Niin EU:n jätepolitiikka kuin Suomen jätelaki
perustuvat jätetavoitteiden hierarkiaan eli arvojärjestykseen. Sen mukaan ensisijaista on ehkäistä jätteiden syntymistä. Vasta toissijaista on kierrättää jätteet uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Jätteen polttaminen tulee kyseeseen vasta, jos jätettä ei voi ehkäistä eikä kierrättää.

Luonnonsuojeluliitto pitää jätetavoitteiden hierarkiaa oikeana, mutta sen mukaisen jätepolitiikan toteuttamista riittämättömänä. Suomen jätepolitiikka ja käytetyt ohjauskeinot ovat - laissa esitettyjen tavoitteiden vastaisesti - tukeneet lähinnä jätteiden hyödyntämistä ja vaaratonta käsittelyä. Ensisijainen tavoiteen, jätteiden synnyn ehkäisyn, toteuttamiseksi on käytetty paljon vähemmän voimavaroja. Tämä on todettu jo vuonna 2000 tutkimuksessa Suomen jätepolitiikan ohjauskeinot: vaikutukset, vaikuttavuus ja kehittämistarpeet. Tästä huolimatta 2000-luvulla suuri osa jätealan "kehittämistoimista" on suunnattu jätteen polton edistämiseen.

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että perusongelmaan on luonnonvaroja yli kestävän tason käyttävään talouteemme, ei yhdyskuntajätteen kertyminen. Sitäkään jätteenpoltto ei ratkaise, mutta vie resursseja ja raaka-aineita jätteensynnyn ehkäisyltä ja kierrätykseltä.

Jätteen polttaminen kaukolämmön tuottamiseksi saattaa Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen (SYKE 39/2008) mukaan olla kasvihuonekaasupäästöjen kannalta jopa kaatopaikkaratkaisua huonompi vaihtoehto. Asutuskeskittymissä jätteenpolttolaitos ei juurikaan pysty korvaamaan fossiilista energiaa ja lisäksi poltto tuhoaa tuotteiden materiaalit. Sen sijaan biojätteen mädättäminen biokaasulaitoksissa tuottaa sekä humusta että monikäyttöistä, puhtaasti palavaa polttoainetta. Ilmastovaikutuksiltaan biojätteen mädättäminen on kannattavaa.

Tutustu ja vaikuta jätteenpolttosuunnitelmiin!

Jätepolitiikan mahdollisuuksia

EU:n kuudennessa ympäristöohjelmassa (PP-esitys) esitetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ekotehokkuutta, jätteiden synnyn ehkäisyä ja kierrätystä edistäviä toimia. Kuudennen ympäristöohjelman pohjalta EU valmistelee luonnonvarojen kestävän käytön teemakohtaista strategiaa sekä jätteiden synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen teemakohtaista strategiaa.

Suomen Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 pitäisi edistää ensisijaisesti jätteiden synnyn ehkäisyä. Mutta koska siitä mm puuttuvat kokonaan määrälliset tavoitteet ja kierrätystavoitteetkin ovat vaatimattomia, SLL on esittänyt eriävän mielipiteen työryhmän esitykseen. SLL on ehdottanut runsaasti ohjauskeinoja kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi (pdf-tiedosto). Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskuksien pitäisi osaltaan neuvoa jätteiden synnyn ehkäisyssä. SLL on esittänyt toiveita ympäristökeskusten jäteneuvonnan kehittämiseksi.

Kunnat voivat ja niiden pitää perustus-, jäte ja ympäristönsuojelulakien mukaan osoittaa omalla toiminnallaan sitoutumista kestävään kehitykseen. Kunnat tekevät materiaalipoliittisia valintoja, kun ne päättävät:

• omista toimintatavoistaan ja palveluiden tarjoamisesta kuntalaisille eli
  
• hankinnoista, ympäristöhallinnon ohjeita ympäristön huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa
• kuntalaisille suunnatuista yhtieskäyttöpalveluista kuten kirjastoista ja avoimista korjauspajoista.
  
• kaavoituksesta, tilojen vuokraamisesta ja tuista, näissä kaikissa voidaan suosia ehkäisy- ja kierrätyspalveluita tarjoavia yrityksiä ja yhteisöjä. Lisäksi kaavamääräyksillä on mahdollista ohjata rakentamista energia- ja materiaalitehokkaaseen suuntaan.
  
• jätestrategasta, siinä tulisi selvitetään jätteen synnyn ehkäisypotentiaali ja siihen soveltuvat keinot ja varata näille riittävät resurssit, sekä määritellä miten jo syntynyttä jätettä voidaan hyödyntää ensisijaisesti raaka-aineeksi. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että tämä on erityisen tärkää ennen kuin tehdään suuria investointipäätöksiä jätettä käsitteleviin laitoksiin. Lainsäädännön mukaan kunnan jätestrategian ympäristövaikutukset on arvioitava ja kansalaisten on voitava osallistua strategian laatimiseen.

Yritys voi kehittää materiaalitehokkuutta

• Suomen ympäristökeskuksen Materiaalitehokkuuden neuvontahankkeen ohjeiden mukaan.
• Motivan tarjoamien materiaalikatselmusten avulla.
• Kysymällä SLL:ta  mistä löytyy asiantuntija, joka voi käydä kertomassa yrityksessä materiaalitehokkuudesta tai toimia konsulttina yrityksen kehittämisessä.

Yksittäinen ihminen tai paikallisyhdistys voivat

• Vaatia yllä kunnille esitettyjä toimia toteutettavaksi ja riittäviä resursseja niille.
• Mikäli kunnassa valmistellaan jätestrategiaa tai jätepoliittista ohjelmaa, vaatia siihen konkreettisia keinoja jätteen synnyn ehkäisemiseksi sekä kierrätyksen ja kompostoinnin edistämiseksi.
• Vaikuttaa omilla kulutusvalinnoillaan, toimimalla esimerkkinä sekä vaatimalla kestävää ja korjauskelpoista hankintoja tehdessään.

Tarkemmin

• jätteen synnyn ehkäisystä
• jätteiden kierrätyksestä
  
• jätteen polton haitoista
• Luonnonvara- ja jätepolitiikka -hankkeen (2007) sivulta löytyvät esitelmät, joilla esiteltiin kansalaisten, yritysten, kuntien ja viranomaisten mahdollisuuksia edistää kestävää luonnonvara- ja jätepolitiikkaa muun muassa konkretisoimalla jätteiden synnyn ehkäisyä. 
  
• SLL:n näkemyksiä jätepolitiikasta ja jätten synnyn ehkäisystä kannanottoja, mm raportteja ja esitelmiä.

Kuvat: Laura Räsänen.

Päivitetty 8/2009.