisen kultasormuksen käyttöiäksi arvioidaan 300 vuotta. Uusiosormuksen valmistukseen on laskettu mukaan: asiakkaan käynti liikkeessä kysymässä sormuksen teettämistä jossa häntä on kehotettu tuomaan oma kulta, asiakkaan kullan tuonti, jonka jälkeen kulta sulatetaan ja työstetään vanteeksi haluttuun leveyteen, paksuuteen ja muotoon mekaanisesti. Lopuksi vanne juotetaan, kirkastetaan ja hiotaan.
Koska teollinen kultasormus on yleisesti ottaen sisältä ontto, erittäin ohut ja painoltaan alle 1 g, ei sen käyttöiäksi ole laskettu kuin 2 vuotta.
Käytettyjä MI-kertoimia laskelmissa: valkokulta (suomalainen) 110 000 kg/kg ja keltakulta (yleinen) 160 000 kg/kg.
Luonnonvarojen kulutuslaskelman tulokset
Luonnonvarojen kulutuslaskelman arviointi
Uusiomateriaalin käyttö on erityisen järkevää kullan kaltaisen materiaalin kohdalla - neitseellisen kullan MI-kerroin on yli 500 000 (eli yhden kultagramman tuottamiseksi täytyy siirtää yli 500 kiloa materiaalia luonnosta).
Yhteenvetoa ja muita huomioita
Alihankkijan myymästä hienokullasta ja jalostetusta kullasta kierrätetyn materiaalin osuus on noin 50%. Neitseellisestä kullasta suurin osa tulee Bolidenin kaivoksilta Ruotsista. Kultapitoisuus on ollut 4 - 11 g/t, eikä alle 3,5 g esiintymiä hyödynnetä. Kullan yleisesti käytetty MI-kerroin on 540 000 kg/kg, joka perustuu 2 g/t kultapitoisuuteen esiintymässä.
Taustatiedot
OVASKAINEN, Saku. Korjaamisen ekotehokkuuden tarkastelu MIPS-indikaattorilla. Opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, Syksy 2002.
Ekotehokkuustietopankin etusivu
Esimerkkiluettelo toiminnon mukaan tai luonnonvarojen säästötavan mukaan
