Suomen luonnonsuojeluliiton autoveroehdotukset

1) Vuotuinen ajoneuvovero pois ja tilalle korkea henkilöautojen polttoainevero
Luonnonsuojeluliitto uskoo autoverouudistuksen lisäävän autoilua ja sen ilmastovaikutuksia, ellei polttoaineveroa samalla nosteta. Suunniteltu autoverouudistus laskee autojen hintoja, jolloin yhä useampi ostaa auton. Myös vaihtoautojen hinnat halpenevat (arviolta 10 prosenttia), mikä uhkaa lisätä henkilöautojen määrää teillä. Kokemuskin puhuu tämän puolesta, sillä vuodesta 1960 lähtien henkilöautoliikennekilometrit ovat kasvaneet tasaisesti.

Tämän kehityksen pysäyttämiseksi polttoaineveroa tulisi nostaa nykytasosta 40 senttiä/litra vuonna 2008 ja tehdä samassa yhteydessä päätökset veron vuosittaisesta korotuksesta, jotta veron ennakoitavuus ja ohjausvaikutus tehostuisivat. Jos pyrimme uusimaan autokantaa mutta hillitsemään ajokilometrejä, on veronkorotuksen oltava tuntuva. Jos taas tavoitteena on edistää autokauppaa, niin silloin hallituksen esitys on oikeilla linjoilla.

Lakiehdotuksessa vuotuisen ajoneuvoveron katoksi on ehdotettu 605 euroa. Tämän korkeimmankin veroluokan ohjausvaikutus on mitätön. Siksi Luonnonsuojeluliitto esittää, että vuotuisen ajoneuvoveron sijaan tulee ottaa käyttöön korkea polttoainevero, joka on todellinen autolla ajoon vaikuttava "saastuttaja maksaa" -tyyppinen ympäristövero. Haluttaessa veronkorotus voidaan kompensoida siitä kärsiville väestöryhmille verotuksellisin keinoin.


2) Auton hankintaveron noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava
Valtion saamat verotulot autojen myynnistä laskevat 263 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on suoraa tulonsiirtoa henkilöautojen omistamiseen. Vero laskee reilulla 80 prosentilla markkinoilla olevista automalleista. Suomessa kaikkien uusien henkilöautojen päästökeskiarvo on n. 179 g/km (bensiiniautoilla 180 g/km), EU:ssa uusien henkilöautojen päästökeskiarvo on 163 g/km (2004). Nykyisessä esityksessä autovero nousee ainoastaan niillä autoilla, joiden CO2-päästöt ovat yli 220 g/km. Kuitenkin markkinoilla on jo nyt autoja, joiden CO2-päästöt kilometrillä ovat alimmillaan 80 gramman luokkaa.

Autovero tulisikin porrastaa niin, että se laskee vain selkeästi parasta käytössä olevaa teknologiaa edustavien autojen kohdalla. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km, joka on EU:n komission asettama päästökeskiarvo autonvalmistajien mallistoille vuodelle 2012 moottoriteknologian osalta. Tätä keskiarvoa tulisi tiukentaa 5 grammaa vuodessa tulevina vuosina.


3) Autovero sidottava dieseleiden osalta tiukempiin, vuoden 2009 päästöstandardeihin
Lakimuutos tuo myytäviin dieselautoihin entistä tehokkaamman hiukkassuodatusteknologian vasta vuonna 2009, kun EURO5-päästönormit astuvat voimaan. Ennen tätä teknologista muutosta ei autoveroa tulisi laskea, tai muuten vuonna 2008 saa vielä myydä saastuttavampia dieseleitä.


4) Valtion on ohjattava vähintään 25 miljoonaa euroa lisää vuodessa joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen suurissa kaupungeissa vuodesta 2008 alkaen
Nykyinen hallituksen veroesitys myöntää suurten kaupunkien joukkoliikennepalveluiden kehittämiseen 10 miljoonaa euroa vuodesta 2009 alkaen. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt omassa talous- ja toimintasuunnitelmassaan 25 miljoonaa euroa vuodesta 2008 alkaen. Luonnonsuojeluliitto tukee tätä ehdotusta, joka on vain 10 prosenttia henkilöautoilun tuesta uudessa lakiesityksessä. Suunniteltu 10 miljoonaa kuluu Linja-autoliiton mukaan pelkästään tämän veroehdotuksen korotettuun dieselveroon.


5) Joukkoliikenteen arvonlisävero laskettava nollaan ja otettava käyttöön uudet, innovatiiviset joukkoliikenteen lippuratkaisut sekä lisättävä vuorovälejä
Joukkoliikenteen kilpailukyky uhkaa romahtaa, jos se ei saa henkilöautoilua vastaavia verohyötyjä. Joukkoliikenteen vapauttaminen arvonlisäverosta monien muiden Keski-Euroopan maiden tapaan olisi askel oikeaan suuntaan. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön uusia, innovatiivisia lippuratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi kertamaksulla ostettavat määräaikaiset alennuskortit paljon matkustaville, kimppaliput ja ruuhka-aikojen ulkopuoliset alennukset paikallisliikenteessä sekä edullinen vyöhyketaksajärjestelmä pitkiä matkoja varten tasaamaan suomalaisten maantieteellistä eriarvoisuutta. Tiheät vuorovälit puolestaan ovat tutkimustenkin mukaan yksi tärkeä tekijä toimivassa joukkoliikenteessä.


6) Vuonna 2008 on toteutettava ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä
Ruuhkamaksut ja tietullit ovat tapa edistää auton käyttöä vain tarpeellisiin matkoihin. Näissä voitaisiin edetä määräaikaisten kokeilujen kautta.


7) Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso laskettava kustannuksia vastaavaksi
Harva ostaa auton käyttääkseen sitä vain töissä. Silti kilometrikorvausjärjestelmä on laadittu niin, että koko auton hinta ja vuosihuollot ovat osa kilometrikorvauksen laskentaperustetta. Kilometrikorvaukset on laskettava lähemmäs auton pelkkiä käyttökuluja. Myös vapaa autoetu on poistettava, sillä se vapauttaa auton käyttäjän kaikesta autoilun kustannusvastaavuudesta ja on siksi ympäristölle erittäin epäedullinen.