Työryhmä 1

Osallistujat:

Riitta Savikko; Minja Huopalainen, Suomen UFF; Eija Mustonen; Hanna Hokkanen, FIDA International; Saara Nokelainen, Worldvision; Katri Suomi, KUA; Tuuli Bernardini, Kehityspoliittinen toimikunta; Jenni Kauppila, TamY; Jouni Nissinen, SLL; Marjukka Mankila, Kepa; Terhi Lindqvist, Marttaliitto; Riikka Otsamo, KEO-33, UM:n kansalaisjärjestöyksikkö; Marja Jallinoja

- Beatrice Riché kertoi CRISTALista tarkemmin ja esitteli Sambiaa casena

CRiSTAL – tehdään harjoitus (mieluiten paperin ja kynän/postereiden kanssa) intressiryhmäkohtaisesti

- Tietotaso paras alueellisesti; kansallisella ja paikallisella tasolla on paljon puutteita.

- Tarvetta aivan paikallisesta tiedosta, ei onnistu donorin työhuoneessa...

- IUCN:n piirissä työkalun vastaanotto on ollut positiivista, järjestö pyrkii yhteistyöhön eri työkalujen kehittäjien kanssa.

- CRiSTAL on käytännöllinen jo yhteisöoppimisen näkökulmasta; ei ehkä tarvitse ryhtyä murehtimaan omaa osuutta globaalista kakusta, vaan nimen omaan omasta sopeutumisesta. Esimerkiksi SPR:n ohjeissa pureudutaan juuri siihenkin, miten ilmastonmuutoksesta voi kertoa/puhua.

- PostIt-lappuja: mitä haluaisi saada avuksi itselleen tästä seminaarista?

Yhteenvetoa lappusista:

- miten kumppanit saadaan ottamaan osaa juttuun, joka teollisuusmaiden aiheuttama?

- miten saadaan Suomessa ihmiset tajuamaan, että nyt on tosi kyseessä?

- miten informoidaan climate proofingista ym. niin, että ymmärrettäviä?

- maladaptaatiosta puhuttiin, esimerkkejä vaikka vesivessat vedenpuutteesta kärsivillä alueilla, muuton rohkaiseminen tulvaherkille alueille tai hiihtoputkien rakentaminen Suomeen

- politiikkatason kysymys: miten tuetaan hankkeiden ja valtionhallinnon toimien synergiaa kehitysmaissa? - kohdemaan politiikan tasot ja järjestön resurssit

- climate proof - oppivatko kehitysmaat Suomesta vai toisinpäin?

- miten saa hankkeista ilmastomyötäisiä?

- politiikan muuttaminen?

- rahoitus: onko ilmastonmuutosvaateita tarkoitus ottaa huomioon kv-kasvatuksen rahoituksessa?

- konkretia: miten päästään hyödynsaajan asialle, miten innostaa syyttömät talkoisiin, miten paikallistuntemus ja globaalit ilmastomallit saadaan keskustelemaan keskenään? Miten prepata jo olemassa olevia hankkeita?

Kansalaisyhteiskunnan vahvistamishankkeiden ilmastovaikutukset?

Hankkeiden ja kansallisten ilmastostrategioiden väliset linkit?

- hanke voi olla ilmastohanke myös ilman sanaa ilmastonmuutos

- jos ajatellaan Saharan eteläpuolisia maita, joissa ei ole puuta eikä vettä, ongelmien ratkaisuyritykset palautuvat helposti "niihin vanhoihin", hyvä hallinto, tasa-arvo ym.

- pahimmillaan tarrojen vaihtoa, siirrytään kestävän kehityksen puheesta climate proofing -käsitteistöön, joka astetta konkreettisempi, mutta silti jos löyhästi määritelty, ei välttämättä johda mihinkään

- tarvitaanko järjestöjen yhteiset linjat, joita vedetään sirpaleiden sijaan?

- pitäisikö olla yksi teema, esim. aavikoituminen?

- mikä tahansa hanke voi olla ilmastohanke

- sopeutuminen otettava huomioon projektissa kuin projektissa

- rikkaiden maiden adaptaatio on mitigaatiota, köyhien maiden mitigaatio on adaptaatiota

Beatrice:

- mitigation brought up high on the political agenda

- adaptation still lacking behind, the urgency of adaptation should be brought to the forefront now

- energiaratkaisut ym. voivat auttaa ehkäisyssä

- in some countries really important to influence the mitigation

Ei tehdä niin suurta rajaa torjumisen ja sopeutumisen välillä!

Ilmastonmuutoksen huomioiminen ei vaadi erityisiä ilmastoprojekteja, vaan jo nyt olemassa olevilla työkaduilla voi tarkistaa ja pyrkiä parantamaan jo toimivia projekteja. Sopeutuminen voimaistamisena mukaan kaikkeen kehitysyhteistyöhön; pohjoisen sopeutuminen pitäisi oikeastaan ymmärtää hillintänä. Paikallisten tarpeet etelässä ja kehityspoliittinen johdonmukaisuus pohjoisessa. Kehitysmaiden kehittymisestä on yhdessä tehtävä ratkaisu, sitä ei saa pitää ongelmana.

Käytännönläheisyys, paikallinen omistajuus, hankkeiden ilmastomyönteisyys...

Olisiko kehitysmaissa hedelmällistä lähteä enemmän sektorikohtaisesti liikkeelle; ja toisin päin meillä ajatella enemmän holistisesti, tai löytyisikö kultaista keskitietä..?