Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit

Liikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä viidenneksen ja päästöt ovat lisääntyneet yli kymmenyksellä viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Ilmastokriisin torjuminen edellyttää voimakkaita päästövähennystoimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, erityisesti liikenteessä. Luonnonsuojeluliiton tehtävänä on ajaa yhteiskunnan muutosta kohti ekologisesti kestävää liikkumista.

1. Liikenteen haittoja tulee vähentää vähentämällä liikkumisen tarvetta. Päivittäiset matkat lyhenevät kun yhdyskuntarakenne on tiivis eli työpaikat, koulut, palvelut ja harrastukset ovat lähellä kotia.  Etätyötä suosimalla voidaan vaikuttaa työmatkaliikenteen määrään. Uudet asuinalueet tulee kaavoittaa energiatehokkaasti, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja siten, että matkat on mahdollista tehdä ilman henkilöautoa. Junaratojen välittömään läheisyyteen melualueille pitää kaavoittaa asuinalueiden sijaan kevyttä teollisuutta, varastoja ja logistiikkaa sekä liityntäpysäköintipaikkoja. Uusia automarketteja tulee rakentaa vain joukkoliikenteen solmukohtiin. Päivittäistavarakauppa rakentuu tulevaisuudessa pienten kauppojen verkostosta.

2. Joukkoliikenteeseen pitää satsata enemmän. Joukkoliikennetukia on kasvatettava, jotta lippujen hinnat eivät olisi esteenä liikkumismuotoa valittaessa. Joukkoliikenteen käyttöön on kannustettava tukemalla työmatkailua julkisilla liikennevälineillä esimerkiksi työsuhdematkalipun verotusarvoa pienentämällä ja valtakunnallisen matkakortin käyttöönotolla. Myös ilmaista joukkoliikennettä tulisi kokeilla. Raideliikenteen kevyemmät muodot, kuten monorailit ja pikaraitiotiet ovat tulevaisuutta. Suurten liikennehankkeiden, kuten länsi-metron sekä uusien teiden ja rautateiden suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, eläinten kulkureitteihin ja ympäristöön.

3. Yksityisautoilua on vähennettävä ottamalla käyttöön ruuhkamaksut pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Tieliikenteen kattonopeuksia (esim. 90 km/h) tulisi kokeilla. Pysäköintipaikkoja tulee vähentää keskusta-alueilla ja pysäköintimaksuja korottaa. Sen sijaan liityntäpysäköintipaikkoja tulee lisätä kaupunkien sisääntuloväylien varteen joukkoliikenteen solmukohtiin. Myös polttoaineverotusta tulee kiristää tuntuvasti, jotta autoilun hinnoittelusta tulee käyttöperusteista.

4. Työsuhdeautoilua kannattaa rajoittaa. Vapaa työsuhdeautoetu, jossa työnantaja maksaa polttoaineet, tulee poistaa, sillä se kannustaa yksityisautoiluun kaikessa liikkumisessa. Työnantajien tarjoamaa ilmaista autopaikkaetuutta tulee verottaa. Yhteiskäyttöautojen, kimppakyytijärjestelyiden, vuokra-autojen, työsuhdepolkupyörien ym. käyttöä tulee edistää.

5. Pyöräily on pop! Kevyt liikenne on paras liikkumisvaihtoehto sen päästöttömyyden ja kansanterveydellisten vaikutusten vuoksi. Kevyen liikenteen väyliä on lisättävä ja niiden kuntoa parannettava. Kaupungeissa tulisi olla koko kaupungin kattava pyörätieverkosto. Lisäksi tulee rakentaa pyöräparkkeja ja huomioida tämä jo rakennusten suunnittelussa ja asuinalueiden kaavoituksessa. Suurten kaupunkien keskustoissa on otettava käyttöön laajat autottomat jalankulku- ja joukkoliikennealueet.

6. Lentoliikennettä on vähennettävä. Lentoliikenne on kaikkein haitallisin liikkumismuoto, jonka käyttö on kasvanut huolestuttavasti. Lentoliikenteen päästöjen vähentämistavoite tulisi olla linjassa EU:n muiden päästövähennystavoitteiden kanssa eli 30 % vähennys vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Lentoliikenne on sisällytettävä päästökauppaan ja kaikki päästöoikeudet tulisi huutokaupata. Lisäksi on otettava käyttöön kansallinen lentovero Ruotsin, Ranskan ja Iso-Britannian tapaan.

7. Matkustajalauttojen turhan viinarallin on loputtava. Suomenlahden autolauttaliikennettä tulee rajoittaa verotuksen normalisoimisella. Laivaristeily on usein "turhaa" ja matkaan lähdetään huvin ja verottomien tuotteiden takia. Laivayhtiöiden hinnoittelun ei tulisi tukea risteilyjä reittimatkustamisen kustannuksella.

8. Tavaraliikenne on siirrettävä raiteille. Tavaraliikenteessä rautatiekuljetusten osuus ollut Suomessa suhteellisen korkea, mutta silti suurin osa tavaraliikenteestä hoidetaan maanteitse. Viime aikoina tavaraliikenne on keskittynyt yhä enenevissä määrin maanteille. Kuljetusten päästöjä voidaan pienentää siirtämällä ne raiteille. Se on myös ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta kestävin kuljetusmuoto.

9. Liikenteen biopolttoaineita on lisättävä. Liikenteen biopolttoaineiden, varsinkin biokaasun osuutta on kasvatettava kaikissa liikennemuodoissa. Tämä on kuitenkin tehtävä ilman trooppisia metsiä tuhoavia tuotteita, kuten palmuöljyä. Turpeen ja turvepohjaisten polttoaineiden valheellinen kutsuminen biopolttoaineiksi tulee lopettaa, sillä turpeentuotanto tuhoaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja sen hiilidioksidipäästöt ovat rinnastettavissa fossiilisten polttoaineiden päästöihin.

10. Bensasyöpöt tulee laittaa kuriin. Ajoneuvokannan päästöjä voidaan vähentää erilaisin teknisin ratkaisuin. Koska hiilidioksidipäästöjä ei voida vähentää katalysaattoreilla, täytyy autojen polttoaineenkulutusta vähentää. Ajoneuvoverotusta on uudistettava siten, että se kannustaa vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden autojen valintaan. Pienen ominaiskulutuksen autot ovat yleistyneet, mutta samalla autojen koko on suurentunut eli vaikutus päästöihin on kumoutunut. Auto- ja ajoneuvovero on syytä uudistaa siten, että veron neutraalitaso olisi maksimissaan 130 g/km. Yli kymmenen litraa sadalla kilometrillä kuluttavat uudet henkilöautot tulee kieltää kokonaan.

11. Vesiliikenne ekologisesti kestävälle tasolle. Laivojen typpipäästöjä tulee rajoittaa laitetekniikalla ja polttoainevalinnoilla. Laivojen jätevesien laskemiseen käsittelemättöminä veteen tulee puuttua tiukemmin. Veneiden septitankkiverkostoa pitää edelleen kehittää. Veneiden ja vesiskoottereiden aiheuttamia melu- ja ekosysteemihaittoja on vähennettävä ympäristöllisesti herkillä alueilla.

12. Maastoliikenne on rajoitettava minimiin ja vanhentunut maastoliikennelaki uudistettava. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että yhteiskunnan varoja ei tule ohjata maastoliikenneväyliin. Moottorikelkat ovat ainoa moottoriajoneuvotyyppi, joille ei ole säädetty päästörajoituksia. Kaksitahtinen moottorikelkka kuluttaa keskimäärin 17-18 litraa öljysekoitteista bensiiniä sadalla kilometrillä valuttaen siitä 4-6 litraa polttoainetta suoraan luontoon. Maamme noin 110 000 moottorikelkasta yli 90 prosenttia on kaksitahtisia. Uusien nelitahtistenkin päästöt ovat korkeita. Lisäksi maastoliikenne aiheuttaa huomattavia meluongelmia ja maastovaurioita. Sulan maan aikainen maastoliikenne on kasvanut nopeasti mönkijöiden yleistyttyä.