Eläinten kulkureitit
Tieliikenteessämme kuolee yli kuusi miljoonaa eläintä vuodessa. Valtaosa kuolleista on lintuja: arvioiden mukaan jopa neljä miljoonaa lintuyksilöä menettää henkensä autoliikenteen vuoksi vuosittain. Nisäkkäistä esimerkiksi myyrät, päästäiset sekä lepakot ovat alttiita liikenneonnettomuuksille, mutta myös isommat nisäkkäät kuten rusakko ja kettu ovat tuttu näky tien reunassa. Yhteensä nisäkkäitä kuolee vuosittain noin miljoona yksilöä.
Eläinten aktiivisuus ja
onnettomuusalttius vaihtelee vuodenajan mukaan. Keväisin käy
kuhina kun linnut palaavat muuttomatkoiltaan ja puolison etsintä
alkaa. Myöhemmin kesällä ja alkusyksystä
itsenäistä elämää aloittelevat poikaset
jäävät helposti autojen alle. Loppusyksystä
autoilijoiden kannattaa ajaa varovasti hirvialueilla, sillä
metsästyskauden alkaminen saa hirvet liikkeelle. Törmäyksiä
voi välttää alentamalla ajonopeuksia erityisesti
hämärässä.
Hirvisiltoja ja viherkansia
Ihminen vaikeuttaa eläinten liikkumista rakentamalla teitä ja rakennuksia. Paras tapa vähentää teiden vaikutusta on vähentää teiden rakentamista. Mikäli sitä ei voida välttää, voidaan eläimet ottaa myös huomioon teitä rakentaessa. Eläinten liikkumista voidaan helpottaa rakentamalla viheryhteyksiä, joita voivat olla hirvisillat tai viherkannet. Pienemmille eläimille voidaan rakentaa tien ali kulkevia putkia, eräänlaisia minitunneleita. Kulkuväyliä tulee rakentaa eläinten luontaisten kulkuväylien kohdalle. Myös kasvillisuuden avulla pystytään ohjaamaan liikkumista ja erityisesti lentäviä eläimiä. Hyvin rakennetuilla väylillä säästetään myös ihmishenkiä ja vältetään turhia kolareita.
Kuva: Luonnonkuva-arkisto
Tule mukaan toimintaan!
SLL:n Uudenmaan piirissä toimii Eläinten kulkureitit -ryhmä, jonka tavoitteisiin kuuluu eläinten liikkumisen turvaaminen yhä tiiviimmin rakennetulla Uudellamaalla.
