Jätehuollon luonnonvarojen kulutus

Jätteeksi päätynyt materiaali kuluttaa luonnonvaroja koko elinkaarensa aikana, eikä vain jätteiden käsittelyssä. Siksi jätehuollon luonnonvarakulutus on laskettu Salon (2004) tutkimuksessa jätteeksi päätyneen materiaalin koko elinkaaren luonnonvarojen kulutuksena. Tällöin jätteen synnyn ehkäisyä voidaan tarkastella näkökulmasta, joka ottaa huomioon säästöt, jotka syntyvät kun jotain tuotetta ei lainkaan valmisteta.

Luonnonvarojen kulutus on laskettu abioottisten ja bioottisten materiaalien yhteissummana. Mukaan materiaalin kulutukseen on laskettu jätteeksi päätyneet materiaalit ja niiden tuotanto, jätemateriaalien kuljetukset, jätemateriaalien käsittely sekä niiden hyödyntämisen vaikutukset materiaalien käyttöön. Esimerkiksi jätettä hyödyntämällä voidaan korvata muiden materiaalien käyttöä toisaalla. Jätteiden synnyn ehkäisyssä on huomioitu, että jätettä ehkäisevä, korvaava toiminta kuluttaa luonnonvaroja toisaalla (esimerkiksi rullapyyhkeen valmistus ja pesu kuluttavat jonkin verran luonnonvaroja, vaikkakin vähemmän kuin rullapyyhkeen korvaama kertakäyttöinen paperipyyhe).

EU:n kaatopaikkadirektiivi asetttaa velvoitteen vähentää biohajoavien jätteiden osuutta kaatopaikalle tuoduista jätteistä vuoteen 2016 mennessä 35 prosenttiin vuoden 1994 tasosta. Salon (2004) tutkimuksessa verrattiin erilaisia vaihtoehtoja saavuttaa tämä direktiivin velvoite. Vaihtoehdot laskettiin puhtaasti yhtä toimintatapaa lisäämällä toteutettuina vaihtoehtoina, vaikka luonnollisesti niitä voidaan myös yhdistää keskenään.

Lasketut toimintavaihtoehdot YTV:n alueella ovat:

• lähtökohta eli nykytila

• JSE: jätteen synnyn ehkäisy

• kierrätyksen tehostaminen A: kierrätyksen kehittäminen ja erilliskerätyn biojätteen kompostointi

• kierrätyksen tehostaminen B: kierrätyksen kehittäminen ja erilliskerätyn biojätteen mädätys

• MB: sekajätteen mekaanis-biologinen käsittely ja osasta jätettä valmistetun polttoaineen hyödyntäminen

• massapoltto, eli sekajätteen poltto sellaisenaan, massoina

Taulukko kertoo MI-luvut, eli luonnonvarojen kulutuksen vuonna 2016 eri vaihtoehdoissa, joilla voidaan saavuttaa direktiivin velvoitteet.

MI-kerroin

Salo (2004) laski työssään Ämmässuon laajennusosan tietojen pohjalta abioottisen MI-kertoimen jätteiden kaatopaikkakäsittelylle. Kaatopaikkakäsittelyn abioottisten luonnonvarojen kulutukseksi tuli 0,6 kg abioottisia luonnonvaroja / kg kaatopaikkajätettä


LÄHDE: Ville Salo 2004. Jätepolitiikan vaihtoehtojen luonnonvarojen kulutus pääkaupunkiseudulla. Pro Gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos, Ympäristöekonomia. (PDF-tiedosto)