Malin tapaus ruohonjuuritason ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Malin olosuhteet:

ei vesirajaa, Länsi-Afrikan sydämessä, vaikeuttaa kv-markkinoille pääsyä ja blokkaa kehitystä.

13 miljoonaa ihmistä, joista 73% asuu maalla, voimakas väestönkasvu 2,2%

2/3 maasta aavikoitunut

Sateisuus vaihtelee pohjoisen 1200 mm etelän nollaan

90% energiasta puusta, 700 000 hehtaaria metsäkatoa vuosittain

Maatalous 80% väestöstä ja 37% GDP:stä

Sademuutoksia ja lämpötilamuutoksia jo, maaperän heikentymistä, 70- ja 80-luvulla kärsittiin vieläkin vaikuttavista kuivuuksista

Ilmastonmuutoksella on monia kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia:

- ruokaturva

- konflikteja vähistä resursseista, kun perinteisesti vaeltavat paimentolaiset ovat liikkuneet pohjoisessa, mutta ryhtyneet nyt liikkumaan kohti pysyviä maatalousalueita etelässä

- nuorten muutto jopa hengen uhalla, muuttokasvua eniten Eurooppaan ja Aasiaan, ollut perinteisesti pitkälti Afrikan sisäistä

- terveys, vesivarojen vähentyminen ja turvattomuus, kaivoista yhä syvempiä, juomaveden puutetta, myös eläinkannat ovat alkaneet muuttua

Sateen ajoittuminen on yhtä tärkeä tekijä kuin sateen määrä, sadekausien väli alkanut pidentyä

Entä torjunta ja sopeutuminen?

Järjestön kokemuksia, työskentelevät molemmilla alueilla

Järjestö perustettiin 1999 tukemaan paikallisia toimeentulomahdollisuuksia, on myös monenlaista ympäristötulokulmaa ja terveyshankkeita

Jatrophan pohjalta energiahankkeita, öljyä, teknologiansiirto tärkeä kysymys asiassa

Dodon kanssa tehtävä nais-puuhanke; mikrolainoja elinkeinojen laajentamiseksi, paikallisten viranomaisten kouluttamista, paikallisten puulajien istutusta, energiaa säästävää ruoanlaittoa, parhaillaan mukana 8 naisryhmää

Capacity building ruohonjuuritasolla kansan ja viranomaisten piirissä, vuodesta 1994 hallinnon hajauttamishanke päällä

Siemenpuu-säätiö tukee vuosittaista kansallista ympäristöfoorumia, jonka vaikutusvalta on kasvussa, helpottaa lobbaamista

Paikallinen ympäristösopimus: monet riippuvaisia suoraan luonnosta, etsitään osallistavasti paikallista konsensusta yhteisistä toimista resurssien vaalimiseksi.

Suosituksia/prioriteetteja haavoittuvuuden vähentämiseksi:

- uusia maaseudun toimeentulokeinoja

- inhimillistä osaamista hillintään ja sopeutumiseen

- uusiutuvat energiamuodot ja energiatehokkuus

- ilmastonmuutoksen sisällyttäminen kehityssuunnitelmiin

Kysymykset

Terhi Lindqvist, Marttaliitto, Burkina Fason naisprojekti: Mainitsit uusiutuvien käytön; mitkä käytännössä suurimpia hankaluuksia? – Suurimmat toimeenpanohaasteet liittyvät ylläpitoon sekä itse teknologian käsittelyyn. Yrittävät luoda kokonaisen huoltoyhteisön, kouluttavat muutaman erityisen teknisen osaajan. Projektien juurien tulee olla paikallisten tarpeissa.

Hanna Matinpuro, Siemenpuu-säätiö: Onko Malissa tehty kansallinen sopeutumissuunnitelma; miten hyvä se on, ja onko se todella toteutettavissa? – Mali on saanut NAPA:nsa kuntoon, ongelma on toimeenpanossa suhteessa köyhyyden vähentämiseen. Tanskan suurlähetystön kanssa tehdään yhteistyötä suunnitelman vahvistamiseksi.

Pertti Anttinen: Jatropha, jota Suomi on myös edistänyt Keski-Amerikassa, liittyykö siihen mitään negatiivisia aspekteja, esim. myrkylliset jätteet..? – Kyllä myrkyllisyys on aihe, vaikka nyt kun kasvia hyödynnetään energiakäyttöön, sen myrkyllisyys hyväksytään paremmin. Hyötyjen on mentävä paikallistasolle. Monet kv-yhtiöt haluaisivat vain ostaa viljelmät. Asiasta on tekeillä strategia.

Mika Välitalo, Plan: Onko jatropha kilpailemassa ruoantuotannon kanssa? – Joo, on kysymys, vaikka kasvaa myös marginaalisella maalla. Vuoroviljely mahdollistaa kuitenkin myös viljan viljelyn, ei myöskään liian laajamittaista edistämistä. Energia stimuloi paikallista taloutta.

Suvi Virkkunen: National Environment Forum – onko siitä apua NAPA:n ja köyhyyden vastaisen strategian yhteensovittamiselle..? – Kyllä hallituksen edustajia osallistuu foorumiin, ympäristöministeriön tekninen sihteeri oli viimeksi paikalla... VVMi lähinnä köyhyyden kimpussa, nyt pyritäänkin lähentämään eri toimijoiden näkemyksiä.

Peter Kuria: Miten ilmasto vaikuttaa paimentolaisiin – Keniassa heidän liikkumistarpeensa liittyy pitkälti uusiin infra-hankkeisiin. – Kyse eniten vedestä ja maasta, pyrkivät energiaprojektilla edesauttamaan tilannetta...