Kannettavien tiedonkäsittelylaitteiden materiaalitehokkuus
Esimerkissä vertaillaan mukana kuljetettavien, henkilökohtaisen tiedon säilyttämiseen ja järjestämiseen käytettyjen sähköisten tiedonkäsittelylaitteiden materiaalinkulutusta. Tarkasteltavina esimerkkeinä olivat Hewlett-Packardin Jornada 565 -kämmenmikro ja Omnibook 500 -sylimikro. Suppeahkossa tarkastelussa pohdittiin mahdollisuuksia lisätä sähköisen tiedonkäsittelyn materiaalitehokkuutta ja verrattiin sähköistä ja paperipohjaista tiedonhallintaa.
Luonnonvarojen kulutuslaskelman rajaukset
Vertailtavista tuotteista Jornada 565 on pienikokoinen käteen mahtuva taskutietokone, ja sen yhteydessä tarkastellaan ulkoista 56 K modeemia. Toinen laite on Omnibook 500, joka on sylimikrona huomattavasti Jornadaa suurempi kooltaan ja jossa on sisäänrakennettu modeemi. Palvelusuoritteeksi on määritelty paikasta riippumaton helppokäyttöinen tietojenkäsittely kolmen vuoden ajan. Koska eri ihmiset haluavat koneelta erilaisia ominaisuuksia, niitä ei määritelty sen tarkemmin.
Sellaisten tietojen kohdalla (esim. laitteiden saatavuus), joissa tarvittiin maantieteellistä määrittelyä, paikaksi valittiin Bryssel Belgiassa. Laskelmassa on mukana raaka-aineiden hankinta, komponenttien ja niiden osien valmistus, laitteen kokoaminen, pakkaus, kuljetukset, käyttö ja käytön jälkeinen jätehuolto. Laskelmaan on sisällytetty myös vedenkulutus.
Käytönaikaisen sähkönkulutuksen laskemisessa on käytetty eurooppalaisen sähköverkon lukuja. Laskelmassa on oletettu, että sähkö otetaan (tai akut ladataan) kiinteästä verkosta, eikä esimerkiksi auton tupakansytyttimeen liitettävällä laturilla. Työkäytössä oleva Jornada kuluttaa sähköä vuodessa 5,3 kWh ja Omnibook 100,3 kWh. Syynä Omnibookin suurempaan kulutukseen on suurempi näytön koko sekä enemmän virtaa kuluttavat prosessorit ja muistikortit kämmenmikroon verrattuna. Myös sylimikron litium-akku vie enemmän energiaa latauksen aikana kuin taskutietokoneen akku.
Kuljetusten osalta on käytetty HP:n antamia tietoja meri- ja maakuljetuksista. Valmistusmaassa tuotteet kuljetetaan rekalla 50 km lähimpään satamaan. Rekkaan mahtuu 3000 taskutietokonetta tai 1500 sylimikroa. Laiva kuljettaa tuotteet Rotterdamin satamaan, jonne etäisyys lähtöpaikasta on Jornadalla 13 000 km ja Omnibookilla 16 000 km. Rotterdamin satamasta tuotteet kuljetetaan rekalla Brysselissä olevaan keskusvarastoon 150 km. Matka keskusvarastosta jälleenmyyjälle on arvioitu 30 km:ksi. Matka voidaan tehdä erikokoisilla autoilla, mutta laskelmassa on oletettu käytettävän kuorma-autoa, johon mahtuu 1000 taskutietokonetta tai 500 sylimikroa.
Kuljetus kaupasta kotiin tehdään omalla autolla. Kuljetukseen on laskettu Jornadan kohdalla kaksi matkaa ja Omnibookin kohdalla kolme matkaa, sillä useimmat hakevat kaupasta tietoa laitteista ennen ostopäätöksen tekemistä. Keskimääräinen matka kauppaan on 10 km. Dieselin kulutuksen kulkuneuvoissa on oletettu olevan seuraavaa: rahtialus 5,5 g/tonni-km, rekka 30 l/100 km ja kuorma-auto 15 l/100 km. Auton käyttämän bensiinin kulutus on oletettu olevan 8,5 l/100 km.
Jätehuollon osalta kierrätysvaihtoehtoja ei ole huomioitu laskelmassa.
Luonnonvarojen kulutuslaskelman tulokset
Laskelmassa tarkasteltiin skenaariota, jossa kuoren ja ei-elektronisten osien alumiini, magnesium ja kupari ovat 80-prosenttisesti uusiomateriaalia. Tämä vähensi kämmenmikron valmistuksen materiaalinkulutusta 12,5 kilolla ja sylimikron 38,2 kilolla.
Lisäksi pohdittiin jaetun käytön mahdollisuutta luonnonvarojen säästössä. Suppeasti tarkasteltiin esimerkkiä, jossa yritys ei tarjoa kaikille myyntityöntekijöilleen sylimikroa vaan kämmenmikron, ja sylimikrot ovat jaetussa käytössä. Tämän todettiin säästävän luonnonvaroja, mutta toimintatavan yleistymiselle arvioitiin olevan käytännön esteitä, jotka olisi tapauskohtaisesti ratkaistava.
Lisäksi sähköisten tiedonkäsittelylaitteiden valmistuksen aiheuttamaa luonnonvarojen kulutusta verrattiin paperisen muistikirjan (paino 300 grammaa) valmistuksen kulutukseen.
Luonnonvarojen kulutuslaskelman arviointi
MIPS Jornadalle on 108,4 kg ja Omnibookille 913,3 kg kolmen vuoden työkäyttöä kohden. Laitteiden tiedonkäsittelyn helppous ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Jornadaa on helpompi liikutella paikasta toiseen sen pienen koon vuoksi, mutta Omnibook antaa mahdollisuuden vaivattomampaan tiedonkäsittelyyn. Paperipohjainen tiedonhallinta kuluttaa valmistusvaiheessa (ja myös käytössä) vähiten luononvaroja, mutta sen tarjoamat tiedonkäsittelymahdollisuudet ovat selvästi rajoitetummat. Lisäksi vaikuttaisi, ettei laskelmassa arvioitu paperimäärä riitä samaan suoritteeseen kuin sähköiset vaihtoehdot (eli kolmen vuoden käyttöön). Toisaalta paperin määrä voisi vaikka kymmenkertaistua, ja silti valmistuksen luonnonvarapanos olisi pienempi kuin kämmenmikron.
Taustatiedot
Justus von Geibler, Michael Ritthoff & Micheal Kuhndt (2003): The environmental impacts of mobile computing . A case study with HP. Digital Europe. DEESD IST-2000-28606 Digital Europe: ebusiness and sustainable development.
Ekotehokkuustietopankin etusivulle
Esimerkkiluettelo toiminnon mukaan tai luonnonvarojen säästötavan mukaan
