2. EU:sta kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden edelläkävijä ja kehitysmaiden selviytymisen tukija
Hyvä ehdokas, oletteko valmis ajamaan parlamentissa sitä, että teollisuusmaat rahoittavat kehitysmaiden toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi (puhtaan teknologian siirto, sopeutuminen, sademetsien suojelu) vähintään nykyisen kehitysavun verran?
Sen lisäksi, että EU:n on toteutettava pikaisesti merkittäviä päästövähennyksiä omalla aluellaan, sen on annettava myös kehitysmaille huomattavaa taloudellista apua. Apua tarvitaan niin ilmastonmuutoksen torjumiseen kuin sen aihettamien vakavien vaikutuksien sopeutumiseen (tulvat, kuivuus, hirmumyrskyt jne). Teollisuusmaiden pitää rahoittaa ilmastotoimia kehitysmaissa nykyisen kehitysavun lisäksi vähintään yhtä suurella summalla (vuonna 2007 noin 104 miljardia dollaria). Vaikka rahoitustarve voi kuulostaa suurelta, se on vain puolet fossiilisille polttoaineidelle vuosittain myönnetyistä julkisista tuista maailmassa.
Lisäksi EU:n tulee ajaa ilmastosopimukseen tehokasta metsämekanismia, joka palkitsee kehitysmaita trooppisten metsien säästämisestä. Kustannustehokkainta on säästää olemassa olevia sademetsiä siellä missä niitä vielä on. Mekanismiin tulee sisällyttää biodiversiteetin säilyttämisen tavoite ja alkuperäisiä metsiä kestävästi hyödyntävien ihmisten kunnioittaminen. Maailman metsistä on suoraan riippuvaisia 1,6 miljardia ihmistä. Heistä suuri osa kuuluu alkuperäiskansoihin. Biodiversiteetin ja näiden ihmisten kannalta ei ole yhdentekevää sidotaanko hiiltä sademetsällä vai eukalyptusplantaasilla. Sademetsien suojelu on myös kaikkein tehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta, sillä saman hiilimäärän sitominen metsiä istuttamalla veisi satoja vuosia. Siellä, missä metsiä ei enää ole, voi myös metsittämishankkeita tukea.
Teollisuusmaat ovat vastuussa ilmaston lämpenemisestä. Päästöt henkeä kohden ovat suuret ja EU:n kyky päästövähennystoimiin on parempi kuin esimerkiksi saarivaltioilla tai köyhillä kehitysmailla.
Kuva: Kuvaliiteri/Mauri Rautkari
