Vuosina 2003-2006 toteutetussa FIN-MIPS Liikenne -hankkeessa tutkittiin luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä MIPS-menetelmää hyödyntäen. Tutkimuksessa laskettiin Suomen koko liikennejärjestelmän materiaalien kulutus eri liikennemuotojen palveluyksikköä kohden. Kulutukseen on laskettu mukaan niin polttoaine, ajoneuvojen valmistus kuin väylien rakentaminen, valaistus ja kunnossapito. Laskenta tehtiin FIN-MIPS Liikenne -hankkeen osatutkimuksista yleistäen erikseen maantie-, rautatie-, lento-, meri- ja paikalliselle liikenteelle. MIPS-luvut laskettiin väyläluokka- tai reittikohtaisesti sekä maata kattavina keskiarvoina kolmessa luonnonvaraluokassa:

1) uusiutumattomat (abioottiset) luonnonvarat

2) vesi (kaikki luonnolliselta kulkureitiltään siirretty vesi)

3) ilma (lähinnä poltettu happi)

Lisäksi laskettiin MIPS-luvut kansainväliselle lento- ja laivaliikenteelle.

Keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset

Suomen liikenteen keskimääräiset MIPS luvut on esitetty MIPS lukuja -sivulla. Lukuja vertailemalla voidaan todeta, että

- abioottisten luonnonvarojen kulutuksen kannalta linja-auto, pyörä ja metro ovat ekotehokkaimmat kulkuvälineet,

- veden kulutuksen kannalta matkustaminen linja-autolla on selvästi ekotehokkain vaihtoehto,

- ilman kulutuksen suhteen pyöräily on paras vaihtoehto.

Karkeasti tarkasteltuna laiva on Suomen lähialueille (Tukholma, Pietari ja Baltian maat) matkustettaessa ekotehokkaampi kuin lentokone. Pidemmillä lentomatkoilla MIPS-luvut laskevat. Tavaraliikenteessä abioottisten luonnonvarojen ja veden kannalta ekotehokkain kuljetusmuoto tonnikilometriä kohden on täysperävaunurekka. Ilman kulutuksen kannalta paras vaihtoehto on juna. Tonnikilometriä kohden laskettuna pakettiauto on vähiten ekotehokas vaihtoehto, koska sen keskimääräinen kuorma on pieni.

Miten liikenteen ekotehokkuutta voi parantaa?

Merkittävä osa koko liikennejärjestelmän abioottisten luonnonvarojen kulutuksesta aiheutuu infrastruktuurin rakentamisesta. Liikenteen aiheuttama luonnonvarojen kokonaiskäytön pieneneminen on mahdollista vain, jos liikennemäärän kasvu pysähtyy. Ennusteet liikenteen kasvusta osaltaan lisäävät paineita uusien väylien rakentamiselle, mikä lisää uusiutumattomien luonnonvarojen ja veden kulutusta sekä jälleen liikennemäärää, kun uusia ja parempia väyliä otetaan käyttöön. Liikenne-ennusteiden ja suoritteiden välillä on itseään ruokkiva kehä, jota on vaikea katkaista ilman tehokkaita ohjauskeinoja.

Matkustaminen joukkoliikennevälineillä kuluttaa vähemmän luonnonvaroja henkilökilometriä kohden kuin yksityisautolla. Jokainen voi päivittäisillä valinnoillaan edistää luonnonvarojen käytön vähentämistä valitsemalla ekotehokkaimman vaihtoehdon matkustusvaihtoehdoistaan ja välttämällä turhaa matkustamista.

Hankkeen julkaisut

Suomen luonnonsuojeluliiton toteuttamassa hankkeessa olivat mukana rahoittajina ja yhteistyökumppaneina ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja Ilmailulaitos. Lisäksi hankkeen toteutusta edesauttoivat asiantuntijapanoksella Wuppertal-instituutti, VR, Finnair Oyj, Helsingin kaupunki, Suomen Posti Oyj, TNT Suomi Oy, Tieliikelaitos sekä lukuisat muut yritykset ja organisaatiot.

Päivitetty 2/2009