Energiankulutus

Kaikella energiantuotannolla on jonkinlaisia ympäristövaikutuksia, mutta eri energialähteiden kesken on kuitenkin suuria eroja. Fossiiliset polttoaineet tuottavat ilmakehään mm. happamia sateita aiheuttavia ja ilman laatua huonontavia rikin ja typen oksideja sekä voimistavat maapallon kasvihuoneilmiötä. Ydinvoimaan liittyy puolestaan aina pieni suuronnettomuuden riski, ja radioaktiivisen jätteen turvallinen loppusijoitus on yhä ratkaisematon ongelma. Fossiilisten polttoaineiden osuus maassamme kulutetusta energiasta vuonna 2006 oli 55 prosenttia. Tästä turpeen osuus oli 6 prosenttiyksikköä. Ydinvoiman osuus energiankulutuksesta oli puolestaan 16 prosenttia. Energiantuotantomme nojaa siis vahvasti uusiutumattomiin energialähteisiin.

Suomessa puuenergia on ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa, sillä maallamme on suuret metsävarat ja puu uudistuu käyttövauhtiaan nopeammin. Myös tuuli- ja aurinkovoima, biokaasu sekä maalämpö ovat ympäristöystävällisiä tapoja tuottaa energiaa. Puun osuus maamme energiantuotannosta oli 21 prosenttia vuonna 2006. Muiden uusiutuvien osuus on vielä hyvin pieni, yhteensä alle yhden prosentin, mutta niiden osuuden kasvattamiselle on suuret mahdollisuudet.

Energiantuotannon ympäristöhaittoja voidaan pienentää paitsi korvaamalla uusiutumatonta energiaa uusiutuvalla, myös energiansäästöllä. Mitä vähemmän energiaa käytetään, sitä vähemmän vahingoitetaan ympäristöä. Kenenkään edun mukaista ei ole tuhlata tai käyttää tarpeettomasti energiaa. Huomattavia säästöjä voidaan toteuttaa ilman että tarvitsee tinkiä elämän laadusta. Samalla saavutetaan myös taloudellista hyötyä. Myös kotitaloudet voivat energiaa säästämällä vaikuttaa siihen, paljonko energiaa Suomessa kulutetaan.

Vihreän sähkön sopimus

Sähkömarkkinoiden vapautumisen jälkeen kotitaloudet ovat voineet valita, miltä yhtiöltä sähkönsä ostavat. Suomen luonnonsuojeluliitto otti vuonna 1998 käyttöön energian ympäristömerkin, Norppanergia-merkin, joka myönnetään liiton kriteerit täyttävälle energiantuotannolle. Ekoenergiaksi luetaan puulla tai muilla biopolttoaineilla, tuulella, auringolla tai tietyt kriteerit täyttävällä vesivoimalla tuotettu energia.

Kotitalous voi valita, millä tavoin tuotetusta energiasta maksaa ryhtymällä ekoenergia-asiakkaaksi. Tämä on mahdollista tekemällä vihreän sähkön sopimus sellaisen sähköyhtiön kanssa, jonka tuotteelle Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Norppaenergia-merkin. Siten yksittäinen kotitalouskin voi edistää ympäristöystävällisempää energiantuotantoa. Sähköverkossa eri energialähteillä tuotettu sähkö toki sekoittuu, mutta ekosähkösopimuksen avulla kotitalous voi kohdistaa euronsa sellaiselle energiantuotannolle, jonka negatiiviset vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Tämän lisäksi uusiutuvat energialähteet työllistävät yleensä enemmän kuin uusiutumattomat.

Jos vihreän sähkön sopimuksen tekeminen edellyttää sähköyhtiön vaihtoa, uutta mittaria ei pienkuluttajan tarvitse hankkia. Sähköverkon käytöstä maksettava siirtomaksu menee kuitenkin edelleen lähimmälle energiayhtiölle. Tietoa vihreää sähköä myyvistä sähköyhtiöistä ja ekoenergian hinnoista saa Suomen luonnonsuojeluliitolta (www.norppaenergia.fi). Hinnat vaihtelevat hieman yhtiöstä riippuen. Jotkut yhtiöt myyvät ekoenergiaa samaan hintaan kuin muutakin energiaa, mutta useimmiten ekoenergialla tuotettu kilowattitunti maksaa noin hieman enemmän kuin uusiutumattomilla energialähtellä tuotettu. Kun samalla kiinnitetään huomiota kodin energiankulutukseen, ei ekoenergiasopimuksen tarvitse tulla kalliimmaksi, päinvastoin.

Asuminen

Kotitaloudet kuluttavat energiaa moniin eri toimintoihin, sekä välittömästi että välillisesti. Välittömästi energiaa kuluu asunnon ja veden lämmitykseen, valaistukseen, kodinkoneiden käyttöön ja ajoneuvojen polttoaineisiin. Energiaa on myös sitoutunut kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, joten niitä ostettaessa kulutetaan energiaa välillisesti. Kotitalouksien käyttämästä energiasta yli puolet on välillistä. Sen määrää voidaan helposti vähentää hankkimalla vain tarpeellisia tavaroita, ja suosimalla pitkäikäisiä ja korjattavia tuotteita sekä yhteiskäyttöä.

Myös välitöntä energiankulutusta on varsin helppo pienentää. Lämmityksen osuus kotitalouksien energiankulutuksesta on noin viidennes, joten pienetkin säästöt voivat merkittävästi vaikuttaa kodin energiakuluihin. Asunnon hyvä lämmöneristys on tärkeää, sillä se pienentää hukkaan joutuvan lämmön määrää. Ratkaisu vetoisuuteen ei ole lämmityksen lisääminen, vaan asunnon parempi tiivistäminen. Kannattaa tiivistää huolellisesti paitsi ikkunat ja ovet, myös lattian, seinien ja katon rajakohdat.

Tuuletuksessa nopea ja tehokas tuuletus ristivedolla on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin ikkunan pitäminen raollaan kauan, jolloin lämpöä menee hukkaan eikä ilmakaan vaihdu yhtä tehokkaasti. Yöksi puolestaan kannattaa vetää verhot tai sälekaihdin ikkunoiden eteen. Tämä vähentää lämmönhukkaa lähes yhtä tehokkaasti kuin kolmas ikkunalasi.

Tutkimusten mukaan noin 20 astetta on ihanteellinen lämpötila asuinhuoneille. Yöllä lämpötila voi hyvin olla alhaisempikin, sillä viileä sisäilma parantaa unen laatua. 20 asteessa huoneilman kosteus on riittävä. Kovin lämmin sisäilma on kuivempi ja ärsyttää limakalvoja, alentaa vastustuskykyä sekä sisältää enemmän bakteereja ja epäpuhtauksia.

Asumislämpötila on pitkälti tottumiskysymys. Kenenkään ei tarvitse palella, kun pukeutuu riittävän lämpimästi. Ei ole energiankulutuksen eikä terveydenkään kannalta järkevää pitää asunnon lämpötilaa lähes hellelukemissa vain voidakseen oleskella talvipakkasillakin t-paidassa ja paljain jaloin. Jo yhden asteen alennus asuinlämpötilassa merkitsee viiden prosentin säästöä energiankulutuksessa.

Termostaattien toimivuus ja säädöt kannattaa pitää ajan tasalla. Asunnon jäädessä tyhjilleen vaikka viikonlopunkin ajaksi kannattaa lämpötilaa laskea reilusti. Huonekohtaisilla termostaateilla voidaan kunkin huoneen lämpötilaa säätää erikseen. Aivan pattereiden eteen ei kannata sijoittaa huonekaluja tai peittää pattereita pitkillä verhoilla, sillä ne estävät lämmön vapaan leviämisen huoneeseen.

Sähkölaitteet

Erilaisten kodinkoneiden käyttö vie keskimäärin seitsemän prosenttia kotitalouksien kuluttamasta energiasta. Suurimpia energiankuluttajia ovat pakastin, jääkaappi, uuni, pyykin- ja astianpesukone sekä pyykinkuivaaja. Uudet kodinkoneet kuluttavat yleensä vähemmän energiaa kuin vanhat, mutta toimivaa vanhaa laitetta ei juurikaan kannata pelkän energiansäästön vuoksi vaihtaa uuteen, sillä uuden laitteen valmistamiseenkin on kulunut runsaasti energiaa. Uusia kodinkoneita ostettaessa pieni energiankulutus on kuitenkin tärkeä valintakriteeri.

Kylmälaitteiden energiankulutukseen vaikuttaa myös sijainti huoneessa. Jääkaappia ja pakastinta ei kannata sijoittaa aivan lieden, astianpesukoneen tai muun lämpöä tuottavan laitteen viereen eikä myöskään jatkuvaan auringonpaisteeseen. Väärä sijoitus lisää kylmälaitteiden energiankulutusta ja lyhentää käyttöikää. Ruoat kannattaa jäähdyttää huoneenlämpöisiksi tai mahdollisuuksien mukaan ulkoilmassa ennen jääkaappiin laittamista. Talvella ulkona voi myös esipakastaa. Tämä vähentää pakastamiseen tarvittavan energian määrää huomattavasti. Sulatettaessa pakasteita kannattaa pyrkiä ennakoimaan ja laittaa pakasteet jääkaappiin sulamaan esimerkiksi yön yli, jolloin niiden kylmyys vähentää kaapin energiankulutusta. Sulattaminen uunissa on energiantuhlausta, joka on helposti vältettävissä ennakoinnilla.

Huolimaton sähkölaitteiden käyttö tuhlaa runsaasti energiaa. Ruoanlaitossa kannattaa käyttää mieluummin liettä kuin uunia silloin kuin se on mahdollista ja pyrkiä valmistamaan uunissa mahdollisimman suuria määriä kerrallaan. Uunin kuumentaminen kuluttaa enemmän sähköä kuin kuumuuden ylläpitäminen, joten lämpö kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkkaan.

Ruoat voi laittaa uuniin jo ennen kuin uuni on lämmennyt, jolloin esilämmitysenergia tulee hyödynnettyä. Uunin voi myös kytkeä pois päältä yllättävän paljon aikaisemmin kuin ruoka on kypsynyt: lämpötilan lasku 200 asteesta 120 asteeseen vie puoli tuntia. Sekä lieden että uunin jälkilämmöllä voi myös kypsentää, hauduttaa ja lämmittää.

Ekokaupoissa myydään styrox-laatikkoa, jota voi käyttää esimerkiksi puuron keittoon. Kiehumispisteeseen kuumennettu puuro peitetään illalla styrox-laatikolla, ja keittolevy kytketään pois päältä. Yön aikana puuro kypsyy, ja laatikko pitää sen kuumana aamuun asti. Näin aamulla ei mene aikaa puuron keittämiseen ja energiaa kuluu vähemmän.

Jos kotitaloudessa on mikroaaltouuni, sitä kannattaa käyttää pienien ruokaerien valmistamiseen ja lämmittämiseen mieluummin kuin uunia, jonka lämmittäminen vie paljon energiaa ja aikaa. Suunnitelmallisuus ja energiaa säästävät käyttötottumukset helpottavat ruoanlaittoa ja pienentävät samalla sähkölaskua.

Pyykinpesussa on hyvä muistaa, että esipesu on tarpeen vain silloin, kun pyykki on hyvin likaista. Kannattaa pestä ainoastaan täysiä koneellisia, sillä puolityhjä koneellinen kuluttaa usein yhtä paljon vettä ja energiaa kuin täysikin.

Pyykki kannattaa kuivata ulkoilmassa aina kun se on mahdollista. Jos käytetään kuivauskaappia tai -rumpua, pyykki on syytä lingota hyvin ennen kuivausta. Tämä pienentää kuivaukseen kuluvan energian määrää. Kuivauskaappia ei myöskään tarvitse laittaa päälle, ellei pyykin kuivumisella ole kiirettä. Kun kaapin ovi jätetään auki, pyykki kuivuu itsestään.

Suuremmat leivontaerät, pyykinpesu ja sähkösaunan lämmittäminen on hyvä mahdollisuuksien mukaan ajoittaa myöhäiseen iltaan tai viikonloppuihin. Tämä auttaa tasaamaan sähkön valtakunnallisia kulutushuippuja. Sähkön kulutus on suurimmillaan arkiaamuisin ennen töihin menoa ja illalla töistä tulon jälkeen. Pienimmillään kulutus on puolestaan öisin ja viikonloppuisin.

Sähkön tuotantokapasiteettia joudutaan ylläpitämään valtakunnallisen huippukulutuksen mukaan. Jos sähkön käyttö jakautuu tasaisemmin eri vuorokaudenajoille, tarve rakentaa uusia voimaloita vähenee. Kaikkein saastuttavimpia kivihiililauhdevoimaloita käytetään usein juuri kulutushuippujen aikana. Yösähkö on myös huomattavasti halvempaa, ja sen käyttö auttaa pienentämään kotitalouden sähkölaskua.

Vedenkulutus ja saunominen

Vaikka Suomella on runsaat vesivarat, ei vettä kannata tuhlata. Käyttöveden lämmittäminen kuluttaa runsaasti energiaa, ja mitä enemmän vettä käytetään, sitä enemmän energiaa on kulunut sen lämmittämiseen. Vedenkulutuksen kasvaessa lisääntyy myös jätevesien määrä, ja kemikaaleja niiden puhdistamiseen tarvitaan enemmän. Vettä säästettäessä vähennetään paitsi puhdistamiseen kuluvien kemikaalien määrää, myös lämmittämiseen ja pumppaamiseen kuluvaa energiaa. Samalla pienennetään tarvetta rakentaa uusia vedenottamoita.

Lämpimän käyttöveden osuus kotitalouksien energiankulutuksesta on noin viisi prosenttia, mutta yksilölliset erot talouksien välillä ovat hyvin suuret. Jokaipäiväisillä käyttötottumuksilla on suuri merkitys siinä, paljonko vettä kuluu. Valitsemalla vähän vettä kuluttavia laitteita voidaan myös vaikuttaa. Puhtaudesta ei tarvitse tinkiä, vaikka veden kulutusta vähennetäänkin. Tuhlailun loppuminen säästää ympäristöä ja rahaa. On tärkeää pitää laitteet kunnossa ja korjauttaa vuotavat hanat. Yksikin tippuva hana voi kuluttaa vuodessa satoja litroja vettä.

Peseytymisessä kannattaa välttää ammekylpyjä, sillä ne kuluttavat viisi kertaa enemmän vettä kuin peseytyminen suihkussa. Suihkujenkin vedenkulutuksessa on suuria eroja. Uudet vettä säästävät suihkumallit kuluttavat noin 12 litraa vettä minuutissa, kun taas vanhoista valuu viemäriin samassa ajassa 20-25 litraa. Jos suutin on kovin vanha, kannattaa vaihtaa se uuteen ja vähemmän vettä kuluttavaan. On hyvä myös totutella nopeaan suihkussa käymiseen. Puhtauden kannalta lyhyt suihku on aivan yhtä tehokas kuin pitkä suihku, mutta se säästää vettä ja energiaa.

Tiskaaminen juoksevalla vedellä on kaikkein tuhlailevin tapa pestä astiat. Vettä kuluu monta kertaa enemmän kuin pestäessä astiat tulpallisessa tiskialtaassa. Astianpesukonetta käytettäessä kannattaa pestä vain täysiä koneellisia. Astioiden huuhtelu ennen koneeseen laittamista on yleensä tarpeetonta.

Sähkösaunan lämmittäminen kuluttaa runsaasti energiaa. Jos kaikki Suomen sähkökiukaat kytkettäisiin päälle yhtä aikaa, ei Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden kapasiteetti riittäisi tarvittavan tehon tuottamiseen. Samalle lämmityskerralle kannattaa siksi keskittää mahdollisimman monen ihmisen saunominen. 80 astetta on hyvinkin riittävä lämpötila. Kun kiuas kytketään pois päältä hieman aiemmin, voivat viimeisinä kylpeä ne, jotka pitävät leudommista löylyistä. Suurten porukoiden saunaillat ovat paitsi sosiaalisen elämän, myös energiankulutuksen kannalta hyvä tapa kylpeä.

Valaistus

Valaistus on varsin pieni menoerä kotitalouksien energiankulutuksessa. Noin kaksi prosenttia energiasta käytetään valaistukseen. Valaistus on olennainen osa asumisviihtyvyyttä, eikä pelkässä energiansäästömielessä kannata oleskella epämiellyttävän hämärässä valaistuksessa. Tarpeeton valaistus on kuitenkin tuhlausta, ja kannattaa ottaa tavaksi sammuttaa valot huoneista aina kun niissä ei oleskella.

Sillä, millaisia lamppuja kotitaloudessa käytetään, on kuitenkin merkitystä energiankulutuksen kannalta. Pienloistelamput kuluttavat 80 prosenttia vähemmän energiaa kuin hehkulamput, jotka muuttavat suurimman osan käyttämästään energiasta lämmöksi. Myös loistelamppujen käyttöikä on moninkertainen verrattuna hehkulamppuihin. Loistelamput täytyy kuitenkin käytön jälkeen viedä ongelmajätteiden keräyspisteeseen.

Oman taloyhtiön energiankulutukseen voi pyrkiä vaikuttamaan ja herättää samalla keskustelua energiansäästöstä. Säästö koituu kaikkien asukkaiden parhaaksi, eikä elämänlaadusta tarvitse lainkaan tinkiä. Monet energiansäästötoimenpiteet ovat vain tottumiskysymyksiä.

MUISTILISTA ENERGIAN KÄYTTÄJÄLLE

• Tee ekoenergiasopimus - siten et tue ympäristölle haitallisimpia energiantuotantomuotoja
• Laske asuinlämpötilaa ja tiivistä vetokohdat
• Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan luonnon omaa kylmäsäilytystä
• Hyödynnä lieden ja uunin esi- ja jälkilämpö
• Pese vain täysiä koneellisia
• Käytä yösähköä - tasaat sähkön valtakunnallisia kulutushuippuja
• Vältä veden tuhlausta - säästät myös energiaa
• Sauno porukalla
• Herätä keskustelua energiansäästöstä taloyhtiössä

< Liikenne  |  Hakemisto  |  Lähteet >