Kohtuutta ja ekotehokkuutta

Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kantokyvyn 1,4-kertaisesti. Laskelman on tehnyt Global Footprint Network. Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin lähes kolme maapalloa. Nepalilaisten, bangladeshilaisten ja useimpien Afrikan maiden asukkaiden keskimääräinen kulutus ei ylitä maapallon kantokykyä. Kulutus on jakautunut epätasaisesti myös maiden sisällä. Rikkaimmat ihmiset kehittyvissä maissa elävät kuten teollisuusmaiden ihmiset. Toisaalta Suomessakin on ihmisiä, joiden luonnonvarojen kulutus on neljännes suomalaisten keskivertokulutuksesta.

Kohtuutta

Ympäristöongelmien pääsyy on siinä, että käytämme liikaa neitseellisiä luonnonvaroja. Kaikki maailman tilasta kertovat raportit, esimerkiksi Kofi Annanin YK:lle tilaama Millennium Ecosystem Assessment, pitävät maailman luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä välttämättömänä. Jos raporteissa arvioidaan kestävän kulutuksen suuruusluokka, se on noin. puolet nykyisestä maailmanlaajuisesta kulutuksesta. Koska kestävän kehityksen periaatteet edellyttävät, että "kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointinsa luomiseen", tulee kulutusmahdollisuudet tasata. Tällöin teollisuusmaiden luonnonvarojen käyttö tulee vähentää alle kymmenekseen nykyisestä.

SLL:n tavoitteena on, että materiaalivirrat pienentyvät ja luonnonvarojen kulutus vähenee kymmenykseen nykyisestä (2007).

Ekotehokkuutta

Ekotehokkuus merkitsee luonnonvarojen tuottavuuden lisäämistä. Vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän palveluita ja hyvinvointia. Tuotteita käytetään joko pidempään ja/tai tehokkaammin. Esimerkiksi kenkien käyttö tehostuuu kaksinkertaiseksi, jos niiden korjaaminen poisheittämisen sijaan nostaa käyttöiän kaksinkertaiseksi.

Määräarviossa tarkoitetaan luonnosta otettavien neitseellisiä luonnonvarojoa. Neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen vähennystarpeeseen ei ekotehokkuus, kierrätys tai kulutustavat vaikuta. Ne vaikuttaa siihen, millaista elämän tasoa voidaan ylläpitää niillä vähillä luonnonvaroilla, jotka olisivat kestävästi käytettävissä.

Euroopan unionin ekotehokkuusaloitteessa vuonna 1997 todettiin: "Luonnonvarojen tuottavuus on teollisuusmaissa nostettava ensi vuosisadan puoliväliin mennessä noin 10-kertaiseksi (Factor 10 -tavoite). Välitavoitteena voitanee luonnonvaratuottavuutta kasvattaa nelinkertaiseksi 20-30 vuodessa (Factor 4 -tavoite)." Vuoteen 2050 mennessä Factor 10 tarkoittaisi ekotehokkuuden nousua 4,5 % vuodessa.

KotiMIPS-tutkimuksen mukaan jotkut ihan tavalliset kotitaloudet ovat jo nyt Factor 4 -tasolla eli kuluttavat vain neljänneksen siitä mitä kotiltaloudet keskimäärin. Jokainen voi siis oikeasti valinnoillaan vaikuttaa kulutuksensa määrään. Toisaalta tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia ja uusia innovaatioita, jotta tuo kulutus voidaan vielä puolittaa eli päästään kymmenesosaan nykyisestä keskiarvokulutuksesta.

SLL:n tavoite on, että kulutus kohdistuu kestäviin tuotteisiin ja palveluihin; materiaalitalous perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin, joita käytetään ekologisesti kestävästi, ja uusiutumattomia luonnonvaroja käytetään mahdollisimman säästeliäästi.

Hyvinvointia

Talouden kasvun oletetaan jatkuvasti lisäävän hyvinvointia. Kuitenkin taloudellisen toiminnan mittari, bruttokansantuote (BKT), mittaa vain puutteellisesti luonnon tarjoamia hyödykkeitä ja palveluja, joiden varassa kaikki muu on. BKT:ta kasvattavat monet toiminnot, jotka saastuttavat tai ehdyttävät luonnon pääomaa ja käytännössä vähentävät hyvinvointia.

Muitakin hyvinvoinnin mittareita on kehitetty, esimerkiksi kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittari (ISEW). Siihen on laskettu mukaan esimerkiksi julkiset terveysmenot, auto-onnettomuudet, vesien ja ilman saastumisen sekä meluhaittojen aiheuttamat kustannukset ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö. ISEW:illä mitattuna tuotannon kasvu ei ole edistänyt tavallisen suomalaisen hyvinvointia 1980-luvun puolivälin jälkeen vaikka BKT on jatkanut kasvuaan. Tutkimusten mukaan tulojen kasvu ei enää noin n. 8 000 euron vuosiansioiden jälkeen lisää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä. Tarkemmin tutkija Jukka Hoffrénin  artikkelissa.

• MIPS ja ekologinen selkäreppu -sivuilla. MIPS:iin perustuen on Luonnonsuojeluliitossa on toteutettu useita projekteja. 
  
• EU:n Luonnonvarahankkeen sivuilla
• Jätepolitiikka sivuilla
  
• Maapallon terveydentilasta WWF:n Living Planet -raportti 2008, tiivistelmä suomeksi
• Sopivasta kulutuksen määrästä:
• Friedrich Schmidt-Bleek (2000): Luonnon uusi laskuoppi. Ekotehokkuuden
  mittari MIPS. Gaudeamus.
• WWF:n Living Planet  -raportti 2006.

Piirros: Seppo Leinonen

Valokuva: Laura Räsänen

Luotu 8/2009