Leikkejä ja harjoituksia vastuullisen kulutuksen neuvontaan

Tämä sama opas on tilattavissa myös paperiversiona. Paperiversiossa on mukana pari sellaista harjoitusta, joita ei ollut mahdollista sisällyttää nettiversioon.

Sisällys

Kestävän kulutuksen neuvontahaasteet

Leikkien uusia ajatuksia

Auta näkemään tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus

HARJOITUKSIA JA LEIKKEJÄ

• 1. Tutustumisleikki: Dematerialisaatiopantomiimi
• 1 b. Jatko-osa: Demateriaalinen satu
• 2. Sanomisharjoitus: muistileikki
• 3. Korvaa tuote palvelulla -kilpailu
• 4. Korvaa hilavitkutin monikäyttöisellä tuotteella - 5. Yhteiskäyttökilpailu
• 6. Turhien tavaroiden listaus
• 7. Vanha on tunnelmallista/arvokasta -harjoitukset
• 8. Oman kulutuksen ajattelu -harjoitus
• 9. Sähkökatkos
• 10. Runo, laulu tai tarina annetusta aiheesta
• 11. Tulevaisuuden visiointi
• 12. Kim-leikki korvaten kertakäyttöinen kestävällä
• 13. Ruoan kuljetusviesti
• 14. Tuottajan vastuuta havainnollistava roolileikki

POIMINTOJA KESTÄVÄ SUOMI -MESSUJEN ENNAKKOTEHTÄVISTÄ KOULULAISILLE

• 1. Vuokraten ja lainaten
• 2. Vähemmästä enemmän

IDEOITA TARPEELLISTEN UUSIEN NEUVONTATILANTEIDEN LUOMISEKSI

• 1. Lasten päiväkotiryhmä vierailulle vanhainkotiin
• 2. Ekoneuvola yrityksille -idea
• 3. Uusiutuvien energiamuotojen esittely
• 4. Neuvonta kansanjuhlilla ja festivaaleilla
• 5. Ympäristöviikon aiheena (koulussa) ruoan elinkaari
• 6. Luomu- ja lähiruoka-asioiden edistäminen

NÄYTTELYIDEOITA

• 1. Luonnonvarojen kulutus eri maissa
• 2. Ekologinen selkäreppu
• 2b. Teollisuusmaan asukkaan viikon kulutuksen selkäreppu
• 3. Energiankulutus ja oma lihastyö
• 4. Kuinka kaukaa aamiaisesi on matkannut – näyttely elintarvikekuljetuksista

Lisätiedon lähteitä

Liite: Ohjelaput harjoitukseen 1

Teksti: Eija Koski

Kestävän kulutuksen neuvontahaasteet

YK:n kestävän kehityksen prosessissa on todettu, että teollisuusmaiden tuotanto- ja kulutustavat ovat pääasiallinen syy maapallonlaajuisiin ympäristöongelmiin. YK:n ympäristöä ja kehitystä koskevan toimintaohjelma Agenda 21:n mukaan teollisuusmaiden on siksi otettava johtava rooli kestävien kulutustapojen luomisessa.

Euroopan Unionin ekotehokkuusaloitteessa (1997) todetaan, että nykyisten tuotanto- ja kulutustapojen ympäristöhaittojen vuoksi tulevat sukupolvet kohtaavat valtavia sosiaalisia ja poliittisia ongelmia. Jotta tämä vältettäisiin, tarvitaan EU:n mukaan niin teknologisia kuin poliittisia uudistuksia. Myös elämäntapojen on EU:n arvion mukaan muututtava, ja hyvinvoinnin sisältöä pitää arvioida uudelleen.

Suomessa jätelain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä. Lain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tähän voidaan vaikuttaa tuotanto- ja kulutustapojen valinnalla. Jätelain mukaan kunnan tulee huolehtia lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisesta neuvonnasta, tiedotuksesta ja valistuksesta.

Kulutustapoihin liittyvät kysymykset ovat kestävää kehitystä tavoiteltaessa yhä oleellisempi osa jokaisen ympäristö- ja jäteneuvojan työtä. Jotta edellä esitettyihin valtaisiin haasteisiin kyettäisiin vastaamaan, täytyy alan neuvontaa ja sen strategioita jatkossa kovastikin miettiä.

Leikkien uusia ajatuksia

Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla voi lempeästi johdatella ihmiset miettimään kuluttamisen herkkiä kysymyksiä. Rajattoman kuluttamisoikeuden ja -halukkuuden kyseenalaistaminen on osalle ihmisistä aivan uusi, jollekin hyvinkin vaikeasti käsiteltävä asia.

Tähän monisteeseen on koottu joitakin neuvonnan harjoitus- ja leikki-ideoita SLL:n vastuullisen kulutuksen neuvojakurssilta 16.-17.5.1998. Osa harjoituksista on vanhoja koeteltuja, osa ideoitiin kurssia varten ja kurssilla. Monet jälkimmäisistä kehiteltiin nopeasti, eikä niitä siis ole kokeiltu käytäntöön vielä kertaakaan. Ideat ovatkin vapaasti mukailtavissa ja kehiteltävissä eri käyttötarpeisiin. Kurssin harjoitusten seuraan on lisätty jokunen muualta peräisin oleva harjoitus sekä muutama koeteltu näyttelyvinkki.

Auta näkemään tavoittelemisen arvoinen tulevaisuus

Neuvontatilanteiden ideoinnissa ja toteutuksessa kannattaa pitää mielessä yhteisen visioinnin ja myönteisten tulevaisuusvaihtoehtojen pohdinnan tärkeys.

Asian on ytimekkäästi ilmaissut filosofi Maija-Riitta Ollila kirjassaan Moraalin tuolla puolen (1997):

“Moraalilla tarkoitettakoon niitä toimintatapoja, jotka auttavat meitä saavuttamaan ihmiskunnan ja elonkehän yhteisen utopian."

"Jatkossa käytännön suuri haaste on kertoa niin hyvä juttu ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta, että se tenhoaa kaikki kuulijansa."

"Tarinan ei tarvitse olla tosi; se ei kertomisen hetkellä vielä voisikaan kuvata olemassa olevaa todellisuutta. Riittää että se voisi olla tosi. Sellaista juttua nimitetään unelmaksi tai visioksi."

"Moraalin nykyaikainen sankari on se, joka pistää liikkeelle parhaan jutun hyvästä elämästä, joka voisi olla totta. Meidän eloon jäämisemme riippuu siitä, miten vetoavan tarinan keksimme.”

Tenhoavia neuvontaelämyksiä!

HARJOITUKSIA JA LEIKKEJÄ

Tutustumisleikki: Dematerialisaatiopantomiimi

Kaikille jaetaan lappu (idea viiteen erilaiseen lappuun liitteenä), jossa lukee jokin tietty luonnonvaroja vähän kuluttava toimintatapa. Kukin esittää yhtäaikaa pantomiimina omaa toimintatapaansa, ja etsii samalla muita, jotka esittävät samaa toimintoa. Kun osallistujat löytävät oman ryhmänsä, he lyöttäytyvät yhteen. Jatketaan, kunnes kaikki löytävät ryhmänsä

Jatko-osa: Demateriaalinen satu

Samaan ryhmään kuuluvat kertovat vuorotellen oman pätkänsä satuun (joka käsittelee ryhmän esittämää aihetta / tai joka esim. on tarina paremmasta, ympäristön säilyttävästä tulevaisuudesta ja tämän em. toiminnon suhteesta siihen). Sadun päähenkilön nimeksi kertoja laittaa aina oman nimensä, jolloin muutaman kierroksen jälkeen ihmisen muistanevat oman ryhmänsä jäsenten nimet. (Joku kommentoi, että olisi ehkä ajatuksellisesti selkeämpää, jos kerrottaisiin satua, jossa jokainen esittäisi eri henkilöä, eli sadun päähenkilöitä olisi monta).

Sanomisharjoitus: muistileikki

Tässä on sovellettu ideaa vanhasta "Kun lähden Afrikkaan, otan mukaani xxx:n" -muistileikistä. Tässä vanhassa versiossa idea on se, että ensimmäinen leikkijä sanoo esim. "Kun lähden Afrikkaan, otan mukaani hatun", toinen pelaaja sanoo "Kun ..., otan mukaani hatun ja mukin", kolmas sanoo: "Kun..., otan mukaani hatun, mukin ja kastelukannun"... niin että kaikki aina toistavat ne sanat, jotka on sanottu aiemmin ja lisäävät viimeiseksi oman sanansa.

Jos leikkijöitä on vähän, voi luettelo kasvaa monen kierroksen ajan. Jos paikalla on paljon ihmisiä, voi heidät leikkiä varten jakaa pienempiin ryhmiin. Kun joku ei muista aiemmin mainittuja tuotteita, hän tipahtaa pois pelistä, ja voittaja on se, joka jää viimeiseksi mukaan. Vaihtoehtoisesti voi sopia, että muistamattomia muistutetaan, tai kehittää muun huonomuistisille ystävällisen leikkimistavan.

Sovelletuissa versioissa on tarkoitus saada ihmiset ideoimaan ja sanomaan vähän luonnonvaroja kuluttavia toimintoja. Leikistä voi kehittää lukemattomia versioita, kuten

• "Kun menen kauppaan, jätän ostamatta..." (minkä vain tarpeettomana pitämänsä tuotteen)

Jos on enemmän aikaa, kaupassa voi vaikka harjoituksen jatkoksi ihan konkreettisesti käydä katsomassa, mitä kaikkea turhaa on kaupan. Kaupassa voi antaa tehtäväksi vaikkapa tehdä luettelon kaikista omasta mielestä turhista tavaroista tai luetteloida kolme turhinta. Näin voi käytännössä harjoittaa jo Sokrateen aikoinaan harjoittamaa hupia. Kreikkalainen filosofi Sokrates, joka kuoli vuonna 399 eKr, hämmensi ystäviään tutkiskelemalla huomiota herättäviä ja mauttomia tavaroita paikallisella torilla. Miksi hän vaivautui tulemaan torille, kun hän ei ikinä näyttänyt ostavan mitään, he kysyivät. Sokrates vastasi: "Olen joka kerran hämmästynyt siitä, kuinka kertakaikkisen paljon on tavaroita, joita en tarvitse."

• "Kun haluan toimia ympäristöä säästäen, teen sitä ja tätä..." (jotain luonnonvaroja kuluttamatonta)
• "Kun vietän ihanaa sunnuntai-iltapäivää kuluttamatta ympäristöä, harrastan..."
• "Kun menen häihin/synttäreille, vien lahjaksi ..." (jotain aineetonta)
• "Kun menen kierrätyskeskukseen/turhien tavaroiden museoon, vien mukanani xxx:n, jollaista en enää tulevaisuudessa tarvitse"

Korvaa tuote palvelulla -kilpailu:

Eri ryhmät voivat ideoida / kilpailla siitä, kuka keksii eniten tapoja, joilla itselle ostettavia tuotteita voi korvata palveluilla. Joissain aiemmissa ryhmätöissä on tullut esiin esimerkiksi seuraavanlaisia mahdollisuuksia:

Tuote Korvaava palvelu Jalkakylpylaite pedikyristi Hierontalaite hieronta Kertakäyttövaipat vaippapalvelu Pyykinpesukone pesula tai pesutupa Auto joukkoliikenne Omat kirjat kirjasto ...

Korvaa hilavitkutin monikäyttöisellä tuotteella

Lisäksi voidaan miettiä, miten monikäyttöisillä tuotteilla voidaan korvata joka käyttöön erikseen valmistettuja vempaimia. Esim. munankeitin - liesi; leipäkone - käsinleivonta ja uuni, viipalointikone - leikkuuveitsi, rikkaimuri - imuri tai harja ja rikkalapio. Tarkoitus ei ole väittää, että juuri jokin tietty tuote on turha ja sen omistavat henkilöt huonoja ihmisiä, vaan herättää ajattelemaan tavaroiden paljoutta ja sitä, mitä tavaroista loppujen lopuksi tarvitsee tullakseen toimeen.

Yhteiskäyttökilpailu

Kilpailu ryhmien kesken siitä, kuka keksii eniten mahdollisuuksia yhteiskäyttää tuotteita. Kilpailun ajatuksena on saada ihmiset huomaamaan, kuinka paljon mahdollisuuksia olisi jo olemassa ja mahdollisesti keksimään uusia ajatuksia siitä, mitä voisi olla.

(Aiempien leikkien tuloksena on ollut mm. seuraavanlaisia ideoita: kirjasto, taloyhtiön sauna, pesutupa, auton liisaus, konevuokraamot, joukkoliikenne, pukuvuokraamot, lasten turvaistuinten vuokraus, kesämökkien vuokraus ja osakkuudet loma-asunnoista, uimahallit ja yhteiset uimarannat, luonnonpuistot, taloyhtiöiden kompostorit, astiavuokraamot, mehuasemat, yhteiset tiet, radiokanavat, yhteiskunnalliset palvelut (poliisi, palokunta, terveydenhoito), museot, pienkodinkonevuokraamot (kuivurit, ompelukone, saumuri, neulekone...), tavaroiden hankinta yhdessä esim. kolmen naapuruksen kesken, videokameroiden lainaus esim. kerhojen kautta, kimppakyyti, puhelinvastaajapalvelut, suksi- ja laskettelumonovuokraamot, talvirengasvuokraamot, lastenvaatteiden ja muiden -tarvikkeiden siirto pienemmille, panimoiden yhteiskäytössä olevat panttipullot ja niiden kuljetuskorit).

Turhien tavaroiden listaus

Jokainen miettii mielessään / kirjoittaa paperille 3 tuotetta, joita ilman ei millään tulisi toimeen, ja 3 tuotetta, joista voisi heti luopua.

Kun kaikki ovat tehneet henkilökohtaiset valintansa, muodostetaan noin 3-6 hengen ryhmät. Ryhmille annetaan tehtäväksi laatia ryhmän jäsenten yhteiset listat kolmesta välttämättömästä ja tarpeettomasta tuottteesta. Tehtävänannon yhteydessä voi pohjustaa ajatusta siten, että jokainen voi itse miettiä, mitä tarvitsee, mutta jos jonkin tuotteen kuluttaminen ja sitä kautta valmistus halutaan lopettaa, tarvitaan jo suuremman ihmisryhmän yhteinen demokraattinen päätös.

Luetteloita voi käyttää pohjana keskustelulle siitä, mikä on tarpeellista ja mistä elämään tulee laatua jne. On hyvä myös huomata, miten ikä, sukupuoli ja elämäntilanne saattavat vaikuttaa siihen, mitkä asiat ovat välttämättömiä. Harjotus on yleensä hauska ja keskustelua kovasti herättävä. (Alunperin leikin idea on ympäristökasvattaja Riitta Nykäsen)

Turhien tavaroiden luetteloinnin tarkoitus ei ole syyllistää niitä, joiden mielestä jotkin muiden mielestä tarpeettomat tuotteet ovat tuikitarpeellisia. Idea on saada ihmiset ylipäätään miettimään sitä, mikä on itselle todella tärkeää, mistä oma hyvinvointi muodostuu, ja millaisia asioita todella tarvitsee.

Vanha on tunnelmallista/arvokasta -harjoitukset

Sopivissa tilanteissa voi viritellä kestäviä tuotteita arvostavia "hetkestä kiinni" -kilpailuita, esim. limua juotaessa "kenellä on vanhin panttipullo". (Hyvällä onnella voi löytyä yli kaksikymmentäkin vuotta vanha pullo; vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa on merkitty lasipullojen alareunaan).

Vastaavasti voi kilpailla siitä, kenellä on vanhin vaate päällään (osallistujat tai vetäjä voivat kertoa tarinansa siitä, miten isoisän paita on heille päätynyt tai miltä kirpputorilta löytyi lempihattu tms.), vanhin toimiva pesukone/polkupyörä/tms. tavara käytössä tai vanhin kirja hyllyssään tms.

Tässä leikissä ideana on tehdä kääntäen sitä, millä meitä sosiaalisissa kontakteissa heti pikkulapsesta alkaen opetetaan myönteisen huomion avulla siihen, että uusien tavaroiden omistaminen on hienoa, tyyliin "Onpa sinulla hieno uusi mekko..." Tässä leikissä kehuja ja myönteistä huomiota saa hyvin palvelevasta vanhasta tavarasta.

Oman kulutuksen ajattelu -harjoitus

Harjoitukseen osallistujia pyydetään luetteloiman, montako sähköllä toimivaa laitetta kullakin on kotonaan. Miettimiseen kannattaa varata jonkin verran aikaa, sillä laitteita on usein ällistyttävä määrä, kun asiaa oikein pohtii.

Yhteinen luettelo kaikkien paikallaolijoiden omistamista erilaisista laitteista voidaan tehdä piirtoheitinkalvolle tai taululle, ja haluttaessa voidaan laitteiden määräkin laskea.

Voidaan miettiä yhdessä ja / tai erikseen, mitkä laitteista ovat kaikkien tarpeellisimpia, mitkä turhanlaisia. Vielä voi jatkaa senkin miettimistä, mistä turhat laitteet ovat peräisin, ja miten sellaisten hankkimista/saamista voisi välttää. Myös voi miettiä ja yhdessä keskustella siitä, miten kukin valitsisi, jos saisi valita vain kymmenen laitteista. Mitkä helpottavat elämää eniten - miten muita ilman tulisi toimeen? Voi myös miettiä, mitä laitteista voisi yhtä hyvin vuokrata, lainata tai muulla tavoin yhteiskäyttää niitä tarvitessaan.

Sähkökatkos

(neuvojakurssilla nopeasti ideoitu harjoitus)

Tämä on näytelmätyyppinen juttu, jonka toteuttaa neuvojaryhmä (tai ehkä neuvoja kuulijoiden joukosta kerätyin avustajin, joille pystynee opettamaan vaadittavat vaativat vuorosanat) esim. koululuokassa. Yksi neuvojista kertoo, että on juuri herännyt aamulla, ja huomaa että on sähkökatkos. Hän aikoo keittää kahvia, ja koittaa laittaa kahvinkeittimen (toinen neuvoja / avustaja) päälle - keitin sanoo: "Ei toimi". Kertoja menee jääkaapille ottamaan maitoa ("Ei toimi"). Maito on lämmennyt, ja kertoja juo sen, ettei se ehdi hapantua. Lämmin maito oli kuitenkin pahan makuista, ja neuvoja menee kraanan luo juodakseen vettä päälle ("Ei toimi" - tästä syntyi neuvojakurssilla lievää polemiikkia, toimiiko vai ei). Kertoja haluaa selvittää, mistä saa tietoa siitä, mitä on tapahtunut (mikä tietolähde toimii, mikä ei...)... jne., tarinaa voi jatkaa haluamallaan tavalla.

Todettiin, ettei saa hermostuttaa katsojia liian monella Ei toimi, ja ehkä liian uhkaavaa sotatilamielialaakin kannattaa välttää. Siihen auttanee oheiskertomuksen aihepiirin valinta, esim. niin että kertojalla on synttärit, joille pitää tehdä kakku (vatkaapa sähkövatkaimella ilman sähköä kermavaahtoa, jos talossa ei ole vispilää...)?

Ideana on viritellä pohtimaan sitä, miten riippuvaisia olemme monista sähkövehkeistä ja siitä että niille saadaan sähköä (ja sitä, miten muutamilla käsikäyttöisillä, yksinkertaisilla vehkeillä voidaan saada aikaan sama, mihin yleensä käytetään erilaisia monimutkaisia sähkövimpaimia).

Runo, laulu tai tarina annetusta aiheesta

(neuvojakurssilla nopeasti ideoitu harjoitus)

Ohjeistus ryhmälle kuuluu: tehkää runo, laulu tai tarina xxx aiheesta (esim. ilmastonmuutos) käyttäen mm. seuraavia sanoja (annetaan esim. 15 sanaa). Sanat voi myös nostaa kulhosta, ainakin jos useampi ryhmä saa vastaavan tehtävän, ja nämä sanatkin voivat tietenkin olla osallistujien etukäteen miettimiä ja lapuille kirjoittamia (ennen kuin on kerrottu, mihin ko. lappuja ja sanoja aiotaan käyttää).

Neuvojakurssilla ilmastonmuutosrunon / -tarinan sanoiksi ideoitiin mm. seuraavanlaisia sanoja: pyöräillä, paperi, tunkiokaasu, kukkanen, porkkanan kuoret, auto, karvanoppa, kuuhullu, radio, pyöreä, kuuma, hiki, hengittää, säästää, aurinkoinen - jotka siis ovat järjellisesti liitettävissä aiheeseen. Jos osallistujat etukäteen itse keksivät sanat, ne ovat tietenkin mitä sattuu, ellei sitten ohjeisteta keksimään sanoja, jotka jotenkin väljähkösti liittyvät aiottuun runoaiheeseen.

Tulevaisuuden visiointi

Ryhmissä voi visioida, millainen olisi kestävän kehityksen maailma. Pohjana voi käyttää esim. Ylittyvät kasvun rajat -kirjan visioita kestävän kehityksen maailmasta. Harjoitusta voi jatkaa miettimällä, millaiset pienet askelet veisivät kohden tavoiteltua maailmaa.

Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi koulussa vaikkapa seuraavalla ohjeistuksella: Tehkää pari- tai ryhmätyönä kirje itseltänne tulevaisuudesta. Mitä asioita näet siellä olevan, mitä taas et? Miten sinun pitäisi/ei pitäisi toimia, jotta maailma muuttuisi kuvailemaasi suuntaan?

Kim-leikki korvaten kertakäyttöinen kestävällä

(idea Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen)

Pöydällä on kokoelma kertakäyttöisiä tavaroita ja neuvojalla pussissa kokoelma vastaavia kestotuotteita. Jokaiselle kertakäyttötavaralle on vastine kestotavaroiden puolella. Osallistujat saavat katsella kertakäyttötavaroita jonkin aikaa ja painaa mieleensä, mitä tuotteita pöydällä on.

Tuotteista otetaan yksi pois niin, etteivät osallistujat näe. Kun joku osallistujista keksii, mikä tavara puuttuu, mietitään, millä kestävällä tuotteella sen voisi korvata. Neuvoja laittaa pussistaan kestotuotteen pöydälle kertakäyttötuotteen tilalle. Voidaan keskustella, miksi tämä esine on kertakäyttöistä parempi. Näin jatketaan, kunnes kertakäyttötuotteet on korvattu kestävillä. Tuotteina voi käyttää esim. seuraavia: kertakäyttövaippa - kestovaippa, mehutetra - eväspullo, kertakäyttöiset - kestokäyttöiset astiat ja aterimet, muovikassi - kangaskassi, juomatölkki - uudelleentäytettävä lasipullo, talouspaperi - pöytäriepu jne.

Ruoan kuljetusviesti

Taustaksi: EU-maiden välillä kuljetellaan ruokaa käsiteltäväksi ja pakattavaksi aina sinne, missä eri vaiheet (kuljetustukien avulla) on kulloinkin edullisinta tehdä. Esimerkiksi perunoita kasvatetaan Saksassa, viedään Italiaan pestäväksi ja pussitettavaksi ja tuodaan takaisin myytäväksi Saksaan. Samoin saksalaista maitoa viedään Kreikkaan, missä se jalostetaan jugurtiksi ja kuljetetaan takaisin Saksaan syötäväksi. Suomessa myytävät pakastevadelmat ovat pääosin peräisin Puolasta... jne. Kuljetuksiin kuluu paljon luonnonvaroja ja energiaa.

Ruoan kuljetusrumban havainnollistamiseksi sopii seuraava kuljetusviesti. Jaetaan joukkueet, joille annetaan kullekin yksi tai useampi peruna osallistujaa kohden sekä joltakulta lapselta lainattu lelurekka, jota voi vetää narusta (jos ei lelurekkoja ole saatavilla, voi käyttää esim. kopiopaperilaatikon kansia tms., joihin solmitaan vetonarut). Joukkueen jäsenet vetävät vuorotellen viestiperiaatteella perunansa "Saksasta Italiaan" eli esim. huoneesta toiseen (jolloin kynnys voi esittää Alppeja), pesevät perunansa "Italiassa" olevassa pesuvannassa, pakkaavat ne (esim. käärivät sanomalehden sivuun) ja kuljettavat ne takaisin "Saksaan", jolloin joukkueen seuraava jäsen voi lähteä matkaan. Jos peruna tippuu matkalla, ko. viestinviejä joutuu aloittamaan osuutensa alusta.

Jos pitkien kuljetusmatkojen tuhlaavuuden haluaa vääntää rautalangasta, voi jollakin joukkueella olla eri säännöt: se kuljettaakin perunansa pestäväksi ja pakattavaksi vain naapurikuntaan, esimerkiksi kymmenesosan siitä matkasta kuin muut joukkueet. Tästä saa halutessaan hyvää pohjaa pohdinnalle, miksi maiden välinen kuljettelu nykyisin tosielämässä usein kuitenkin kannattaa. Tämä leikki sopii hyvin myös leirille tai retkelle, jossa on joka tapauksessa pestävä ruuaksi aiotut perunat: kullekin osallistujalle voi antaa pestäväksi sen määrän perunoita kuin mitä henkeä kohden aterialle varataan.

Tuottajan vastuuta havainnollistava roolileikki

Harjoitus ideoitiin neuvojakurssilla kaupan henkilökunnalle, jolle halutaan havainnollistaa tuottajan vastuuta ja elinkaariajattelua. Osallistujat jaetaan rooleihin: kuluttaja, kassa, myyjä, myymälänhoitaja, ryhmittymän ympäristövastaava, ..., tuottaja...., ja heille jaetaan hiukan taustatietoa omasta roolistaan. Osallistujat järjestyvät ketjuun oikeaan järjestyksen. Aloitetaan esim. niin, että kuluttaja kysyy myyjältä jotain liittyen esim. jonkin sovitun tuotteen tuotantotapaan, ja myyjä koittaa löytää edelleen ketjusta vastauksen, joka välitetään takaisin kuluttajalle.

Jokainen miettii ja kysyy pari kysymystä jompaan kumpaan suuntaan ketjua jostakin tuotteesta. Kysymystä kuljetetaan ketjussa eteenpäin ja koitetaan saada selville vastaus ja toimitettua se tarvitsijalle. Mietitään, miten ketjua voisi kehittää niin, että eri osapuolet todella saisivat sellaiset tiedot, joita tarvitsevat. Lopuksi voidaan tehdä kehikko tuotteeen elinkaaresta.

Poimintoja Kestävä Suomi -messujen ennakkotehtävistä koululaisille

Vuokraten ja lainaten

Johdantoa: Kun ihmiset ostavat tavaroita, he yleensä haluavat sitä palvelua, jonka esine tai kone tarjoaa. Tavaroita ei niinkään hankita niiden itsensä vuoksi vaan niiden tarjoaman palvelun vuoksi. Esimerkiksi rannekello kertoo meille aikaa, laskettelusukset ja hiihtohissi mahdollistavat liikuntaharrastuksen toteuttamisen jne. Palvelun käyttö ei kuitenkaan vaadi välttämättä tavaroiden omistamista. Harvapa ostaa esimerkiksi lentokoneen päästäkseen lomaa viettämään. Toisaalta monen kotiin kuuluu ruohonleikkuri, vaikka sitä käytetään melko harvoin. Riittäisikö ruohonleikkurilla toteuttamaamme palveluun alan yritys, jolta ostaisimme ruohonleikkauksen muutaman kerran vuodessa. Tällöin yrityksen käyttämät leikkurit olisivat säännöllisesti käytössä, eli ympäristön kannalta tärkeä leikkuriin käytetty materiaali olisi tehokkaassa käytössä. Muita vastaavia keinoja ovat mm. vuokraus ja lainaus sekä yhteisomistus.

Tehtävää:

• Mitä henkilökohtaisia esineita ja asioita voisit joko lainata, vuokrata tai yhteisomistaa (esim. mitä esineitä ja asioita tarvitset vain silloin tällöin)? Mitä ongelmia vuokrauksessa tai yhteisomistuksessa voi ilmetä? Kuinka näitä ongelmia voidaan välttää?
• Sanoittakaa joko jokin tuntemanne laulu tai kirjoittakaa runo, joka liittyy vuokraamseen ja lainaamiseen.

Vähemmästä enemmän

Tehtäviä:

• Millaisia asioita arkipäivässäsi on, jotka eivät kuluta paljoakaan materiaalia? Millaiset harrastukset ovat aineettomia, vai onko sellaisia?
• Ottakaa selvää millaisia korjaus-, lainaus- ja vuokrauspalveluja paikkakunnallanne on. Voitte myös laatia paikkakuntanne erillisen palveluoppaan, josta löytyy näitä palveluita tarjoavien yritysten ja järjestöjen yhteystiedot. (PS. Oppaan tekemiseen löytyy SLL:sta yksinkertainen ohje: katso www-sivuilta tai tilaa, kts. Lisätiedon lähteitä)
• Selvittäkää millaisia korjattavia ja korjauskelvottomia laitteita kodinkone- ja elektroniikkalikkeistä löytyy. Millaisia käyttö- ja huolto-ohjeita laitteilla on? Hyvät ohjeet ovat helposti ymmärrettäviä, niissä kerrotaan laitteen asentamisesta, oikeasta ja väärästä käytöstä, huollon kotikonsteista ja vian määrittämisestä. Entä millaisia takuuaikoja ja -ehtoja laitteilla on? Saako vempaimiin varaosia? Saako niitä vielä kymmenen vuoden kuluttua? Millainen on varaosan ja huollon hinta verrattuna laitteen ostohintaan?
• Tuotteen vaatima materiaalimäärä voi kasvaa paljonkin, mikäli tuotteen eri osaset joudutaan kuljettamaan eri puolilta maailmaa. Ota selvää jonkin tuotteen erilaisista "valmistusmatkasta" eli alkuperästä. Mistä on peräisin purkillinen banaanijogurttia? Tai CD-levy koteloineen? Soita tuotteen valmistajalle tai markkinojalle ja kysy. Onko alkuperää vaikea selvittää? Kuinka lähelle varsinaista alkuperää pääsette?

Ideoita tarpeellisten uusien neuvontatilanteiden luomiseksi

(neuvojakurssin ryhmätyö)

Lasten päiväkotiryhmä vierailulle vanhainkotiin

Ajatuksena on tuoda vanhojen ihmisten kokemuksia luonnonvaroja vähemmän kuluttaneelta ajalta keskusteluun. Vanhukset voivat muistella miten ennen toimittiin (käveltiin pitkiä matkoja...) ja kertoa tällaisia esimerkkejä lapsille, joiden kanssa voidaan keskustella siitä, miten nykyisin voitaisiin tehdä vastaavia järkeviä asioita. Ajatuksena on saada kestävästä kehityksestä käytävään keskusteluun mukaan ryhmiä, jotka yleensä eivät siihen osallistu. Lasten kautta ajatukset voivat kantautua myös vanhemmille.

Ekoneuvola yrityksille -idea

Neuvontatarvetta olisi erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Tarvetta lisää toimiminen suurten yritysten alihankkijana. Tarvittaisiin "ekotasetarkastaja" kiertämään yrityksiä, kynnyksenä on, että tarvitaan organisaatio, jonka puitteissa toimia. Neuvoja tarvitsee ko. yrityssektorin tuntemusta (SYKE on alkanut tuottaa materiaalia pk-sektorin toimintamahdollisuuksista jätepuolella). Yritysten kohdalla kysymys rahasta on tärkeä: yrityksen on oltava kannattava, ja säästömahdollisuudet ovat aina tervetulleita.

Uusiutuvien energiamuotojen esittely

Uusiutuvien energiamuotojen esittelyn pitää olla sekä asiantuntevaa että havainnollista, kivaa ja jännittävää. Siihen esimerkiksi (neuvojakurssilla esillä olleet) Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen demot (*) antaisivat erinomaisen pohjan. Rahoitusta voisi koittaa hankkia kuntien ympäristö- tai agendatoimistoilta tai energialaitoksilta tai asialle myönteisiltä yrityksiltä tai alan laitevalmistajilta.

Muodoltaan hyvä voisi olla pakettiauto, jossa demot voisivat kiertää. Lisäksi voisi olla pienempiä salkkuja, joita voisi myydä esim. kouluille omaksi. Fysiikan opettajia pitäisi kouluttaa esittelemään aihetta, ja esim. kesämökkiläisille voisi tarjota kursseja aurinkoenergian käytöstä.

(*) Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella on vaihtoehtoisia energiamuotoja havainnollistavia demomateriaaleja. Materiaalien lainausmahdollisuuksista tai vastaavien ostamismahdollisuuksista voi kysellä Ari Lampiselta (ala@cc.jyu.fi). Materiaaleja on menestyksekkäästi esitelty mm. kouluissa fysiikan tunneilla.

Neuvonta kansanjuhlilla ja festivaaleilla

Kesän kansanjuhlille / festareille voisi koittaa saada pestävät, pantilliset lasit ja tiskikoneauton paikanpäälle. Neuvojat voisivat kiertää iloisenväristen ja -näköisten kärryjen kanssa keräämässä tyhjiä laseja ja antaa samalla neuvontaa. Neuvontaidean tavoitteena on tavoittaa yleensä neuvonnan ulkopuolelle jääviä tahoja. Festareilla porukkaa on paljon, ja erityisesti lasien käyttäjät lienevät tavallista estottomammassa tilassa. Neuvonnan perillemenoa tulisi lisätä lavalla olevin tietospotein (esim. ekomies).

Ympäristöviikon aiheena (koulussa) ruoan elinkaari

Luokka jaetaan ryhmiin, jotka tutkivat jonkin elintarvikkeen elinkaaren. Jos tuote on esim. maito, joku ryhmä tutustuu maitotilaan (lehmän elämään, antibiootteihin, rehuihin, maitotankkien pesuaineisiin jne.), joku tutustuu meijerikuljetuksiin jne. Voidaan koittaa miettiä erilaisia vaihtoehtoja pienentää ympäristövaikutuksia.

Vaihtoehtoisesti voidaan ruotia ruoan erilaisia ympäristövaikutuksia erittelemällä hiljattain syödyn aterian elinkaarta. Mistä ateria koostui, mistä mikäkin osa tuli, miten se on tuotettu, millaisia vähemmän kuluttavia vaihtoehtoja olisi?

Luomu- ja lähiruoka-asioiden edistäminen

Kauppa lienee liian kiireinen paikka syvemmälle ruokaneuvonnalle, siellä onnistunevat lähinnä maistatus ja tietoiskut. Rauhallisempaa neuvontaa voisi antaa toritapahtumissa yms., joihin voi neuvojan lisäksi hankkia asiaa esittelemään paikallisia luomutuottajia ja -jalostajia. Kiinnostunut kohderyhmä lienee pienten lasten äidit, joita tavoittanee mm. neuvoloiden ja erilaisten kerhojen (äiti-lapsi-kerhot yms.) kautta. Myös laitoskeittiöiden, koulukeittiöiden ja esim. päiväkotien henkilökuntaa kannattaa lähestyä vaikkapa teemaviikoin. (Luonnonsuojelu-liitolla on luomun edistämisestä ideapaketti Toimintaa luomun puolesta, kts. lisätiedon lähteitä)

NÄYTTELYIDEOITA

Luonnonvarojen kulutus eri maissa

Näyttelyn tarkoitus on havainnollistaa luonnonvarojen kulutuksen epätasaista jakautumista maapallolla. Aihepiiriä käsitteleviä näyttelytauluja on esim. SLL:sta lainattavassa Kestävä kehitys -julistesarjassa. Näyttelytauluista voi myös lainata tekstejä, joista itse kirjoittaa haluamansa julisteet (julisteiden A4-pienennöksiä voi kysellä SLL:sta).

Seuraavassa lyhyesti muutama tekstikappale aiheesta:

"Kulutus ja väestö ovat maapallolla suurempia kuin koskaan, ja ne kasvavat jatkuvasti. Lisäksi kulutus jakautuu epätasaisesti. Noin viidennes ihmisistä teollisuusmaissa kuluttaa neljä viidennestä luonnonvaroista.

Kestävä kehitys edellyttää kehitysmaiden hyvinvoinnin lisäämistä. Jos kaikki kuluttaisivat kuin teollisuusmaissa, luonnonvaroja kuluisi nelinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Yhdessä väestönkasvun kanssa luonnonvarojen kulutus nousisi kahdeksankertaiseksi 50 vuodessa.

Arvioiden mukaan maapallon kuormitus pitäisi vähentää noin puoleen nykyisestä. Jos kulutusmahdollisuudet jaettaisiin tasan maapallon asukkaiden kesken, teollistuneissa maissa luonnonvarojen käyttöä olisi vähennettävä noin kymmenesosaan nykyisestä." (Jatko-osassa näyttelyä olisi hyvä kertoa miten, eli esitellä mm. tuotteiden yhteiskäytön, pitkäikäisen käytön sekä kohtuullisen kulutuksen mahdollisuuksia).

Hankitaan lainaksi punttisalilta painoja oheisten punttien kokoamiseksi (ja ollaan iloisia, jos saadaan lainaksi myös harjaantuneita punttien kantajia...). Seuraavassa seinälle ja puntteihin liitettävät tekstit teräksen kulutusta havainnollistamaan.

Seinälle:

• Kokeile, paljonko painavat eri maissa kulutetut luonnonvarat.
• Tässä esimerkkinä henkeä kohden vuodessa kulutetun teräksen määrä.

Puntteihin kiinnitettävien lappujen tekstit:

• Suomalainen kuluttaa vuodessa terästä 400 kiloa.
• Brasilialainen kuluttaa vuodessa terästä 90 kiloa.
• Kenialainen kuluttaa vuodessa terästä 13 kiloa.
• Bangladeshilainen kuluttaa vuodessa terästä 4 kiloa.

(Lähde: Steel Statistical Yearbook 1996. International Iron and Steel Institute, Brussels 1997).

Muiden materiaalien osalta tilastotietoja voi etsiä muiden teollisuusalojen vastaavista vuosikirjoista. Myös YK tilastoi joitakin teollisuustuotannon lukuja.

Ekologinen selkäreppu

Näyttelyllä havainnollistetaan sitä, kuinka tuotteiden aikaansaamiseksi joudutaan yleensä kuluttamaan luonnonvaroja huomattavasti enemmän kuin mitä itse tuote painaa. SLL:n keke-näyttelyssä on myös tähän aihepiiriin liittyviä julisteita.

Pöydälle laitetaan esille (ja teipataan kiinni) esimerkkituotteet, joiden viereen kiinnitetyissä lapuissa esitellään kukin tuote:

• Appelsiinimehu 2 dl
• Kotimainen herukkamehu 2 dl
• Sanomalehti 500 g
• Sanomalehti 100 g
• Kultasormus, 2 grammaa
• Hopeasormus, 2 grammaa

Seinälle tuleva yleisteksti:

"Kaikki aineen siirtäminen paikasta toiseen vaikuttaa ympäristöön. Materiaalivirtoja pienentämällä voidaan vähentää ympäristön kuormitusta. Tavoitteena on tuottaa tarvitsemamme palvelut käyttäen vain murto-osan aiemmin tarvituista luonnonvaroista. Hyvinvointi pysyy samana, vaikka luonnonvarojen kulutus laskee.

Sitä luonnonvarojen määrää, joka on täytynyt ottaa luonnosta tuotteen tai palvelun aikaansaamiseksi, sanotaan sen ekologiseksi selkärepuksi. Mukaan lasketaan esimerkiksi malmien louhinnan ja tuotteiden kuljetusten aiheuttama materiaalin kulutus. Tuotteen ekologinen reppu painaa usein huomattavasti enemmän kuin itse tuote.

Koita nostaa "ekologisia selkäreppuja" ja mieti

• mille esillä olevista tuotteista mikäkin reppu kuuluu ja
• paljonko reput painavat.

Voit tarkistaa oikean vastauksen kuhunkin reppuun kiinnitetystä lapusta.

(Luvut perustuvat saksalaisen Wuppertal-instituutin tekemiin laskelmiin sikäläisissä olosuhteissa)"

Lainataan kuusi joko samanlaista (esimerkiksi jostain varuskunnasta) tai erilaista selkäreppua. Niihin laitetaan painoa oheisten ohjeiden mukaan. Kuhunkin reppuun kiinnitetään lappu, josta voi tarkistaa, mihin tuotteeseen reppu liittyy ja paljonko se painaa.

Reppulapputekstit:

• Appelsiinimehu 2 dl Ekologisen selkärepun paino 5 kg (Tuottamiseen kuljetuksineen yms. vaiheineen kulunut 5 kg luonnonvaroja)
• Kotimainen herukkamehu 2 dl Ekologisen selkärepun paino alle 0,5 kg. (Tuottamiseen kuljetuksineen yms. vaiheineen kulunut 0,5 kg luonnonvaroja)
• Sanomalehti 500 g Ekologisen selkärepun paino 45 kg. (Tuottamiseen kuljetuksineen yms. vaiheineen kulunut 45 kg luonnonvaroja)
• Sanomalehti 100 g Ekologisen selkärepun paino 9 kg. (Tuottamiseen kuljetuksineen yms. vaiheineen kulunut 9 kg luonnonvaroja)
• Kultasormus, 2 grammaa Ekologisen selkärepun paino 700 kg. (Tuottamiseen kuljetuksineen yms. vaiheineen kulunut 700 kg luonnonvaroja)
• Hopeasormus, 2 grammaa Ekologisen selkärepun paino 15 kg. (Tuottamiseen kuljetuksineen yms. vaiheineen kulunut 15 kg luonnonvaroja)

Teollisuusmaan asukkaan viikon kulutuksen selkäreppu

Laskelman mukaan kehittyneen teollisuusmaan asukas käyttää viikossa noin 300 kauppakassillista luonnonvaroja (45 - 85 tonnia/asukas vuodessa (Lähde: Resource Flows: The Material Basis of Industrial Economies. World Resources Institute 1997, USA.)).

Kulutusta on helppo havainnollistaa esim. kokoamalla näyttelyyn kasaan esim. rutatuilla sanomalehdillä täytettyjä muovikasseja esim. päivän tai koko viikon kulutusta vastaavan määrän. Sanottakoon tässäkin yhteydessä, että näiden ongelmaa esittelevien näyttelyosuuksien pitäisi vain johdatella ratkaisujen esittelyyn (kohtuullisen, ekotehokkaan kulutuksen eri tapoihin), muuten ne saattavat lietsoa "mitään ei ole tehtävissä, täysin mahdotonta" -mielialaa.

Seinälle tuleva yleisteksti:

"LUONNONVAROJEN KOKONAISKULUTUS

Teollisuusmaiden aineellisen elintason ylläpitämiseen käytetään yli 40 kauppakassillista luonnonvaroja päivässä jokaista asukasta kohden!"

Energiankulutus ja oma lihastyö

Tällä tehtävällä voi havainnollistaa sitä, kuinka paljon eri toimintoihin kuluu energiaa ja auttaa suhteuttamaan sitä omalla työllä aikaan saatavaan energiamäärään. Tehtävän on kehittänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitos.

Teksti liitettäväksi esimerkiksi kuntopyörään tai kuntosoutulaitteeseen, jota yleisö saa käyttää:

VOIKO OMAKOTITALON VALAISTA KUNTOPYÖRÄLLÄ?

Ihminen käyttää peruselintoimintoihinsa energiaa n. 100 W teholla.

Työssä energiankäyttö voidaan kasvattaa kaksinkertaiseksi. Tällöin peruselintoimintojen lisäksi ulkoista työtä tehdään 100 W teholla (lyhytaikaisesti jopa 500 W teholla).

Esimerkiksi soutulaitteella tai kuntopyörällä tunnin työnteolla voidaan

• polttaa energiansäästölamppua (7 W) 14 tuntia
• polttaa hehkulamppua (40 W) 2,5 tuntia
• soittaa CD-soitinta (12 W) 8 tuntia
• katsella TV:tä (60 W) 1,5 tuntia
• keittää litran kahvia uppokuumentimella (tehokkain vaihtoehto)
• lämmittää sähkösaunaa (2 kW) 3 minuuttia
• ajaa sähköautolla (20 kW) 20 sekuntia

Resurssien salliessa ihmistyön voimaa voi esitellä havainnollisemminkin. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen Ympäristöauto Kaarnan väki on rakentanut polkuvoimalla toimivan karusellin ja suihkulähteen. Rakennusohjeita tai lainausmahdollisuutta voi kysellä sähköpostitse: kaarna@pp.inet.fi tai puhelimitse: 040-547 9937.

Kuinka kaukaa aamiaisesi on matkannut -näyttely elintarvikekuljetuksista

(näyttelyn on Pohjanmaan oloihin kehittänyt Österbottens Agenda 21 kontor)

Näyttelyyn kootaan kolme erilaista pöytää, joissa on samantyyppinen mutta ympäristöä eri tavoin kuluttava aamiainen.

Tarvitaan:

• 3 tarjotinta
• 3 pientä lautasta
• 2 kahvikuppia
• 1 muki
• 3 juomalasia
• 2 jälkiruokakulhoa (jos näyttely pidetään syksyllä, näitä ei tarvita, koska voidaan käyttää kotimaisia omenia marjojen sijaan)
• 3 lasipurkkia + dieselöljyä
• 2 maailmankarttaa
• 1 Suomen kartta
• juustohöylä
• veitsi

Näyttelyn aamiaispöytään asetetaan vierekkäin kolme tarjotinta, joiden sisältö selostetaan seuraavassa. Kunkin tarjottimen vieressä on kyltti, jossa esitellään tarjottimella olevat tuotteet ja niiden alkuperä. Paikallisen ja “ekoilijan” aamiaisten sisältö täytyy eri puolilla maata soveltaa sisältämään mahdollisimman paikallisesti tuotettuja tuotteita. Tässä tuotteet on valittu siis Pohjanmaan oloihin soveltuviksi. Kunkin tarjottimen vieressä on läpinäkyvässä lasipurkissa aamiaisen kuljetuksiin kulunut määrä dieselöljyä.

Tarjotin 1. “Tuhlaajapojan aamiainen”; 3 dl dieselöljyä

• omena (Argentiina tai vastaava)
• appelsiinituoremehu (Brasilia)
• leipä (Ruotsi)
• Flora (Ruotsi)
• juusto (Ruotsi)
• kahvi (Colombia, Guatemala, Costa Rica)
• pieni kermapurkki (Iso-Britannia)
• sokeri, valmistusaine sokeriruoko (Australia, Kuuba tai Etelä-Afrikka)

Jokapäiväisen ruokamme kuljetuksiin kuluu energiaa. Elintarvikekuljetuksiin käytetty energia on peräisin lähinnä fossiilisista polttoaineista. Siksi kuljetuksilla on suuri ympäristövaikutus.

Tämän aamiaisen kuljetuksiin on kulunut arviolta 3 dl dieselöljyä.

Tarjotin 2. Paikallinen aamiainen; 1,35 ml dieselöljyä

• marjat (Suomi) tai kotimainen omena, jos saatavilla
• mustaherukkamehu (Suomi)
• leipä (Pohjanmaa)
• Enilett (Suomi)
• juusto (Pohjanmaa)
• kahvi (Colombia, Guatemala, Costa Rica)
• kerma (Pohjanmaa)
• sokeri, valmistusaine sokerijuurikas (Suomi)

Paikalliset elintarvikkeet = lyhyemmät kuljetukset = pienemmät päästöt.

Tämän aamiaisen kuljetuksiin on kulunut arviolta 1,35 ml dieselöljyä.

Tarjotin 3. “Ekoilijan aamiainen”; 0,20 ml dieselöljyä

• marjat (Pohjanmaa) tai kotimainen omena, jos saatavilla
• kotitekoinen mehu
• kotonaleivottu leipä paikallisen myllyn jauhoista
• Enilett (Pohjanmaa)
• juusto (Pohjanmaa)
• kotitekoinen tee (koivunlehti, mustikka...)
• hunaja (Pohjanmaa)

Tämän aamiaisen kuljetuksiin on kulunut arviolta 0,2 ml dieselöljyä.

Seuraavan tietoiskutekstin voi laittaa pöydän viereen seinälle julisteeseen tms.:

Kuinka kaukaa aamiaisesi on matkannut? - näyttely elintarvikekuljetuksista

Vähentäkäämme elintarvikkeiden kuljetuksia

• valitsemalla paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita
• valitsemalla elintarvikkeita vuodenajan mukaan
• välttämällä valmisruokia
• vähentämällä kotitalouden ruokakuljetuksiin käyttämiämme matkoja

Kehotus kuluttajille

• Osta mahdollisimman paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita. Tämä myös tarkoittaa, että vuodenaikojen vaihtuminen saa vaikuttaa valintoihisi, koska Suomessa ei monia kasveja pystytä viljelemään ympärivuotisesti.
• Valitse luomua.
• Vältä valmisruokia.
• Osallistu ruokapiiriin, joka ostaa elintarvikkeita suoraan paikallisilta viljelijöiltä, tai aloita uuden ruokapiirin toiminta.
• Viljele itse omat vihannekset
• Tarkista, millainen on oman lähikauppasi tuotevalikoima. Mistä tuotteet tulevat? Voiko asiakas valita paikallisia tuotteita? Pitenevätkö kuljetusmatkat monien tukkureiden ja välikäsien takia? Voisiko kuljetukset hoitaa ympäristöystävällisemmin? Voiko pakkauksien määrää vähentää?

Pitkät elintarvikkeiden kuljetukset ovat hyvä esimerkki siitä, että tämänhetkinen elintarvikesektori ei toimi kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Jokapäiväisen ruokamme kuljetuksiin kuluu energiaa. Elintarvikekuljetuksiin käytetty energia on peräisin lähinnä fossiilisista polttoaineista. Siksi kuljetuksilla on suuri ympäristövaikutus.

Elintarvikkeet päätyvät kuluttajan ostoskassiin monien välikäsien kautta. On täysin mahdollista, jopa yleistä, että pohjalainen vilja jauhetaan jauhoksi kunnassa xxx, kuljetetaan keskusvarastoon kuntaan yyy, josta se lopuksi palaa pohjanmaalaiseen lähikauppaan ja kuluttajan kotiin.

Myös kuljetusvälineellä on väliä. Lentokonekuljetus vaatii 37 kertaa enemmän energiaa kuin laiva, joka kuluttaa vähiten energiaa. Lentokoneiden päästöt tapahtuvat korkealla ilmakehässä, jossa ne vaikuttavat haitallisesti otsonikerrokseen. Maantiekuljetukset aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä, happamoitumista, vesien rehevöitymistä sekä melua ja vaihingoittavat luonto- ja kulttuuriympäristöä.

Kun yksi tonni sokeria kuljetetaan 1000 kilometriä eri tavoin, ovat päästöt ruotsalaisen laskelman mukaan seuraavat:

Juna (ruotsalainen sähkö)

• hiilidioksidi 1,1 kg
• rikkidioksidi 2 g
• typen oksidit 2,8 g
• hiilivedyt 0,3 g
• radioaktiivinen jäte 9 g
• energiankulutus 83 kWh

Laiva (öljy)

• hiilidioksidi 14 kg
• rikkidioksidi 250 g
• typen oksidit 480 g
• hiilivedyt 13 g
• radioaktiivinen jäte 0 g
• energiankulutus 53 kWh

Rekka (diesel)

• hiilidioksidi 75 kg
• rikkidioksidi 110 g
• typen oksidit 870 g
• hiilivedyt 97 g
• radioaktiivinen jäte 0 g
• energiankulutus 270 kWh

Lentokone (lentopolttoaine)

• hiilidioksidi 400 kg
• rikkidioksidi ei tietoa
• typen oksidit 1500 g
• hiilivedyt 200 g
• radioaktiivinen jäte 0 g
• energiankulutus 1500 kWh

Lähde: Statens väg- och trafikinstitut, Sverige: VTI-meddelande 718, 1993.

LISÄTIEDON LÄHTEITÄ

SLL, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. 09-228 081, fax 09-228 08 200. www-sivut: http://www.sll.fi

• Luonnonsuojeluliitosta on saatavilla runsaasti oppaita, raportteja, esitteitä, opetusmateriaaleja, ideapaketteja ja lainattavia julistesarjoja kestävään tuotantoon ja kulutukseen liittyen. Pyydä materiaaliluettelo.

SYKE, Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki, p. 09-40 3000

• vastaa valtakunnallisesta jäteneuvonnasta
• saatavissa mm. "Vähemmän jätteeksi, enemmän hyödyksi" -opas, joka esitelee valtakunnallista jätesuunnitelmaa
• SYKEn kirjastossa toimii valtakunnallinen ympäristövalistuskokoelma, johon on koottu ympäristöalan koulutus-, neuvonta- ja tiedotusaineistoja. Aineistoja lainataan postikuluja vastaan. Puh. 09-40 300 201

Ympäristöministeriö, PL 399, 00121 Helsinki, p. 09-19911

• saatavissa erilaista materiaalia liittyen kestävään kehitykseen ja sitä edistävään kansalliseen ja kansainväliseen työhön

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, p. 09-5845 8200, sähköposti pkskierke@pkskierke.fi

• välittää luennoijia jäteaiheisiin liittyen
• julkaisuja, mm. Ympäristö- ja kierrätysneuvonnan menetelmiä (Terhi Summa).

Tiedekeskus Heureka, p. 09-85 799

• Heurekassa on pysyvä Materiaalivirrat-näyttely

Ekotehokkuus ja factor-ajattelu. Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1/1998. Ekotehokkuustyöryhmä.

Michael Lettenmeier 1994. Roskapuhetta. Jäteneuvonnan käsikirja. Rakennusalan Kustantajat.

Friedrich Schmidt-Bleek 2000. Luonnon uusi laskuoppi. Ekotehokkuuden mittari MIPS. Suom. Michael Lettenmeier. Gaudeamus.

LIITE

Ohjelaput harjoitukseen 1

Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (=pantomiimina), miten lainaat kirjan kirjastosta.

Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja käyttämällä kirjaston palveluita sen sijaan, että ostaisivat oman kirjan.

xxx

Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (= pantomiimina), miten korjautat rikkimenneen pesukoneen.

Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja käyttämällä huolto- ja korjauspalveluita sen sijaan, että ostaisivat uuden laitteen rikkimenneen tilalle.

xxx

Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (= pantomiimina), miten käytät joukkoliikennettä.

Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja käyttämällä julkista liikennettä sen sijaan, että kulkisivat omalla autolla.

xxx

Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (= pantomiimina), miten ulkoilet ystävän kanssa lauantain parhaaseen shoppailuaikaan.

Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja nauttimalla aineettomasta hyvinvoinnista tavaroiden kuluttamisen sijaan.

xxx

Esitä puhumatta tai kirjoittamatta (= pantomiimina), miten osallistut puhelinkokoukseen.

Etsi joukosta muut, jotka ovat ymmärtäneet säästää luonnonvaroja käyttämällä tietoliikennettä henkilöliikenteen sijaan.