Liikenne
Liikenteen MIPS-luvut on laskettu kolmessa luonnonvaraluokassa: abioottiset luonnonvarat, vesi ja ilma. Esimerkiksi ajoneuvon ajon aikaisen polttoaineen kulutuksen lisäksi liikenteen luonnonvarakulutus muodostuu ajoneuvojen valmistuksesta ja ylläpidosta. Infrastruktuurin osuus on kuitenkin kaikkein merkittävin, jopa 90% MIPS-luvuista. Eri liikennevälineet käyttävät infrastruktuuria eri tavoin. Esimerkiksi tavarajunat ovat pitkiä ja mahdollisesti hitaita, henkilöjunat puolestaan saattavat olla lyhyitä, mutta pysähtyvät asemilla. Infrastruktuuriin kuluneet luonnonvarat on jaettu eri liikennevälineiden kesken niiden tila- ja muiden vaatimusten mukaisesti.
Henkilöliikenteen keskimääräiset MIPS-luvut Suomessa. Hlö-km tarkoittaa henkilökilometriä, eli yhden ihmisen yhden kilometrin matkaa liikennevälineessä.
Pakettiauton, henkilöauton ja junan abioottinen MIPS-luku on korkea verrattuna muihin liikennemuotoihin. Pakettiautolla ja henkilöautolla suuri luku kertoo ajoneuvojen tehottomuudesta suhteessa kuljettuun henkilökilometriin: painavassa ja paljon kuluttavassa autossa on keskimäärin vain 1,4 matkustajaa, pakettiautossa vielä vähemmän. Junan kohdalla infrastruktuurin osuus on merkittävä. Ilman MIPS-luvut kertovat polttoaineen, tai muun energian, kulutuksesta. Junalla luku on hyvin pieni verrattuna paljon polttoainetta käyttäviin ajoneuvoihin.
Henkilöliikenteen keskimääräiset MIPS-luvut Suomesta ulkomaille. Lähialueet tarkoittavat Tukholmaa, Pietaria ja Baltian maita.
Lentomatkustamisen abioottisten luonnonvarojen kulutus koostuu suurimmaksi osaksi infrastruktuurista eli lentoasemista. Lyhyillä matkoilla infrastruktuurin osuus korostuu, jolloin kilometrikohtaiset MIPS-luvut ovat korkeampia lyhyillä matkoilla kuin pitkillä matkoilla. Lyhyillä lennoilla myös nousun suurempi kulutus korostuu, kun lukuja vertaillaan yhden kilometrin kulutusta kohden. Kokonaiskulutus on kuitenkin luonnollisesti riippuvainen lennon pituudesta. Lentomatkailun suurin ”synti” on, että sillä pääsee nopeasti kauas, jolloin matkakohtainen luonnonvarojen kulutus tulee suureksi, vaikka kilometrikohtaiset luvut näyttävätkin pieniltä.
Tavaraliikenteen keskimääräiset MIPS-luvut Suomessa. Tonnikilometri tarkoittaa, että tonni rahtitavaraa kulkee yhden kilometrin matkan.
Tavaraliikenteessä ekotehokkainta on kuljettaa suuri määrä rahtia tiiviisti yhdessä kulkuneuvossa. Täysperävaunurekan MIPS-luvut ovat tämän vuoksi alhaiset. Pakettiautolla tavaran kuljettaminen on paljon tehottomampaa. Lentokoneen MIPS-luvut kuvastavat polttoaineen suurta kulutusta, kun rahti on painavaa. Ilman kulutuksessa juna on hyvin ekotehokas.
Tavaraliikenteen keskimääräiset MIPS-luvut Suomesta ulkomaille. Lähialueet tarkoittavat Baltian maita, Ruotsin itärannikkoa ja Luoteis-Venäjää.
Tavaran kuljettaminen laivalla on ekotehokkampaa kuin lentokoneella, koska laivan polttoaineen kulutus on paljon lentokonetta pienempää. Yhteenvetona voidaan sanoa, että nopeus maksaa: mitä nopeammasta kulkutavasta on kyse, sitä enemmän se kuluttaa luonnonvaroja.
Seuraava taulukko kuvaa MIPS-lukuja laskettaessa tehtyjä taustaoletuksia infrastruktuurin ja liikennevälineiden käytöstä.
Lähde: Lähteenoja, Satu, Michael Lettenmeier, Arto Saari (2006): LiikenneMIPS.
Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Suomen ympäristö 820, Helsinki.
LiikenneMIPS -tutkimuksen sivuille.
Takaisin olemassa olevia MIPS-lukuja -sivulle.
Henkilöliikenteen keskimääräiset MIPS-luvut Suomessa. Hlö-km tarkoittaa henkilökilometriä, eli yhden ihmisen yhden kilometrin matkaa liikennevälineessä.
Pakettiauton, henkilöauton ja junan abioottinen MIPS-luku on korkea verrattuna muihin liikennemuotoihin. Pakettiautolla ja henkilöautolla suuri luku kertoo ajoneuvojen tehottomuudesta suhteessa kuljettuun henkilökilometriin: painavassa ja paljon kuluttavassa autossa on keskimäärin vain 1,4 matkustajaa, pakettiautossa vielä vähemmän. Junan kohdalla infrastruktuurin osuus on merkittävä. Ilman MIPS-luvut kertovat polttoaineen, tai muun energian, kulutuksesta. Junalla luku on hyvin pieni verrattuna paljon polttoainetta käyttäviin ajoneuvoihin.
Henkilöliikenteen keskimääräiset MIPS-luvut Suomesta ulkomaille. Lähialueet tarkoittavat Tukholmaa, Pietaria ja Baltian maita.
Lentomatkustamisen abioottisten luonnonvarojen kulutus koostuu suurimmaksi osaksi infrastruktuurista eli lentoasemista. Lyhyillä matkoilla infrastruktuurin osuus korostuu, jolloin kilometrikohtaiset MIPS-luvut ovat korkeampia lyhyillä matkoilla kuin pitkillä matkoilla. Lyhyillä lennoilla myös nousun suurempi kulutus korostuu, kun lukuja vertaillaan yhden kilometrin kulutusta kohden. Kokonaiskulutus on kuitenkin luonnollisesti riippuvainen lennon pituudesta. Lentomatkailun suurin ”synti” on, että sillä pääsee nopeasti kauas, jolloin matkakohtainen luonnonvarojen kulutus tulee suureksi, vaikka kilometrikohtaiset luvut näyttävätkin pieniltä.
Tavaraliikenteen keskimääräiset MIPS-luvut Suomessa. Tonnikilometri tarkoittaa, että tonni rahtitavaraa kulkee yhden kilometrin matkan.
Tavaraliikenteessä ekotehokkainta on kuljettaa suuri määrä rahtia tiiviisti yhdessä kulkuneuvossa. Täysperävaunurekan MIPS-luvut ovat tämän vuoksi alhaiset. Pakettiautolla tavaran kuljettaminen on paljon tehottomampaa. Lentokoneen MIPS-luvut kuvastavat polttoaineen suurta kulutusta, kun rahti on painavaa. Ilman kulutuksessa juna on hyvin ekotehokas.
Tavaraliikenteen keskimääräiset MIPS-luvut Suomesta ulkomaille. Lähialueet tarkoittavat Baltian maita, Ruotsin itärannikkoa ja Luoteis-Venäjää.
Tavaran kuljettaminen laivalla on ekotehokkampaa kuin lentokoneella, koska laivan polttoaineen kulutus on paljon lentokonetta pienempää. Yhteenvetona voidaan sanoa, että nopeus maksaa: mitä nopeammasta kulkutavasta on kyse, sitä enemmän se kuluttaa luonnonvaroja.
Seuraava taulukko kuvaa MIPS-lukuja laskettaessa tehtyjä taustaoletuksia infrastruktuurin ja liikennevälineiden käytöstä.
Lähde: Lähteenoja, Satu, Michael Lettenmeier, Arto Saari (2006): LiikenneMIPS.
Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Suomen ympäristö 820, Helsinki.
LiikenneMIPS -tutkimuksen sivuille.
Takaisin olemassa olevia MIPS-lukuja -sivulle.
