Työryhmä 2: Ilmastonmuutoksen paikalliset vaikutukset ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen etelässä
(ryhmän vetäjät Pierre Dembélé ja Tuuli Kaskinen)
Seminaarin työryhmässä kaksi keskusteltiin ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista etelässä, ja pohdittiin keinoja vaikuttamistoimintaan sekä pohjoisessa että etelässä. Keskustelun aluksi todettiin, että tehokas vaikuttamistoiminta vaatii tuekseen myös tietoisuuden nostamista kehityskysymysten ja ilmastonmuutoksen yhteyksistä sekä korkean tason poliittisten keskustelujen linkittämistä lähemmäksi käytännön työtä.
Suurimmiksi haasteiksi ilmastonmuutoksen viestin viemiseksi nähtiin tiedon puute, asenteet ja puutteelliset resurssit. Tiedon puute johtaa siihen, ettei ilmastonmuutoksen vaikutuksia osata huomioida esimerkiksi kehitysstrategioiden laadinnassa. Myös asenteet voivat olla este, jos ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei haluta tunnustaa. Meidän täytyykin löytää uusia tapoja tuoda asia esiin esimerkiksi sen kautta miten, ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ruuan tuotantoon. Myös ilmastonmuutoksen kunnolliseen popularisointiin tulee panostaa: meidän täytyy käyttää yksinkertaista kieltä, esimerkkejä todellisesta elämästä ja välttää teknis-poliittista puhetapaa.
Tärkeimmiksi seikoiksi kehitysyhteistyön ja ilmastonmuutoksen yhteensovittamisessa sekä tietoisuuden nostamisessa tunnustettiin ilmastonmuutoksen ehkäisyn kiireellisyyden viestin korostaminen, lisäresurssit ja uudet tekniikat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen, aiheen kunnollinen popularisointi sekä uusien liittolaisuuksien rakentaminen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitetut rahavirrat pohjoisesta etelään ovat potentiaalisesti paljon suuremmat kuin nykyinen kehitysyhteistyö. Ryhmässä heräsikin kysymys, onko olemassa tarpeeksi kapasiteettia näiden rahavirtojen hallinnointiin? Esimerkiksi puhtaan kehityksen mekanismin projekteja on toistaiseksi kehitetty hyvin vähän Afrikassa.
Tarvitaan myös uusia tekniikoita ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, tässä tulisikin korostaa etelän maiden keskinäistä tiedonvaihtoa esimerkiksi eri ilmastotyyppeihin soveltuvista viljelylajikkeista. Ei myöskään tule keskittyä vain yhteen ilmastonmuutokseen sopeutumisen malliin, vaan ovet tulee pitää avoinna erilaisille lähestymistavoille, ja mallit sovittaa eri alueiden tilanteisiin ja tarpeisiin. Meidän tulisi myös avoimesti pohtia vaihtoehtoisia kehitysstrategioita, kuten paikallisia uusiutuvan energian projekteja. Ovet tulee pitää avoinna myös erilaisille yhteistyökumppaneille, emmekä voi keskittyä vain projekteihin. Myös vaikuttamistoiminnalla on roolinsa. Esimerkiksi paikallistason päättäjät tulisi saada mukaan ilmastokeskusteluun sekä pohjoisessa että etelässä.
Ryhmä tiivisti ajatuksensa iskulauseeseen ”We need to make climate change as fun, emotional and popular as football”.
