ElintarvikeMIPS-osatutkimuksessa laskettiin MIPS-lukuja erilaisille Suomessa tuotetuille elintarvikeryhmille, kuten esimerkiksi erilaiset maitotuotteet, rasvat, lihat, kananmunat ja viljatuotteet. Kotimaisten elintarvikkeiden lisäksi tutkittiin Etelä-Amerikassa tuotetun soijan materiaalipanoksia. Luvut on laskettu yhtä kuluttajalle tarjottavaa tuotekilogrammaa kohden.

Elintarvikkeiden MIPS-arvot on laskettu kuudessa luonnonvaraluokassa. Maaperälle on laskettu kaksi MIPS-arvoa, eroosio ja maaperä. Eroosiolla tarkoitetaan maaperän kulumista veden tai ilman vaikutuksesta. Suomessa kuluminen johtuu yleensä vedestä. Maaperän MIPS-luku kertoo kuinka paljon maaperää on mekaanisesti muutettu tuotetta valmistaessa. Luku riippuu pinta-alasta ja muokkaussyvyydestä.

Abioottisiin aineisiin kuuluu elintarvikkeiden tapauksessa valmistuksessa kuluneet panokset (kuten kalkkijauheen, torjunta-aineiden ja lannoitteiden vaatimat panokset), kuljetuksissa käytetyt elottomat luonnonvarat, eri tuotannon vaiheissa lämmitykseen ja sähkön tuotantoon tarvittavan materiaalin koneistuksen ja peltotyön aiheuttaman materiaalintarpeen ja jatkojalostuksessa tarvittujen lisäaineiden tarpeen.

Bioottisten materiaalien luvut sisältävät elintarvikkeiden tapauksessa kaikkien viljeltyjen, poimittujen, kerättyjen tai muuten hyödynnettyjen kasvien kokonaispainon palvelusuoritetta kohden.

Elintarvikkeiden valmistuksen ja kuljetuksen lisäksi tuotteen säilytys kaupassa ostohetkeen asti on huomioitu laskelmissa. Yleensä säilytys tarkoittaa noin kolmea vuorokautta huoneenlämmössä, kylmiössä tai pakastimessa. Joidenkin elintarvikkeiden tapauksessa myös hävikki on huomioitu. Tuotteiden pakkauksia ei ole huomiotu laskelmissa.

Lisää aiheesta:

• KotiMIPS-hankkeeseen tehty diplomityö Julkaisut-sivulla: Elintarvikkeiden materiaalipanosten ja ravintoarvojen tehokkuusanalyysi.Tommi Kauppinen 2008. Teknillinen korkeakoulu.
  

• Tutkimustuloksia Olemassa olevia MIPS-lukuja -sivulla
  

• ElintarvikeMIPS-raportti (pdf)
• Ilmasto lautasella -sivut