Millaista kehitysyhteistyötä Suomi edistää?

• Täytyy yrittää olla realisti, pitkä historia Suomessa kehitysyhteistyön kanssa, kestävyyden periaate on ollut mukana jo vuosikymmeniä, köyhyyden vähentäminen toiminnan keskiössä. Vastaus Yrjö-Koskiselle, että erityisesti Haaviston aikana pyrittiin kovastikin yhdistämään ympäristöä ja kehitystä, tai rahoituksen satsaaminen siihen oli ainakin vahvasti esillä.

Kehitysrahoitukseen liittyy tietty sisäänrakennettu ristiriita: Pyrkiessämme köyhyyden vähentämiseen lisäämme taloudellista toimeliaisuutta, kulutustasoa ja taloudellista kasvua – tämä kasvu ja ilmastonmuutokseen liittyvä kasvihuonekaasupäästöjen kasvu eivät mene helposti yhteen ympäristöllisen kestävyyden kanssa... Tähän mennessä on energiankulutus kasvanut lineaarisesti taloudellisen kehityksen myötä.

Uusi Kehityspoliittinen ohjelma lokakuulta 2007 näyttää ehkä kliseiseltä, mutta sen lähtökohtana on ihan aidosti kuitenkin kysymys siitä, mihin pyritään.

Puhuja esitti myös pohdintaa – ei vielä sovittua tai päätettyä – käytännön toteutusmahdollisuuksista

• Strategisten ympäristövaikutusten arvioiminen: EU ja DAC:n työryhmä pohtii asian edistämistä, nyt Suomi pohtii miten saadaan mukaan - asian kanssa alkaa tulla kiire, kun SEA-konsepti nousee jo kaikkialla esiin. Climate proofingin edistäminen.

• Hiilineutraalisuuden toteuttaminen on haasteellinen tulevaisuuden tavoite.

• Kv-ympäristösopimusten toimintasuunnitelmien toteuttaminen ja kehittäminen.

• Jokin pilottihanke jonkin kv-ympäristösopimuksen toimeenpanon edistämisen lippulaivana.

• Luonnonvarojen perustiedon hankinta, kartoitus, arviot tulevasta kehityksestä.

• Päästöarviot ja metsäkartoitukset.

• Aloite EU:n neuvostossa, yksi esimerkki siitä mitä Suomi voi tehdä.

Ilmastokysymykset

• Otetaan jo vakavasti tuki kehy-maiden osallisuuden suhteen neuvotteluissa, tuetaan jo nyt 3 x sen mitä kv-taakanjako edellyttäisi

• Voimavarat arvioida metsävaroja ja päästöjä

• Kumppanimaiden kestävä metsätalous

• Pitkän tähtäimen hiilineutraali kehitysyhteistyö

• Energiatehokkuus, kaukolämmön edistäminen esim. Kiinassa

• Ympäristöteknologian siirto, Balin keskeisiä kysymyksiä. Hallitukset eivät kuitenkaan siirrä, vaan yritykset, toki hallitukset voivat helpottaa siirtoa

• Varataan riittävä resurssipohja uuden ilmastoregiimin neuvottelujen ajaksi – Anttinen katselee asiaa nyt positiivisemmin, kun esim. Deutsche Bankin piirissä on osoitettu kuuden miljardin ympäristötukipaketti; yksityiset rahavirrat ovat avautumassa, mikä on merkittävä lisä kokonaisrahoitukseen

• Suurta rahoitusta kehitysmaille, rahastoja tarvitaan

• Temaattista ja alueellista toimintaa vaikuttavuuden lisäämiseksi

• Sopeutumisen tukeminen

Osallistumissuunnitelmat = maastrategiat

Työ eri foorumeilla on tärkeää: monenkeskeiset järjestöt, YK, Maailmanpankki, itse asiasta kyllä vallitsee konsensus kansainvälisesti.

Naiset ja ilmastonmuutos, Suomelle tärkeä asia, pyritään konkretisoimaan Kööpenhaminan kokoukseen valmistauduttaessa, mitä se merkitsee.

Torjunnan rahoittamisen kustannukset: Anttinen arvelee, että koko kustannuskysymys on muuttumassa irrelevantiksi. Esim. autojen katalysaattorien hinta on jo unohtunut, vaikka sen piti aikoinaan kaataa koko autoteollisuus.

Ja Suvi Virkkuselta varmasti kuullaan mitä pitäisi todella tehdä...