Toimistorakennukset
MIPS-luvut laskettiin kahdesta Helsingin yliopiston rakennuksesta, Physicumista ja Viikin infokeskuksesta. Molemmat rakennukset ovat toimistorakennuksia, joten lukuja ei voi suoraan verrata asuinkerrostaloihin.
Rakennusten MIPS-arvot laskettiin rakennusmateriaalien perusteella. Laskelmia täydennettiin lisäoletuksilla. Kaikille materiaaleille oletettiin kymmenen prosenttia hukkaa. Lisäksi rakennusmateriaalien kuljetuksille oletettiin joko 50 tai 250 kilometrin matka teitse. Mukana on myös rakennuksen huoltoon ja uusintaan oletetut materiaalipanokset. Rakennusmateriaalien oletettiin olevan Suomessa valmistettuja, ja muualta saatuja rakennusmateriaalien MI-kertoimia säädettiin mahdollisuuksien mukaan Suomen sähköntuotantoon sopiviksi.
Rakennusten sähkön, lämmön ja veden kulutus laskettiin ensimmäisen vuoden kulutuksen perusteella olettaen sen pysyvän samana rakennuksen koko käyttöiän ajan. Rakennuksen iän oletettiin olevan 100 vuotta. MIPS-luvut on laskettu rakennusten käyttövuosia ja nettoneliömetriä kohden. Rakennuksen nettoneliömetrit kuvaavat sitä alaa joka rakennuksesta on käytettävissä.
Physicumin MIPS-arvot ovat suuremmat kuin Viikin infokeskuksen. Abioottisten materiaalien kulutus on 16%, bioottisten materiaalien 11%, veden 38% ja ilman jopa 91% suurempaa Physicumissa kuin Viikin infokeskuksessa. Physicumin suurempi kulutus johtuu muun muassa siitä, että siellä on paljon laboratorioita ja muita tiloja, jotka kuluttavat paljon sähköä. Physicumin rakentamisessa tehtiin myös kalliolouhintoja. Rakenteet ja niiden uusiminen kuluttivat molemmissa rakennuksissa eniten abioottisia luonnonvaroja.
LÄHDE: Paula Sinivuori ja Arto Saari 2006. MIPS analysis of natural resource consumption in two university buildings. Building and Environment 41. Sivut 657-668. Ja Paula Sinivuori 2004. Kahden Helsingin yliopiston rakennuksen luonnonvarojen kulutuksen selvittäminen MIPS-laskennan avulla. Pro Gradu, ympäristönsuojelutiede, Biotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. (PDF-tiedosto)
