Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2016 / 4/2016 / Terrafamen kaivos voi saastuttaa satoja vuosia

Terrafamen kaivos voi saastuttaa satoja vuosia

Terrafamen kaivos voi saastuttaa satoja vuosia

Teksti Matti Nieminen, kuva Antti Lankinen cc by 20.0

Valtionyhtiö Terrafame sai Juha Sipilän hallitukselta jälleen lisärahaa, nyt 100 miljoona euroa. Pääministeri kävi paikan päällä ja kertoi – yhtiön pipo päässään – vakuuttuneensa ympäristöasioidenkin hoidosta.

Terrafamen kaivos Sotkamon Talvivaarassa väittää saaneensa vesistöpäästönsä hallintaan. Vai ovatko Kainuun vähäsateinen syksy ja jätevesien lasku lähijärviin tuoneet helpotusta kaivoksen tilanteeseen?

Kaivosyhtiö hakee lupaa nykyistä korkeammille sulfaattirajoille. Ihmetystä herättää se, että jos sulfaatti- ja vesiongelmat ovat yhtiön vakuuttamalla tavalla ratkaistu, niin miksi Terrafame hakee lupaa korkeammille sulfaatti- ja natriumpäästöille ja haluaa kumota vuoden 2014 ympäristöluvan määräyksiä.

Epäselvää on myös, miten yhtiö aikoo käyttää saamiaan euroja ympäristön hyväksi. Valtion rahan käyttö Talvivaaran kaivokseen Terrafamen aikana hipoo jo puolta miljardia euroa.

Luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin kaivosvastaava Antti Lankisen mielestä suurin ympäristöongelma on hänen arvionsa mukaan mustaliuske. Jos yhtiö jatkaa toimintaansa aiotussa laajuudessa vielä 30 vuotta, louhii Terrafame kasaliuotukseen yli puoli miljardia tonnia malmikiveä. Sivukiveä nousee miljardi tonnia, etupäässä juuri mustaliusketta.

Monissa kaivoksissa sivukivi on harmitonta, mutta Talvivaaran kaivoksessa ei. Mustaliuskeen ongelmana on sen rikkipitoisuus, mikä on noin kahdeksan prosenttia. Jokaisesta tonnista louhittua mustaliusketta voi syntyä 250 kiloa sulfaattia, kun liuske reagoi veden ja ilman kanssa, kainuulaisessa ulkoilmassa.

Miljardin tonnin sivukivivuoresta syntyy yli 2 miljoonaa tonnia sulfaattia, jos edes yksi prosentti rapautumispotentiaalista tapahtuu, Lankinen varoittaa.

Happaman valuman mukana kadmium ja uraani lienevät vaarallisimmat raskasmetallit.

Tulevaa ongelmaa yritetään ympäristöluvan mukaisesti torjua peittämällä kasat kolmen vuoden kuluessa niiden syntymisestä. Yhtiön toimitusjohtaja Lauri Ratia lupasi Ylen A-talkissa 17.11. paketoida ongelman muoviin. Lankinen ei tyydy tähän.

Valtion pitää kertoa, miten ongelmaa sen jälkeen hoidetaan. Reaktiivinen rikki, raskasmetallit, arseeni ja radioaktiiviset aineet ovat vaarallisia tuhansia vuosia. Maailmassa on Rooman valtakunnan aikaisia vuotavia kaivoksia, Lankinen painottaa.

Kaivoksen mittaluokka tekee ongelman megalomaaniseksi. Kun resurssit tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavaan neutralointiin kalvorakenteiden pettäessä loppuvat, voi Kainuuseen ja Ylä-Savoon syntyä suuria happojärviä ja -jokia. 

Uraanikaivos?
Gtk on luokitellut Terrafamen louhiman Talvivaaran malmion määrällisesti suurimmaksi uraanivarannoksi Suomessa, kooltaan 22 tonnin suuruiseksi.
"Näin suuren uraanivarannon mahdollisesta hyödyntämisestä on käytävä laaja yhteiskunnallinen keskustelu", Luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin kaivosvastaava Antti Lankinen sanoo.
Nykyisillä louhintamäärillä kasaliuotukseen kootaan malmin mukana noin 250 tonnia uraania yhdessä vuodessa. Tehtaan prosessien lävitse kulkee ehkä 200 tonnia uraania vuosittain. Siitä suurin osa palautuu sekundaariliuotukseen. Osa jää jätteiden mukana kipsisakka-altaisiin.
"Kaivoksen uraanitase on avattava ja nyt käynnissä olevassa Vaasan hallinto-oikeuden määräämässä yva-menettelyssä on tutkittava koko uraanin kierto Terrafamen Talvivaaran kaivoksella", Lankinen sanoo.

 

Julkaistu Luonnonsuojelijassa 4/2016. Lehti on Luonnonsuojeluliiton jäsenetu. Liity: sll.fi/liity