Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2016 / 4/2016 / Miten ylilaidunnusongelma ratkaistaan?

Miten ylilaidunnusongelma ratkaistaan?

Miten ylilaidunnusongelma ratkaistaan?

Teksti Liisa Hulkko, kuva Vanessa Riki

Lue myös: Poroaidan takaa 

Porojen ylilaidunnuksen on sanottu uhkaavan Lapin luontoa. Poronhoito on Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvallille tuttu teema. Entisissä töissään Lapin Ely-keskuksen luonnonsuojelupäällikkönä ja tutkijana poronhoitoon liittyvät kysymykset nousivat usein esiin.

Päivi Lundvallin mielestä syksyn porokeskustelusta on puuttunut pohdinta siitä, mikä on johtanut tähän tilanteeseen ja miten asia voitaisiin ratkaista: 

”Ylilaidunnusta on, mutta en lähtisi katsomaan asiaa suoraan siitä, että poroja on liikaa, koska Ruotsissa ja Norjassa on saman verran poroja kuin Suomessa, mutta siellä laitumet ovat paremmassa kunnossa.”

Eroja maiden välillä on esimerkiksi siinä, että Ruotsissa vain saamelaiset saavat pitää poroja. Siellä ei myöskään ole niin paljon kilpailevaa maankäyttöä kuin Suomessa. Norjassa taas on reheviä vuonojen rantoja porojen kesälaitumina, joten ruoka riittää paremmin ja laidunkierto onnistuu.

Lundvall listaa lähtökohtia, joiden avulla Suomen poronhoidon ongelmia voitaisiin lähteä purkamaan.

1. Yhteistyö

Yksinkertaistaminen ja syyttely eivät vie asiaa eteenpäin

”Poronhoitoa pitäisi lähteä miettimään suurena kokonaisuutena ja ennen kaikkea yhdessä poronhoitajien ja tutkijoiden kanssa”, hän kertoo.

Poronhoitajien kanssa voitaisiin miettiä konkreettisia ratkaisuja, kuten voidaanko kuluneimpia alueita rajata laidunnuksen ulkopuolelle.

2. Saamelaisen poronhoidon ymmärtäminen 

Poronhoitajista 20 % on saamelaisia painottuen Enontekiölle, Utsjoelle, Inariin ja Sodankylään. Perinteinen paimentamiseen perustuva saamelainen poronhoito on parhaimmillaan kestävää. Poronhoitolaki ja paliskuntajärjestelmä ovat kuitenkin rakentuneet suomalaisen poronhoidon mukaan. 

”Pitäisi koko ajan muistaa, että saamelainen poronhoito on osa kulttuuria ja sen säilyminen pitää mahdollistaa”, Lundvall sanoo. 

Sen vaatii saamelaisia koskeva kansallinen lakikin. Hän muistuttaa, että Suomi on myös sitoutunut biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan pitää huomioida alkuperäiskansojen luonnon tuntemus ja perinteinen käyttö. 

3. Laidunkierto kuntoon

Saamelainen poronhoidossa käytetään laidunkiertoa. Siinä porot ovat kesäisin vehreämmillä laitumilla ja talvisin jäkäläkankailla. Jos laidunkierto ei toteudu, tallovat porot kesällä talvilaitumien jäkälät rikki.

Saamelaisilla oli aina 1800-luvun puoliväliin asti tapana ajaa porot kesäisin Jäämeren rannikolle laiduntamaan. Rajasulkusopimuksen jälkeen tilanne muuttui: ”Se on johtanut siihen, että porot laiduntavat samoilla alueilla ympäri vuoden ja laidunpaine on paljon kovempi.”

Lundvallin mielestä poronhoidossa tulisi edelleen tavoitella laidunkiertoa.

4. Poronhoidolle tilaa, kilpaileva maankäyttö syyniin

Sen jälkeen kun poronhoitolaki säädettiin, on maailma muuttunut.

”Pohjoisen maankäyttöpaineet ovat lisääntyneet radikaalisti, ja poronhoito on jäänyt paikoittain ahtaalle. Näin tapahtuu varsinkin niillä alueilla, jotka ovat lähellä matkailukeskuksia tai kaivosalueita.”

Matkailun ja kaivosten lisäksi liikenne, rakentaminen ja metsähakkuut pirstovat poronhoitoaluetta. Poronhoitolain mukaan valtion maita ei saisi käyttää niin, että siitä koituu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Siitä huolimatta esimerkiksi Metsähallituksella on Ylä-Lapissa laajoja hakkuita ja Kilpisjärvellä on matkailurakentamista porojen kulkureiteillä.

Porojen luontaiset reitit pitäisi ottaa huomioon: ”Jos muu maankäyttö alkaa rajoittaa niitä, ongelmia tulee. Samoin pitäisi pitää avoimina ne reitit, joita pitkin poronhoitajat ajavat eläimiä kohti erotuspaikkoja.”

5. Tukijärjestelmän muokkaaminen

Suomalainen tukipolitiikka ei ohjaa kestävään poronhoitoon.

”Tukipolitiikka ohjaa osaltaan siihen, että mitä enemmän eläimiä, sitä paremmin pystyt elämään. Siinä on sama logiikka kuin maataloustuissa.”

Julkaistu Luonnonsuojelijassa 4/2016. Lehti on Luonnonsuojeluliiton jäsenetu. Liity: sll.fi/liity