MIPS-luokat
MIPS (Material Input Per Service unit) jakautuu viiteen luonnonvaraluokkaan, abioottiset (uusiutumattomat) raaka-aineet, bioottiset (uusiutuvat) raaka-aineet, vesi, ilma sekä maa- ja metsätaloudessa siirretty maaperä. Luonnonvarojen kulutus ilmaistaan erikseen luokittain. Joskus voidaan kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi ilmaista abioottisten ja bioottisten materiaalien yhteissumma.
Esimerkki: T-paidan tuotanto ja käyttö Saksassa
Abioottiset luonnonvarat: valmistus 2 kg + käyttö 117,5 kg
Abioottiset raaka-aineet ovat elottomaan luontoon kuuluvia uusiutumattomia raaka-aineita. T-paidan tuotannossa näitä ovat esimerkiksi valmistuksessa ja käytössä (pesu ja silitys) kulutetut uusiutumattomat energiavarat, sekä pesuaine ekologisine selkäreppuineen. Muissa tuotteissa abioottisiin luonnonvaroihin kuuluvat esimerkiksi malmit tai siirretty maa-aines.
Bioottiset luonnonvarat: valmistus 1,2 kg
Bioottiset materiaalit koostuvat elollisen luonnon käsittelemättömistä uusiutuvista materiaaleista. T-paidan tapauksessa kyse on enimmäkseen puuvillasta. T-paidan oma paino muodostaa osan bioottisista materiaaleista. Ruoan tapauksessa bioottisiin luonnonvaroihin kuuluu esimerkiksi kotieläinten syömä kasvibiomassa.
Vesi: valmistus 1480 kg + käyttö 2720 kg
Veden kulutusta ei tule laskea yhteen muiden materiaalien kulutuksen kanssa koska sen kulutus on usein hyvin suurta, ja muiden materiaalien kulutus jäisi veden varjoon. Tämä näkyy myös puuvillaisen T-paidan tapauksessa. Vettä kuluu esimerkiksi puuvillaviljelmien kasteluun ja paidan käytön aikana pesuun sekä sähköntuotantoon koko T-paidan elinkaaren aikana. Veden kulutuksessa huomioidaan kaikki ihmisen puuttuminen veden luonnolliseen kulkuun, myös esimerkiksi vesitöjen säännöstely sähköntuotantoa varten tai veden johtaminen pois asfalttipinnoista.
Ilma: valmistus 12,5 kg + käyttö 27,5 kg
Ilman kuluminen valmistuksessa sekä käytössä kuvaa kemiallisesti tai fysikaalisesti muutettua tai poltettua ilmaa eli käytännössä poltetun hapen määrää. Ilman kulutus on usein suorassa suhteessa hiilidioksidipäästöihin, koska poltetusta hapesta syntyy hiilidioksidia.
Siirrettyyn maaperään lasketaan eroosiona kulunut maaperä sekä viljelyssä käännetty maaperä satokauden syvimmän käsittelyn mukaan. Koska käännetyn maaperän tietoja ei ole aina saatavissa, on ollut yleistä esittää eroosio ja käännetty maa erillisinä lukuina, joista usein pystytään esittämään ainoastaan eroosion luku.
T-paidan käyttöiän oletetaan olevan käyttöiän oletetaan olevan 100 käyttökiertoa, eli 100 pesua ja silitystä. Yksi käyttökierto tarkoittaa pesujen välistä käyttöä. Näin ollen edellä esitetyt MI-luvut, eli luonnonvaraluokittain lasketut kulutukset, tulee jakaa käyttökiertojen määrällä, eli luvulla 100.
T-paita esimerkin MIPS-luvut ovat siis seuraavat:
abioottiset luonnonvarat: 1,2 kg/käyttökierto
bioottiset luonnonvarat: 0,01 kg/käyttökierto
vesi: 42 kg/käyttökierto
ilma: 0,4 kg/käyttökierto
maaperä: 2,2 kg/käyttökierto
Kun T-paidan käyttökierrolle laskettuja MIPS-lukuja verrataan esimerkiksi toisen T-paidan MIPS-lukuihin, joka kestää vain 20 käyttökiertoa, voidaan verrata niiden ekotehokkuutta. Pitkäikäisen paidan valmistuksen aikainen raaka-aineiden kulutus jaetaan useampien käyttökertojen kesken, joten kulutus yhtä käyttökiertoa kohden on pienempi, vaikka lyhytikäisemmän paidan valmistuksessa olisikin käytetty vähemmän luonnonvaroja.
Lähde- MIPS-laskenta - Tuotteiden ja palveluiden luonnonvaratuottavuus (PDF-tiedosto). Michael Ritthoff, Holger Rohn, Christa Liedtke ja Thomas Merten. Toimittaen suomentaneet: Venla Kinnunen, Eija Koski ja Michael Lettenmeier.
- Luonnon uusi laskuoppi – ekotehokkuuden mittari MIPS. Friedrich Schmidt-Bleek. Toimittaen suomentanut Michael Lettenmeier.
- Ekotehokkuus - Business as Future. Yrityksen ekoteho-opas. Sakari autio ja Michael Lettenmeier.
Viimeksi päivitetty 2/2009