Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu Luonto ja ympäristö Energia ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja kehitys Ilmastonmuutos on huomioitava kehityspolitiikassa

Ilmastonmuutos on huomioitava kehityspolitiikassa

Ilmastonmuutos on vakava uhka köyhyyden vähentämiselle ja uhkaa tehdä tyhjäksi kehitystavoitteet. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vähentää investointien tuottavuutta, tuhota kehitysyhteistyöhankkeilla rakennettua infrastruktuuria ja syventää köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ratkaisevasti vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi köyhyyden ja nälän poistamiseen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, tautien vastaiseen taisteluun sekä ympäristön kestävän kehityksen takaamiseen pyrkivien vuosituhattavoitteiden toteutumiseen. Lämpeneminen vaikuttaa suoraan ilmastonmuutokselle herkkiin aloihin, kuten maatalouteen, ja epäsuorasti muun muassa köyhyyteen ja koulutukseen. Jos ilmastonmuutosta ei huomioida kehityskysymyksissä, suuri osa kehityspolitiikasta ja -toiminnasta menee hukkaan.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on edellytys kestävälle kehitykselle

Kansainvälisen ilmastopolitiikan tulisi olla kehitysmaiden ensisijaisia päämääriä, sillä kehitystavoitteet on tuomittu epäonnistumaan, mikäli ilmastonmuutoksen torjumisessa ei onnistuta. Ilmastopoliittiset toimet kehitysmaissa tulee kuitenkin toteuttaa ottaen huomioon kansalaisten ensisijaiset perustarpeet. Teollisuusmaiden tulee tukea köyhien maiden osallistumista ilmastopolitiikkaan.

Se, miten yhteisöt ja valtiot kehittyvät, vaikuttaa paitsi yhteisöjen ja valtioiden mahdollisuuksiin sopeutua ilmastonmuutokseen, myös tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen määriin. Kehitys voi joko lisätä tai vähentää yhteisöjen haavoittuvuutta ja niiden kokemia vaikutuksia, sekä niiden aiheuttamia vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi elinkeinojen monipuolistaminen, infrastruktuurin parantaminen, koulutus ja institutionaalinen vahvuus auttavat vähentämään herkkyyttä ilmastonmuutokselle, mutta myös edistävät yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä.

Kehitysmaiden vaurastuessa niiden kasvihuonekaasupäästöt myös kasvavat energiankulutuksen lisääntyessä. Niiden arvioidaan ohittavan OECD-maat hiilidioksidipäästöissä jo 2020-luvulla. Kestävää ja uusiutuvaa energiataloutta kehittämällä ja metsätuhoja ehkäisemällä valtiot voivat ehkäistä ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia.

Kehitysyhteistyön on tuettava vaikutuksiin sopeutumista

Sopeutuminen on tehokasta, jos sillä voidaan vähentää köyhien maiden ja ihmisten haavoittuvuutta nykyiselle ilmastolliselle vaihtelulle samalla kun lisätään mahdollisuuksia varautua ja reagoida lisääntyviin muutoksiin ilmastossa. Tätä voidaan parhaiten edistää valtavirtaistamalla ja sisällyttämällä ilmastonmuutos kehitys- ja köyhyydenvähentämisprosesseihin. Monet ilmaston muutoksiin sopeutumista edistävistä toimista tukevat myös kehitystavoitteiden saavuttamista.

Kansainvälisten avunantajien tulee arvioida, missä määrin niiden investoinnit kehitysmaihin voivat olla alttiita ilmastonmuutoksen riskeille ja pyrkiä vähentämään riskejä. Kehitysmaiden hallitusten tulee ymmärtää valtioiden ja yhteisöjen haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja pyrkiä vähentämään erityisesti kaikkein herkimpien sektoreiden ja ihmisten haavoittuvuutta. Haavoittuvien yhteisöjen tulee myös toimia herkkyytensä vähentämiseksi ja sopeutumiskykynsä parantamiseksi. Vähiten kehittyneiden maiden tulee toimeenpanna kansalliset sopeutumisen toimintaohjelmansa.

Ilmastonmuutos on integroitava kehitysohjelmiin

Kaikkien kehityshankkeiden kohdalla on arvioitava, lisäävätkö vai vähentävätkö ne ihmisten riskiä kärsiä ilmastonmuutoksen haitoista. Kysymys ei koske ainoastaan ympäristö- ja kehityskysymysten parissa toimivia ryhmiä, vaan myös julkista hallintoa, rahoituslaitoksia, yksityistä sektoria ja yksittäisiä ihmisiä kaikkialla maailmassa. Jatkossa kaikessa toiminnassa on otettava huomioon muuttuva ilmasto ja kaiken toiminnan on oltava ilmastolle haitatonta.