Kysymyksiä ja kommentteja esitykseen Mainstreaming climate change adaptation in development projects (Béatrice Riché)
Tuuli Kaskinen: Nämä tällaiset välineet ovat hyvin tärkeitä juuri valmiissa muodossa. Nyt keskitytään paljon maalla asuviin, mutta tiedämme, että jo puolet maailman väestöstä asuu kuitenkin kaupungeissa – sopeutumista pitää miettiä myös siellä suunnalla, eli mitä välineitä on tarjolla ghettoihin? – Työkalua voi käyttää yhtä hyvin urbaani-alueilla kuin maaseudulla. Nyt keskitytään maalle, kun siellä on tällä hetkellä merkittävimmät haasteet.
Ville-Veikko Hirvelä: Jos ajatellaan tähän asti kestävästi eläneitä yhteisöjä, niin nyt viedään aiheuttajilta hallintomallia ongelman hallitsemiseksi syyttömien kärsijöiden piirissä... Eikö hommaa viedä pois paikallisten käsistä, kun siirretään hallintomallia sellaisille, jotka eivät ole ongelmaa aiheuttaneet? Jos ajatellaan koko sopeutumista, niin eipä vielä paljon saastuttaja maksa – nyt melkein rohkaistaan päästöjen jatkamiseen, kun sopeutuminen kerran on jo käynnissä..? - Kyllä, ilmastonmuutos ei vielä käsitteenä ole paikallisesti useinkaan tuttu, asukkaat eivät ole ehkä kuulleetkaan siitä, tai kerran radiossa. IUCN ei aloita yhteistyötä myymällä sitä, mitä ilmastonmuutoksesta tiedetään, vaan kysytään juuri sitä mitä muutos on paikallistasolla tuonut? Sitten annetaan suurempi kuva ja vaikutusmahdollisuudet, puhutaan torjunnasta ja sopeutumisesta. Toinen kysymys onkin vaikeampi, siis että saastuttajien vain pitäisi toimia – toki molemmat aspektit on huomioitava ja niillä työskenneltävä.
Suvi Virkkunen: Vaikuttaa käytännölliseltä työkalulta. Entä ne muut esitellyt työkalut, niiden väliset erot (SEI/CIEAR, IDS/ORCHID, CVCA Care International)? - OECD:lla on raportissaan laajempi ote, puhuvat muistakin työkaluista ja vertailevat niitä. CARE; työskentelivät yhdessä IUCN:n kanssa, työkalujen välillä on läheisiä linkkejä, SEI:n työkalu on enemmän yhteydessä tiedon etsimiseen eri maissa. OECD vetää siis kaikkia näitä yhteen.
