Omat työkalut
 
SLL → Piiri → Luonto ja ympäristö → Kestävä tuotanto ja kulutus → jätepolitiikka → jätteen ennaltaehkäisy

Jätteen ennaltaehkäisy

Ympäristön kannalta jätteen synnyn ehkäisy on hyödyllisempää kuin kierrätys tai jätteen turvallinenkaan käsittely. Kun luonnonvarojen käyttöönottoa vähennetään murto-osaan nykyistä, hillitään samalla monia tuotannon ja kulutuksen ympäristöongelmia. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että erityisesti hallinnon ja yritysten toimien pääpainon pitäisi tulevina vuosina olla ehkäisymahdollisuuksien selvittämisessä ja toteuttamisessa.

SuutariValmistuksessa ja raaka-aineiden jalostuksessa syntyy lähes aina huomattavasti enemmän jätettä kuin lopulta itse tuotteesta. Suomessa  syntyi vuonna 2007 3 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä (Tilastokeskus), mutta materiaalin kokonaiskäyttö oli 500 miljoonaa tonnia (Tilastokeskus). 

Ekotehokkaiden, luonnonvaroja vähemmän tuhlaavien toimintatapojen yleistyminen on laajasti hyväksytty tavoite. Esimerkiksi Euroopan unioni teki kesällä 1997 YK:ssa Rion seurantakokouksessa (UNGASS) ns. ekotehokkuusaloitteen, jossa todettiin, että teollisuusmaissa luonnonvarojen tuottavuutta on parannettava 10-kertaiseksi seuraavan 30—40 vuoden aikana. Jätteen synnyn ehkäisyn tavoittelu on tarpeellista, jotta materiaalin ja energian kulutus vähenee ja tehostuu kaikissa tuotannon ja kulutuksen vaiheissa.

Luonnonsuojeluliitto on muistuttanut lukuisissa yhteyksissä, että ehkäisemällä jätteiden syntyä, edistetään myös muiden ympäristöongelmien ratkaisemista ja lisäksi säästetään kustannuksia. Perinteisessä politiikassa ei ole huomioitu kasvavan jätevirran yhteyttä ilmastonmuutokseen, metsien tai biodiversiteetin häviämiseen, myrkyllisiin päästöihin, eroosioon jne. Jätteiden synnyn ehkäisy on edullinen keino vähentää esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä.

 

Kahdeksan esimerkkiä jätteen synnyn ehkäisystä:

  1. Turhaa pakkaamista tulee välttää kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena lisätä irtomyyntiä, uudelleentäytettävien pakkausten käyttöä sekä myyntiä asiakkaan omiin pakkauksiin. Myös tarpeetonta kertakäyttöä karsitaan ja sille tarjotaan vaihtoehtoja (esim. astiat, käsipyyhkeet, vaipat, konttorikoneiden värikasetit jne).

  2. Varmistetaan riittävät valvontaresurssit, että tuottajien velvollisuus ohjata käyttökelpoiset tuotteet uudelleenkäyttöön toteutuisi käytännössä.

  3. Siirrytään avoimen lähdekoodin ohjelmiin. Tämä ehkäisee sähkö- ja elektroniikkalaiteromun syntyä. Julkishallinto voi näyttää mallia . Sähköpostin välityksellä lähetetyt kaupallisilla formaateilla lähetetyt liitetiedostot ovat yksi suurimmista syistä siihen, että tietokoneita uusitaan tarpeettoman usein. Avoimen lähdekoodin suosimista esitetään nykyisin jo EU-hallinnonkin asiakirjoissa.

  4. Huolto- ja korjauspalveluiden elinehtoja ja saatavuutta parannetaan niin, että tällaisia palveluita on saatavissa myös kaupunkikeskustoissa.

  5. Käyttökelpoisille tuotteille ja osille tulee olla toimivat uudelleenkäyttömarkkinat, jotka ovat kuluttajan kannalta yhtä helposti saavutettavissa kuin jätehuollon palvelut ja uusien tuotteiden markkinat.

  6. Tuotteiden mukana oltava hyvät huolto-, korjaus-, säilytys- ja käyttöohjeet, jotta niitä ei heitetä pois pikkuvikojen takia.

  7. Edistetään monikäyttöisyyttä. Tuotteiden käyttöä tehostetaan siten, ettei valmisteta tai hankita montaa tuotetta suorittamaan samantapaisia toimintoja.

  8. Edistetään yhteiskäyttöä ja palveluiden käyttöä. Kuluttajien käytössä tulee olla tuotteiden lainaus-, vuokraus- ja liisauspalveluita sekä yhteisomistusmuotoja ja palvelunostamismahdollisuuksia hyödykkeiden yksityisen omistamisen sijaan (vrt. esim. kirjasto, autojen yhteiskäyttöyritys CityCarClub). Käytettävissä tulee olla mm. toimiva joukkoliikenne, vuokrauspalveluita esim. harvoin tarvittaville koneille, laitteille, erityistyökaluille ja juhla-astiastoille sekä helposti saavutettavat talo- tai yleiset pesulat ja saunat jne.

 

 

Lisää tietoa jätteenehkäisystä:

Kuvat: Laura Räsänen

Päivitetty 12/2010

Tehdyt toimenpiteet