Aloite: Ruokahankintojen muuttaminen vähemmän ilmastoa kuormittaviksi

Kasvisruoan lisääminen joukkoruokailussa voi merkittävästi pienentää kunnan ekologista jalanjälkeä. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) julkaiseman selvityksen mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. FAO:n mukaan eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Eläinkunnan tuotteiden korvaaminen kasviksilla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä. Suomessa kotimaiset kalat, lohta lukuun ottamatta, ovat ympäristön kannalta hyvä valinta. Muualla Euroopassa ja maailmalla kalaa pyydetään usein nopeammin kuin kalakannat ehtivät lisääntyä. Etenkin suurikokoiset ja arvokkaat lajit, kuten tonnikala, ruijanpallas ja turska, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riisin viljely  aiheuttaa metaanipäästöjensä takia 1,5 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Suomalaisten vuosittainen lihankulutus on kasvanut 1970-luvun alusta noin 30 kiloa henkeä kohden, ja vuonna 2007 söi suomalainen keskimäärin 76 kiloa lihaa. Suomalaiset käyttävät vihanneksia ja hedelmiä huomattavasti WHO:n asettamaa 400 gramman päivätavoitetta vähemmän. Kasvisten lisäämisestä olisi monia terveyshyötyjä niin yksilölle kuin kansanterveydellekin.

Vaikka Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksissa esitetään liha normina, ei kasvisruokaa nähdä ravitsemuksellisesti huonompana vaihtoehtoja.  ”Lautasesta noin neljännes jää kala-, liha- tai munaruoalle. Se voidaan korvata palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.”

Nykyään kouluissa tarjottavan kasvisruoan ja sekaruoan kulut ovat annosta kohden sovitettu suunnilleen yhtä suuriksi. Koska kasvisruoka sopii useammille kuin sekaruoka, jää erillisten annosten valmistaminen vähemmälle, mikä säästää henkilökunnan aikaa.

Pavut, herneet ja soijarouhe ovat halvempia kuin liha. Näin säästyvillä rahoilla voidaan hankkia vihanneksia ja marjoja, niin että niiden saanti nousee ravitsemusneuvottelukunnan suosittelemalle tasolle.

Monipuolisen, ravitsemuksellisesti tasapainoisen, maukkaan ja edullisen ruoan valmistamiseen tarvitaan motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä riittävästi rahaa. Tämä pätee niin seka- kuin kasvisruokaankin. Keittiöissä energian käyttöön ja jätteisiin liittyviin ympäristöasioihin on jo kiinnitetty huomiota, ja tätä työtä on myös tarpeen jatkaa (selvitä mielellään oman kuntasi tilanne). Henkilökunnan tulee saada riittävästi resursseja ja aikaa perehtyä ympäristöasioihin sekä niiden huomioon ottamiseen käytännön työssä. Ainoastaan näin se voi valmistaa myös ilmastovaikutuksiltaan mahdollisimman hyvää ruokaa.

Kuntamme on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan ja muutokset ruokahankinnoissa ovat osa tätä työtä (mikäli näin on). Me allekirjoittaneet valtuutetut/kuntalaiset/koulun oppilaat ja työntekijät/ palvelutalon asukkaat/ päiväkodin lasten vanhemmat/ tämän ruokalan asiakkaat esitämme, että ruokahankintojen kriteereihin otetaan mukaan ruoan tuotannon ja valmistuksen ympäristövaikutukset.

Ruokahankintojen ohjeistuksia on muutettava niin, että päiväkotien, koulujen, työpaikkojen ja palvelutalojen ruokaloissa vähennetään liha- ja maitotuotteiden, erityisesti ilmastolle haitallisen naudanlihan ja juuston, käyttöä. Niissä tarjoillaan kaikille kasvisvoittoista kausiruokaa eli kesällä ja syksyllä vihanneksia, talvella juureksia sekä säilykkeitä, läpi vuoden sopivasti palkokasveja, viljaa ja kotimaista kalaa. Tähän siirtyminen voidaan aloittaa tarjoamalla kaikille ruokailijoille kalaa yhtenä tai kahtena päivänä ja palkokasveihin perustuvaa ruokaa kahtena päivänä viikossa tai erityisillä teemaviikoilla.

Lisäksi

- pyritään luopumaan lämmitetyssä kasvihuoneissa kasvatettujen (tomaatti ja kurkku) ja lentokoneella kuljetettujen vihannesten käytöstä
- kaikille annetaan mahdollisuus valita eläintuotteetonta ruokaa joka päivä (ennakkoilmoittautumista voidaan toki vaatia)
- riisi pyritään korvaamaan muun muassa ohralla ja perunalla
- pyritään valitsemaan kotimaista kalaa
- hankitaan mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita
- henkilökunnalle annetaan riittävät resurssit uusien käytäntöjen luomiseen sekä keittiöiden energia- ja materiaalitehokkuuden optimoimiseen
- ruokailijat sitoutetaan syömään kaiken mitä lautasilleen ottavat
- muutoksista ja niiden syistä tiedotetaan ruokailijoille ja/tai heidän läheisilleen.

Päiväys ja allekirjoitukset

• Tämä sivu (ilman kuvia) word-tiedostona muokkausta varten.
• Kysymyksiä ja vastauksia aloitteen tekijälle ja sama word-tiedostona.
  

Lisätietoja

• Kalojen uhanalaisuudesta
• Yleisimpien lihalajien kulutus vuosina 1970-2007, kg/hlö, Finfood, Lihatiedotus
• Suomalainen syö kasviksia vain noin puolet EU-keskiarvosta, Helsingin Sanomat (8.6.2008), 
• Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset

Kuvat: Laura Räsänen

Paluu Joukkoruokailun muuttaminen vähemmän ilmastoa kuormittaviksi