Liikenne

Liikenne tuottaa ilmakehään lukuisia sekä ympäristölle että terveydelle haitallisia päästöjä. Terveyden kannalta haitallisimpia ovat hiukkaset, typenoksidit, hiilivedyt ja otsoni. Ne aiheuttavat hengityselinoireita ja -sairauksia. Päästöille herkimpiä ovat astmaatikot, lapset ja vanhukset. Liikenteen terveyshaittoihin kuuluu myös melu, joka alentaa viihtyisyyttä, häiritsee lepoa ja vaikeuttaa keskittymistä. Metsät ja maaperä kärsivät typen- ja rikin oksidien aiheuttamista happamista sateista. Paitsi ilma ja kasvillisuus, myös vesistöt saavat osansa liikenteen päästöistä. Teiden suolaaminen pilaa yhä paikoin pohjavesiä. Liikenteen maailmanlaajuisia ympäristöhaittoja on, että polttoaineista vapautuu hiilidioksidia, joka voimistaa maapallon kasvihuoneilmiötä. Liikenne aiheuttaa jatkuvasti myös loukkaantumisia ja kuolemia, joiden aiheuttamia menetyksiä ei voi mitata rahassa. Maamme energiankulutuksesta liikenteen osuus on 22 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 24 prosenttia.

Kaupunkien kasvaessa ruuhkatkin kasvavat. Liikkuminen paikasta toiseen vie yhä kauemmin, ja päästöt ja melu lisääntyvät. Liikenteen ongelmia ei voida poistaa rakentamalla uusia teitä tai kehittämällä pakokaasujen puhdistustekniikkaa. Tarvitaan muutoksia yksittäisten liikkujien valinnoissa. Jokaisella on siten mahdollisuus parantaa ympäristönsä viihtyisyyttä ja ilman laatua vähentämällä yksityisautoiluaan ja suosimalla sen sijaan joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Työnantajalta voi pyytää joukkoliikennelippua tai polkupyörää työsuhde-etuna.

Yksityisautoilussa päästöt ja energiankulutus henkilöä kohti ovat moninkertaiset verrattuna joukkoliikenteeseen. Lisäksi yksityisautoilu vie huomattavasti enemmän tilaa. Kaupunkiliikenteessä yksityisautoissa matkustaa keskimäärin 1,2 henkilöä, kun yhdessä bussissa matkustaa noin 20 henkilöä. Tämä vastaa yli 16 henkilöautoa. Niiden tarvitsema tila on noin kymmenkertainen verrattuna yhden bussin viemään tilaan. Julkisten kulkuneuvojen käyttäjällä on myös huomattavasti pienempi riski joutua onnettomuuteen kuin henkilöautoilijalla.

Suomalainen käyttää työmatkoihinsa keskimäärin 40 minuuttia päivässä. Usein työmatka tehdään autolla, jolloin aika menee "hukkaan". Autoa ajaessa ei saa liikuntaa kuten kävellessä tai pyöräillessä, eikä ratin takana voi lueskella tai torkkua kuten bussin tai junan penkillä. Ruuhkassa ajamisen jälkeen olo on usein vain ärtynyt.

Monet suomalaiset kärsivät ylipainosta ja liian vähäisen liikunnan aiheuttamista sairauksista. Kannattaa miettiä, voisiko työmatkan tehdä kokonaan pyörällä tai kävellen, tai yhdistää nämä kävelemällä tai pyöräilemällä lähimmälle pysäkille. Siten arkiliikenne muuttuu hyötyliikunnaksi. Kun kävelystä ja pyöräilystä tulee osa päivittäisiä rutiineja, yleiskunto kohenee ja tarve erilliselle kuntoliikunnalle vähenee. Äärimmäinen esimerkki ajattelemattomasta yksityisautoilusta on autoilu kuntosalille tai muuhun liikuntaharrastuspaikkaan, vaikka matka ei olisi liian pitkä pyöräiltäväksi. Jos tarkoituksena on liikkua, kannattaa myös kaikkein helpoimmin hyödynnettävät liikuntamahdollisuudet huomioida.

Terve urheiluhulluus alkaa arjesta!

Pyöräily on alle 5 kilometrin taajamamatkoilla usein jopa nopein tapa liikkua. Lisäksi pyöräily on halpaa: jos 4 kilometrin päivittäinen automatka korvataan polkupyörällä, säästö on vuodessa 2000 mk. Aamu- ja iltaruuhkat vähenisivät tehokkaasti, jos yhä useampi autoilija siirtyisi pyöräilemään tai kävelemään ja yhdistämään näitä joukkoliikenteeseen. Samalla pienenisivät liikenteen aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat.

Auton hankinta on suuri investointi, jonka kannattavuutta on syytä harkita tarkkaan. Auton yhteiskäyttö on hyvä vaihtoehto kotitalouksille, jotka tarvitsevat autoa vain harvoin. Kukin käyttäjä maksaa autosta sen mukaan, paljonko kilometrejä ja ajoaikaa on kertynyt. Helsingin alueella toimii jo PartireAuto -niminen yritys, joka tarjoaa asiakkailleen oikeutta yhteisauton käyttöön. Sopimus on kaksivuotinen, ja liittymismaksun saa takaisin lopettaessaan PartireAuto-sopimuksen.

Auton yhteiskäyttötoiminta on laajinta Sveitsissä, jossa on myös tutkittu toiminnan ympäristövaikutuksia. Auton yhteiskäytön on todettu vähentävän asiakkaiden ajokilometrejä. Yhteisen auton käyttö on suunnitellumpaa ja tehokkaampaa kuin oman auton, sillä yhteisautolla ei voi lähteä liikkeelle hetken mielijohteesta. Henkilöt, jotka ovat luopuneet omasta autostaan ja siirtyneet auton yhteiskäyttäjiksi, ovat Sveitsissä vähentäneet autoiluaan keskimäärin 17 prosenttia.

Yhteisauto tulee käyttäjälleen yleensä halvemmaksi kuin auton omistaminen. Hyvin vähän ajavien kannattaa kuitenkin mieluummin vuokrata auto käyttöönsä silloin kun sitä tarvitaan, tai käyttää taksia, ja jatkuvasti autoa tarvitseville omistaminen tulee puolestaan halvemmaksi ja on yhteiskäyttöä helpompaa. Ajettaessa noin 10 000 kilometriä vuodessa yhteisauton kokonaiskäyttökustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin oman auton. Yhteisomistuksessa olevasta Partireautosta aiheutuu tällöin kustannuksia noin 14 500 mk vuodessa, kun vastaavaa yksityisomisteista uutta autoa käytettäessä kuluja kertyy noin 26 500 mk vuodessa. Käytetystä autosta kuluja tulee noin 21 600 mk.

Myös kimppakyyti vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja. On järkevää, että tuttavat, joilla on sama työmatka, menevät töihin samalla autolla sen sijaan että ajaisivat kukin omillaan. Kun autoja käytetään vuorotellen, kustannukset jakaantuvat Myös lapsiperheille kimppakyyti on hyvin käyttökelpoinen kuljetettaessa lapsia harrastuksiin. Jos samoissa harjoituksissa tai otteluissa käy kavereita naapurista tai lähialueelta, perheiden kannattaa sopia kyytien vuorottelusta. Samalla vanhemmille jää enemmän omaa aikaa.

Auton käyttöä voidaan muuttaa ympäristöystävällisempään ja taloudellisempaan suuntaan monin eri keinoin. On tärkeää miettiä, onko tehtävä automatka todella tarpeellinen, ja olisiko se korvattavissa ympäristön kannalta paremmalla liikkumismuodolla. Lyhyet automatkat saastuttavat suhteellisesti eniten, sillä ensimmäiset kilometrit kuluttavat enemmän polttoainetta, ja katalysaattori alkaa toimia vasta kun moottori on riittävästi lämmennyt. Joidenkin asioiden hoidossa puhelin ja internet ovat vaivattomampia ja edullisempia kuin käynti "paikan päällä" omalla autolla. Kannattaa myös yhdistellä asioiden hoitoa samalle ajokerralle niin, että autoa tarvitaan mahdollisimman harvoin.

Etätyö on erittäin hyödyllinen keino vähentää liikennettä. Monissa ammateissa etätyön tekeminen ainakin silloin tällöin on varsin helposti järjestettävissä. Samalla työntekijä saa nauttia kotona olemisesta ja rauhallisemmasta päivärytmistä, kun työmatkoihin ei kulu aikaa.

Jokainen autoilija voi ajotottumuksillaan vähentää polttoaineenkulutustaan. On tärkeää välttää ruuhka-aikoja, ajaa ennakoiden ja tasaisesti, käyttää lohkolämmitintä ennen käynnistämistä jo kun lämpötila on + 5 tai vähemmän, sekä jättää ylimääräinen kuorma kuten suksiboksi pois kyydistä silloin kun sitä ei tarvita.

Lohkolämmittimen käyttö vähentää auton päästöjä ja polttoaineenkulutusta. Jopa 90 prosenttia päästöistä syntyy kylmäkäynnistyksestä ja kahden ensimmäisen kilometrin matkasta, jos autolla ajetaan kuusi kilometriä. Kylmäkäynnistys rasittaa lisäksi moottoria. Auton säännöllinen huolto ja oikeat säädöt ovat tarpeen polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi ja auton käyttöiän maksimoimiseksi. Automallien kesken on varsin suuria eroja bensiinin kulutuksessa, ja niitä kannattaa vertailla autoa ostettaessa.

Omat ostotottumukset saattavat turhaan lisätä liikkumistarpeita ja myös kustannuksia. Jos ostokset tehdään suurissa automarketeissa, halvempien hintojen aiheuttama etu häviää helposti kasvaviin matkakuluihin, sillä auton käytön kokonaiskustannukset ovat yli 2 mk/km. Säännöllinen asiointi lähikaupoissa parantaa niiden mahdollisuuksia kehittää palveluitaan ja valikoimiaan.

Jotkut kaupat tarjoavat ostosten kotiinkuljetuspalvelua, jolloin ostokset voi tehdä internetin välityksellä ja saada kotiovelleen. Palvelu sopii hyvin sellaisille, joilla on melko pitkä matka kauppaan, mutta ei omaa autoa. Ympäristön kannalta kotiinkuljetuspalvelun käyttäminen on myönteistä, jos ostokset tehdään useiksi päiviksi kerrallaan ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä toisen talouden kanssa. Tämä vähentää kuljetusten määrää ja niiden tuottamia päästöjä.

MUISTILISTA LIIKENTEESEEN

• Käytä joukkoliikennettä - vähennät omalta osaltasi liikenteen päästöjä
• Ota tavaksi kävellä tai pyöräillä lyhyet matkat - saat liikuntaa
• Kulje kimppakyydillä ja harkitse auton yhteiskäyttöä
• Käytä puhelinta ja internetiä asioiden hoitamiseen
• Tee mahdollisuuksien mukaan etätöitä silloin tällöin
• Jos hankit auton, valitse vähän kuluttava malli
• Muuta ajotottumuksesi taloudellisiksi

< Vapaa-aika  |  Hakemisto  |  Energiankulutus >