Jäteaiheinen kysely YTV:n hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenille

YTV:n hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenille lähetettiin pääkaupunkiseudun jätepolitiikan hoitoon liittyvä kysely. Sivua täydennetään sitä mukaa, kun vastauksia saadaan. Alla kysymykset vastauksineen sekä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin antamaa taustatietoa vastaajille kuhunkin kysymykseen liittyen

TAVOITE JÄTTEIDEN SYNNYN EHKÄISYLLE

1. Kuinka paljon (prosenteissa) pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteen määrää tulee vähentää vuodessa?

Rajakangas: On vaikea mennä antamaan tarkkoja realistisia lukuja, koska jätteen synnyn ehkäisy ei juurikaan ole jätehuollon käsissä, vaan markkinavoimat ja tuotannolliset ratkaisut ovat määrääviä.

Saukkonen:

Asukasta kohden jätteiden synty varmasti pienenee mahdollisesti useilla prosenteilla, mutta asukasluvun kasvun myötä todellisen pääkaupunkiseudun yhteenlasketun jätemäärän en odota pienenevän juurikaan.

Lohi: Jätteiden synnyn ehkäisyä pitäisi tehostaa mahdollisimman paljon. Kun pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa n. 2% vuodessa, se kasvattaa jätemääriä. Luulisin, että 2-3%:n vähennys vuosittain olisi jo kova saavutus.

Merra: Jätteen synnyn ehkäisystä on vaikea antaa kovin tarkkoja tavoitteita, koska tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Toiminnan on oltava jätelain mukaista tässäkin suhteessa.

Kasvi ja Parviainen: Yhdyskuntajätteen vähentämisessä edettävä vaiheittain. Ensin pitää pyrkiä
nollakasvuun, sitten siirtyä 1% ja myöhemmin 2% vuotuiseen vähennykseen.

 

Taustatietoa (SLL): Jätteen syntyä ehkäisemällä vähennetään luonnonvarojen kulutusta, hiilidioksidi- ja muita päästöjä, hankinta- ja jätekustannuksia sekä jätehuollon resurssitarvetta. Jätelain mukaan ehkäisy on ensisijainen tavoite.

 

 

 

 

 

 

RESURSSIT JÄTTEIDEN SYNNYN EHKÄISYLLE

2. Kuinka suuri osuus jätelaitoksen budjetista tulee osoittaa jätteiden synnyn ehkäisyyn?

Rajakangas: Jo edellä totesin, että alavirrassa ei juuri voi mitään tehdä ja on vaara, että jätelaitoksen vähiä resursseja käytetään väärin, jos tähän mennään.

Saukkonen:

Osuus voisi olla selvästi nykyistä suurempi, mutta on myös muistettava ketkä lopulta maksavat koko toiminnan. En näe järkeä lisätä maksuja valistuksen tai muunkaan järjestelyn avulla tuntuvasti. Jätemaksujen korotukset voivat hyvinkin johtaa jätteiden luvattomaan hävitykseen.

Lohi: Resursseja pitäisi jonkin verran lisätä, mutta esitetyllä neljäsosalla (n.18 miljoonaa vuodessa) tuskin olisi järkevää käyttöä. Lähes kaikki olisi uutta menoa, mikä jouduttaisiin perimään korotetuilla jätemaksuilla. Ehkäisy on ennen muuta neuvontaa. Esitetyllä summalla voisi palkata 400 neuvojaa! Ehkäisyyn pitää saada mukaan kuluttajaviranomaiset ja teollisuus. Demareiden eduskunnassa esittämä pakkausvero on myös yksi mahdollisuus.

Merra: Jätelaitoksella on oma budjettinsa ja on kunkin YTV:n hallituksen budjettivallassa, kuinka paljon jätteen synnyn ehkäisyyn minäkin vuonna panostetaan. Kyse on ensisijaisesti tiedottamisesta, johon voitaisiin sitoa tietty prosenttitavoite YTV Jätehuollon budjetista esim. pari prosenttia, jos taloustilanne sallii sen.

Kasvi ja Parviainen: Jätelaitoksen budjetista tulee osoittaa jätteen synnyn ehkäisyyn 3 %.

Taustatietoa (SLL): Tähän mennessä jätteiden synnyn ehkäisyyn on enimmilläänkin osoitettu vain 1,5 % YTV:n jätelaitoksen budjetista. Jos resurssit jaettaisiin edes tasan kaikkien jätelain hierarkian tasojen (ehkäisy, kierrätys, energiahyödyntäminen, loppukäsittely) kesken jätteiden synnyn ehkäisyn edistämiseen osoitettaisiin neljäsosa jätelaitoksen toimintamenoista.

 

KIERRÄTYSTAVOITTEET

3. Mikä olisi mielestäsi sopiva kierrätystavoite yhdyskuntajätteille vuoteen 2012 mennessä, entä vuoteen 2015 mennessä?

Rajakangas:

Pitäisi pistää rahat sellaisiin kierrätysratkaisuihin, jotka toimivat. Jos meillä olisi ollut polttokapasiteettia aiemmin niin tilanne voisi olla parempi. Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa, missä poltetaan jopa yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa, kierrätysaste on paljon korkeampi kuin Suomessa.

Saukkonen: Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin Kierrätys on hyvä asia, mutta lähtee kotona mahdollisuudesta lajitella jätteet. Varsinkin Helsingin vanhassa asuntokannassa keittiöissä ei yksinkertaisesti ole tilaa kuin yhdelle jäteastialle. Lapsi ja lemmikki perheissä ei voi mitenkään ajatella että jäteastiat olisivat jotenkin kaappien ulkopuolella, paperinkeräystä lukuun ottamatta. Siispä tässä olisi lähdettävä liikkeelle siitä miten parannetaan mahdollisuutta lajitella jätteet kotona, vasta sitten saadaan tuntuvia tuloksia aikaan.

 

Lohi:

Pitää päästä hyvälle eurooppalaiselle tasolle kierrätyksessä,

60-70%:n tietämille.

Merra:

Vuoteen 2016 mennessä pitäisi enää kolmannes biohajoavasta yhdyskuntajätteestä mennä kaatopaikalle, joten hyötykäyttöä on lisättävä merkittävästi. Energiantuotanto on kaikki hyötykäyttöä, mutta nykyinen kompostointi ei sitä ole, koska kompostituotteelle ei ole menekkiä.

 

Kasvi ja Parviainen:

Vuoteen 2012 mennessä sopiva tavoite yhdyskuntajätteen kierrätykselle on 60% ja vuoteen 2015 mennessä 70%

 

Taustatietoa (SLL): Pääkaupunkiseudulla kierrätetään 49 % yhdyskuntajätteestä - useissa EU-maissa yli 60 %, joissakin jo yli 70 %. Asumisesta ja julkisista palveluista Ämmässuolle sekajätteenä päätyy 180 000 tonnia jätettä. Siitä 70 % on kierrätyskelpoista jätettä, jolle on olemassa erilliskeräys- ja käsittelyjärjestelmät (40 % biojätettä, lähes 20 % paperia ja kuitupakkauksia, yli 10 % lasia metallia, käyttökelpoisia tuotteita).

 

TAVOITTEET JÄTTEEN POLTTAMISELLE

4. Kuinka suuri osa YTV:n määrättävissä olevasta yhdyskuntajätteestä (180 000 tonnia) tulisi ohjata polttoon?

Rajakangas:

Kysymys on erittäin tarkoituksenhakuisesti erityisesti selitysosassa laadittu. Siinä ole mm. mainittu uuden jätedirektiivin elinkaarianalyysiä, joka mahdollistaa joustavat ratkaisut, jos – kuten nyt on viimeiset 20 vuotta saatu kokea – ns. vaihtoehdot eivät toimi. Kuten todettu pääkaupunkiseudulla ei ole yhtään laitosta ja esimerkiksi Ruotsissa, missä poltetaan vähemmän kuin Tanskassa on yli 30 laitosta ja niitä kiivaasti edelleen rakennetaan lisää. Tukholmassa on useita laitoksia ja meillä ei ole yhtään. Sen sijaan meillä on pohjoismaiden suurin kaatopaikka.

Saukkonen:

Se osa joka ei mene kierrätykseen tai kompostointiin on hyvä polttaa energiaksi.

Lohi:

Se jätemäärä, jonka syntyä ei voi ehkäistä, kierrättää tai muuten hyödyntää täytyy jotenkin käsitellä. Kaatopaikalle läjittämisen sijasta polttaminen on ympäristöystävällinen tapa. Se tuottaa myös energiaa.

 

Merra: Kysymys on aseteltu hankalasti, sillä siinä mainittu polttokapasiteetti ei riittäisi, vaan kapasiteettia tarvitaan enemmän, n. 350 000 tonnia vuodessa.

Kasvi ja Parviainen: YTV:n määrättävissä olevasta yhdyskuntajätteestä polttoon tulisi ohjata
maksimissaan 30%

Taustatietoa (SLL): YTV voi määrätä polttoon vain em. 180 000 tonnia kaatopaikalle päätyvää, pääosin kierrätyskelpoista jätettä. Yritykset saavat itse päättää, minne jätteensä ohjaavat/myyvät. Raaka-aineiden hinnannousu kannustaa niitä ennalta ehkäisemään jätteen syntyä sekä kierrätykseen. Myös EU:n tiukentuvat kierrätystavoitteet (esim. rakennusjätteille 70 %) vievät mahdollisuuksia saada polttoon yritysjätettä. Ekokemin ja Kotkan massapolttolaitosten sekä Anjalankosken rinnakkaispolttolaitoksen yhteen laskettu kapasiteetti ylittää moninkertaisesti koko Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä syntyvän kierrätyskelvottoman, polttokelpoisen yhdyskuntajätteen määrän.

POLTTOLAITOKSESSA POLTETTAVAT JÄTTEET

5. Jos kannatat suunnitellun 320 000 -375 000 tonnia polttavan laitoksen toteuttamista, mistä ja millä ehdoilla sinne voitaisiin saada tarvittava määrä jätettä?

a) Paljonko polttoon ohjataan asumisen ja julkisten palveluiden jätettä YTV:n alueelta?

b) Paljonko jätettä hankitaan yrityksistä YTV:n alueelta?

b) Paljonko ja mistä peräisin olevaa jätettä muualta? Mistä muualta?

Rajakangas:

5. Kuten todettu meidän on nyt edettävä hallituksen tekemien päätösten puitteissa ja myöhemmin tarkentuu kuinka paljon poltetaan. Sinänsä esim. Tukholmassa luvut lienevät korkeat.

Kysymykset a-c) Luvut tarkentuvat.

Saukkonen: Uskon että tähän on järkevät ja kaikkien kannalta hyvät vaihtoehdot olemassa ja katson että todellisia asiantuntijoita olisi hyvä kuunnella ratkaisuja tehtäessä. Nämä faktat jotka tässä on esitetty tuntuvat minusta kovin yksipuolisilta kannanotoilta.

 

Lohi:

YTV ei hanki omien jätteittensä lisäksi muualta jätteitä. YTV on pyytänyt energiayhtiöiltä tarjousta oman jätemääränsä polttamisesta. Tarjouspyynnön mukaan jätemäärä, jonka YTV toimittaa laitokselle voi olla kymmeniä prosentteja pienempi kuin nykyisin loppusijoitettava jätemäärä.

 

Merra:

Polttokapasiteetti ei riittäisi koko maassa, vaikka kaikki kahdeksan nykyistä hankeasteella olevaa polttolaitosta toteutettaisiin, sillä niiden yhteenlaskettu kapasiteetti jää alle 1,5 miljoonan tonnin vuodessa, kun VTT on arvioinut kokonaisjätemääräksi jopa 2,8 miljoonaa tonnia. Polttokapasiteettia pitäisikin olla lähemmäs 2 miljoonaa tonnia.

 

Kasvi ja Parviainen:

Emme missään tapauksessa kannata näin suuren polttolaitoksen rakentamista.

 

Taustatietoa (SLL): Vaikka YTV ohjaisi polttoon kaiken kierrätyskelpoisen ja vain vähän energiaa tuottavan määrättävissään olevan palavan jätteen, joutuisi se hankkimaan vuosittain vähintään 170 000 tonnia poltettavaa jätettä muualta. Yritysjätteiden homogeenisuus ja puhtaus lisää niiden kierrätyskelpoisuutta ja arvoa eikä polttolaitos välttämättä saisi niiden mukana rahaa, jos ylipäätään onnistuisi saamaan riittävää määrää poltettavaa. Pitkät kuljetusmatkat lisäävät muualta tuotavan poltettavan jätteen hintaa. Pietarista saattaa olla mahdollista saada venäläisen käsittelykapasiteetin puuttuessa poltettavaa, mutta jätteen laatua olisi vaikea varmistaa.

 

6. Kuinka suuri osa poltettavasta jätteestä saisi mielestäsi olla kierrätyskelpoista?

Rajakangas:

Jälleen tarkoituksenhakuinen kysymys, koska polttaminen on sähkön ja/tai lämmön talteenoton myötä uuden jätedirektiivin mukaista hyödyntämistä. Jos kysymys olisi realistinen pitäisi ennen kierrätyskelpoista olla sana ’teoreettisesti’. Esim. biojätteen kierrättäminen ei ole realismia. Valitettavasti jälleen painimme ongelmien kanssa, vaikka sijoitimme 20 miljoonaa uuteen huonosti toimivaan komposointilaitokseen. Mullan menekki on heikko, vaikka sen tuottamiseen menee paljon rahaa.

 

Saukkonen:

Se osa joka ei syystä tai toisesta pääse kierrätykseen.

 

Lohi:

YTV:n jätehuoltomääräysten mukaan jätteet lajitellaan tietyn suuruisissa kiinteistöissä, jotta hyödynnettävät jakeet voidaan

käyttää. Sekajätteeseen jää tietenkin pieniä määriä paperia, pahvia, metallia ja biojätettäkin. Erityisesti pientaloalueilla jätteiden
lajittelua ei vielä tapahdu riittävästi. Emme voi poistaa jokaista banaaninkuorta roskapusseista.

Merra:

Polttoon ei pitäisi mennä jätteitä, joille on kaupallista materiaalihyötykäyttöä, mutta ratkaisut tehdään kaikissa kotitalouksissa, kun jätteitä pudotetaan pussiin eli syntypaikkalajittelu ratkaisee paljon.

 

Kasvi ja Parviainen:

Korkeintaan 10 % poltettavasta jätteestä saa olla kierrätyskelpoista.

 

BIOJÄTTEEN KÄSITTELY

 

7. Miten tulisi käsitellä pääkaupunkiseudulla nyt kaatopaikalle tai polttoon päätyvät biojätteet, lietteet ja lanta, joiden syntyä ei tehotoimillakaan pystytä ehkäisemään?

a) Kompostoida uudessa kompostointilaitoksessa tai vanhan laajennuksessa?

b) Mädättää eri puolille pääkaupunkiseutua perustettavissa biokaasulaitoksissa?

Rajakangas:

Otetaan esimerkiksi Japani, missä jäteasiat ovat aivan mallikelpoisesti järjestetty. Siellä poltetaan 100% lietteestä. Sekä liete että biojäte ovat erinomaisia polttoprosessin säädössä. Eli seuraaviin kysymyksiin, vastaukseksi käy poltto aivan hyvin. Tämä olisi myös ympäristöterveyden kannalta optimaalisin ratkaisu. Biojätteen ja lietteen kierrättäminen massamitassa ei onnistu.

Saukkonen:

Katso vastaus kysymykseen 3.

Lohi:

Lähivuosina saadaan reilu puolet biojätteestä kerätyksi. Se käsitellään Ämmässuon kompostointilaitoksella. Uusi laitos tarvitsee korjauksia toimiakseen kunnolla. YTV ei ole suunnitellut biokaasulaitoksia. Biojäte, jota ei saada erilleen sekajätteestä,
voidaan polttaa.

Merra:

Maailmassa useilla kaupunkiseuduilla jätevesien puhdistamolietteet käsitellään myös polttolaitoksessa, mikä on ympäristön ja ihmisten terveyden kannalta paras ratkaisu. Luonnollisesti niiden polttoarvo ei ole kovin hyvä, mutta se on silti paras käsittely vaihtoehto.

 

Kasvi ja Parviainen:

Biojätteet tulisi mädättää eri puolille pääkaupunkiseutua perustettavissa

biokaasulaitoksissa. Saatava biokaasu tulisi hyödyntää liikennepolttoaineena.

 

Taustatietoa (SLL): Vain puolet biojätteestä otetaan talteen, loppu päätyy kaatopaikan täytteeksi. Biojätteen lisäksi lietteet sekä pääkaupunkiseudulla ongelmaksi muodostunut hevostallien lanta ovat hyviä biokaasun lähteitä. Biokaasu vähentää päästöjä tehokkaimmin, jos se käytetään liikennepolttoaineena. Lisäksi mädätysjäännöksestä saadaan hyvää maanparannusainesta. Poltettaessa biojätteen aines muutetaan ongelmalliseksi tuhkaksi ja kuonaksi. Poltossa märkä biojäte tuottaa vain vähän energiaa (energiasisältö 3-4 MJ/kg, muovilla 35-40 MJ/kg) ja likaa laitteistoja. Kompostoitaessa kasvihuonekaasuja pääsee karkuun ja jätteen energiapotentiaali jää hyödyntämättä.

 

YRITYKSILLE SUUNNATTAVAT JÄTTEEN EHKÄISYN PALVELUT

8. Millaisia jätteiden synnyn ehkäisyn palveluita YTV:n tulisi tarjota yrityksille a) maksutta ja b) maksua vastaan?

Rajakangas:

On tarkkaan mieittävä, onko jätelaitoksen, joka toimii ’alavirrassa’ ylipäätään järkevä toimia tällä alueella, joka kuuluu selkeästi keskushallinnolle, jos halutaan vaikuttaa ’ylävirtaan’. Vielä kerran: ’alavirrassa’ on käytännössä mahdotonta toteuttaa jätteen synnyn ehkäisyä.

Saukkonen:

 

 

Lohi:

YTV on suunnannut jätteen ehkäisytyötä kaupalle ja toimistoille. Työtä voidaan varmaan tehostaa.

Viittaan myös vastaukseeni n:o 2.

Merra:

Yrityksien tuottajavastuun tulee kattaa mahdollisimman paljon niistä jakeista, joille on olemassa jatkokäyttöä.

Kasvi ja Parviainen:

Yrityksille tulisi tarjota

a) maksutta neuvontaa

b) maksua vastaan konsulttipalveluita ja suunnittelua

 

Taustatietoa (SLL): Yrityksille tarvitaan enemmän palveluita jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. Jätteen ehkäisy on moninkertaisesti ympäristöystävällisempää ja tehokkaampaa kuin jätteiden käsittely tai muu hyödyntäminen. Britanniassa Envirowise on todennut yritysten saavan parhaaseenkin jätteen hyödyntämistapaan verrattuna 10-kertaisen säästön jätteiden synnyn ehkäisystä.

YTV on tehnyt jätteiden ehkäisyn neuvontamateriaaleja myös eri toimialoille, mutta ei suuntaa juurikaan aktiivista ehkäisyneuvontaa yrityksille. Perusteluna on, ettei kotitalouksilta ja julkisilta palveluilta saatavia jätemaksuja voida käyttää yritysneuvontaan. Mikään muukaan taho ei katso olevansa vastuussa yrityksille tarjottavista jätteiden synnyn ehkäisyn palveluista. Materiaalitehokkuuden palvelukeskuskin kehittelee vasta välineitä palveluiden tarjoamiseen. Kunnallisista jäteyhtiöistä ainakin Päijät-Hämeen jätehuolto on tarjonnut maksullisia neuvontapalveluita yrityksille.

 

Viimeisin päivitys 20.10.2008