Kahden asteen lämpenemisellä katastrofaaliset vaikutukset

Pelkästään kahden asteen lämpeneminen tarkoittaisi eri tutkimusten ja IPCC:n mukaan äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä.

Ilmaston lämpeneminen uhkaa ajaa neljänneksen kaikista maapallon lajeista sukupuuttoon. Ilmastokriisi pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa, levittää tuholaistauteja ja ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua peruuttamattomasti.

Kansanväliset neuvottelut Balilta Kööpenhaminan kautta Meksikoon

Jo Balin ilmastoneuvotteluissa joulukuussa 2007 sovittiin alustavasti siitä, että teollisuusmaiden päästövähennysten tulisi olla luokkaa 25-40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Mukana neuvotteluissa olivat käytännössä kaikki maat. Niin kutsutun Balin tiekartan avulla piti neuvotella uusi kansainvälinen ilmastosopimus, joka olisi allekirjoitettu Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.

Kööpenhaminan kokous kuitenkin epäonnistui ja sieltä saatiin aikaiseksi vain löyhä poliittinen julistus, Kööpenhaminan julistus. Seuraavan kerran Kioton jälkeiselle kaudelle tulevasta kansainvälisestä sopimuksesta neuvotellaan Meksikossa marras-joulukuussa 2010. Sitovan, oikeudenmukaisen ja kunnianhimoisen sopimuksen on pidettävä sisällään riittävät päästövähennystavoitteet sekä teknologian siirron, metsäkadon hillitsemisen ja sopeutumisrahaston.

Euroopan unioni on sitoutunut päästövähennyksiin

Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yksipuolisesti 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja mikäli muut maat tulevat mukaan, sitoutuu EU vähentämään päästöjään 30 prosentilla. Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät joulukuussa 2008 nk. ilmasto- ja energiapaketin, jossa määritellään ne lainsäädännölliset keinot, joilla EU pääsee tavoitteeseensa. EU:n laajuinen päästövähennystavoite päästökauppasektorilla on 21 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla vähennetään päästöjä 10 prosentilla vuoden 2005 tasosta.

Suomen osuus niin sanotun ei-päästökauppasektorin vähennystarpeesta on 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien osalta Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi uusiutuvan energian osuus liikenteessä nostetaan 10 prosenttiin. Ilmasto- ja energiapakettiin kuuluu myös direktiivi hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista.

ylempi kuva: LKA/Kuvaliiteri, alempi kuva: SLL/Simo Kyllönen

Lisätietoja:

• IPCC: http://www.ipcc.ch/

• Päästötilastot (World Resources Institute): http://wri.org/

• YK:n ilmastopolitiikan sivusto: http://www.un.org/climatechange/

• YK:n ilmastosopimuksen sivusto: http://unfccc.int

• EU:n komission ilmastosivut: http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm

• Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: http://www.ilmasto.org