Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, kasvattamaan uusiutuvien energianlähteiden osuutta ja parantamaan energiatehokkuutta merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tavoitteena on vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, nostaa uusiutuvien osuus 6,5 prosentista 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla. Euroopan komissio julkaisee jäsenmaakohtaiset tavoitteet vuoden 2008 alussa.

Suomelle nämä tavoitteet merkitsevät tilaisuutta ryhtyä tositoimiin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kehittää yhteiskuntaamme vähäpäästöisempään ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Tulevaisuuden kestävän yhteiskunnan energiankulutus on tehokasta ja energia on tuotettu uusiutuvista energianlähteistä. Jotta tälle tielle päästäisiin, on otettava käyttöön tehokkaita ohjauskeinoja, joiden avulla päästöjen tuottamisesta tulee entistä kalliimpaa ja uusiutuvan energian käyttämisestä entistä kannattavampaa. On myös tärkeää lisätä ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen seurauksista ja sen torjumisesta.

Esimerkkejä onnistuneesta ilmasto- ja energiapolitiikasta EU:ssa on lukuisia. Parhaat esimerkit tuulivoiman lisäämisestä ovat Saksassa, Espanjassa ja Tanskassa. Saksassa on tällä hetkellä yli 20 000 MW tuulivoimaa, Espanjassa 11 600 MW ja Tanskassa yli 3000MW. Nämä luvut tarkoittavat jo tuulivoiman merkittävää osuutta sähköntuotannossa ja ovat edellyttäneet tehokkaita toimenpiteitä valtiolta. Suomen 86 MW:n tuulivoimatuotanto on hyvin vaatimaton, Ruotsissakin on kuusinkertainen määrä. Syynä ei suinkaan ole, ettei Suomessa tuulisi, vaan investointeihin liittyvä epävarmuus. Suomen tuulivoimayhdistyksen arvion mukaan Suomeen olisi mahdollista rakentaa tuhansia megawatteja lisää tuulivoimaa, mutta edellytyksenä on valtion tuen lisääminen ja kansallinen tuulivoimaselvitys.

Myös biokaasun tuotannossa Saksa on edelläkävijä. Vuonna 2006 650 uutta biokaasulaitosta aloitti toimintansa. Ruotsissakin valtio on tukenut biokaasutuotantoa, mistä on seurannut esimerkiksi, että biokaasuajoneuvojen määrä on kasvanut jo 13 500:een. Suomessa biokaasulaitoksia on muutama. Potentiaalia kuitenkin on, sillä pelkästään karjan lantaa hyödyntämällä voitaisiin tuottaa hajauttettuna yhteensä useampi terawattitunti energiaa. Metener Oy:n arvioiden mukaan puolet Suomen liikennepolttoaineista olisi mahdollista korvata metaanilla vuoteen 2030 mennessä.

Aurinkoenergiaa on hyödynnetty runsaasti mm. Kyprosella, mutta myös pohjoisemmissa EU:n jäsenmaissa. Saksassa on otettu käyttöön 37 neliötä aurinkolämpökeräimiä 1000 asukasta kohti, Ruotsissa 23 neliötä. Suomessa vastaava luku on alle 3 neliötä. Maantieteellisestä sijainnistamme huolimatta aurinkoenergiaa voisi hyödyntää Suomessakin. Esimerkiksi Etelä-Suomessa 10 neliön aurinkokeräin tuottaa vuodessa 3600kWh energiaa, mikä on iso osa yksittäisen kotitalouden energiankulutuksesta. Aurinkoenergiaa kannattaakin usein käyttää täydentävänä energianlähteenä. Aurinkoteknillisen yhdistyksen mukaan investoinnit maksavat itsensä takaisin 5-15 vuodessa nykyisillä energian hinnoilla.

Energiansäästön saralla edistystä on tapahtunut mm. Pohjoismaissa. Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa energiankulutus on vähintäänkin hidastunut ellei taittunut. Norjassa ja Ruotsissa otettiin hiljattain käyttöön uudet rakentamisen energiatehokkuusnormit, jotka todennäköisesti leikkaavat tehokkaasti rakennusten lämmitystarvetta. Normit ovat huomattavasti tiukemmat kuin Suomessa.

• EU:n energia- ja ilmastopolitiikka -mahdollisuus Suomelle -julkaisu (pdf)
• Seminaarimateriaali (EU:n energiapolitiikkaa käsittelevästä seminaarista Helsingissä 27.11.2007)