Raidan vuotena halutaan kiinnittää ihmisten huomio raitoihin ja pajuihin lähiympäristössään. Vuotta vietetään järjestämällä teemaretkiä, valokuvakilpailu, kartoitetaan suuria raitoja ja erilaisia paikallisia tapahtumia. Esimerkiksi Suomen pääsiäiskaupunki, Riihimäki koristelee raidan pääsiäispuistoosaan sekä järjestää yhdessä Riihimäen luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa Kaunein virpomisoksa-kilpailun.

Kuvat raidan kukinnasta: Riku Cajander / SLL

Kuuntele!: Raita - vuoden lajina Radio Suomen Luonto-Suomessa

Tietoa raidasta

• Pajut lajiryhmänä
• Monimuotoinen raita
• Miten tunnistat raidan?
• Mistä raidan löytää?
• Monikäyttöinen raita
• Pääsiäispuu
• Lisätietoa

Pajut lajiryhmänä

Raita (Salix caprea) kuuluu pajukasveihin (Salicaceae). Suomessa on yli 20 luonnonvaraista pajulajia. Raidan lisäksi varsinaisiksi puiksi kasvavat vain halava (Salix pentandra) ja raidan alalaji vuonoraita (ssp. sphacelata), joka kasvaa harvinaisena Enontekiön Lapissa. Joskus myös mustuvapaju (S. myrisinifolia) ja jokipaju (S. triandra) kehittyvät pieniksi puiksi.

Maailmassa pajulajeja tunnetaan noin 500. Niitä esiintyy alkuperäisinä kaikilla mantereilla Australiaa lukuun ottamatta.

Monimuotoinen raita

Raita kukkii jo aikaisin keväällä runsaasti. Siksi se on tärkeä ravinnonlähde pölyttäjähyönteisille, kuten mehiläisille ja talvehtiville päiväperhosille. Raitaa hyödyntää ravinnokseen meillä noin 190 suurperhoslajia.

Raidassa on vain vähän luontaisia kemiallisia karkotteita, jotka suojelisivat sitä kasvinsyöjiltä: siksi se onkin usean hyönteisen ravinnonlähde. Hyönteisiä elää niin raidan lehdillä, norkoissa kuin puuaineksessa. Nisäkkäistä etenkin jänis ja hirvi käyttävät raitaa ravinnokseen.

Lukuisat käävät, jäkälät ja sammalet elävät raidan rungolla. Yksi harvinaisimmista raidan rungolla elävistä jäkälistä on raidankeuhkojäkälä. Sen esiintyminen kertoo, että ilman laatu on hyvä ja metsäluonnossa on säilynyt luonnontilaisia piirteitä. Raidalta on löydetty enemmän kääväkkäitä kuin muita pajulajeilta. Raidan lahottajista yleisimpiä ovat raidankääpä, kuhmukääpä ja arinakääpä. Aniksentuoksuinen raidantuoksukääpä kasvaa vain raidalla.

Raita on melko lyhytikäinen puu. Se elää harvoin yli 50 vuotiaaksi. Siksi se muodostaa nopeasti lahopuuta kasvualustaksi lahopuulla eläville hyönteisille ja kääville. Vanhat raidat ovat pikkutikan suosikkipesäpuita.

Kuvat LKA/Kuvaliiteri. Vasemmalta oikealle: Raidankeuhkojäkälä, raidankääpä, raidantuoksukääpä.

Miten tunnistat raidan?

Raita on saanut nimensä vaaleanharmaasta pystyraitaisesta kuorestaan, joka on hyvä tuntomerkki. Nuoren raidan kuori on kuitenkin vielä sileä, vihertävänharmaa ja kiilloton. Lehdet ovat paksut, soikeat ja noin 6-10 senttimetriä pitkät. Alapuolelta ne ovat harmaakarvaiset. Yleensä raita kasvaa kookkaana pensaana, mutta hyvällä kasvupaikalla se voi kehittyä paksu- ja monirunkoiseksi puuksi, jopa noin 20 metriä korkeaksi.

Suomen korkein, 24,5 metrinen raita kasvaa Espoon Nuuksiossa. Tarvasjoella kasvavan maan paksuimman raidan ympärysmitta on tyvestä mitattuna 723 cm.

Keväällä hyönteispölytteinen raita näkyy selvästi lehdettömien puiden joukosta. Ensin aukeavat valkoiset karvaiset pajunkissat - raidan nupulla olevat kukinnot. Niihin ilmestyvät keltaiset heteet tai vihertävät emin luotit muutama viikko pajunkissojen aukeamisen jälkeen huhti-toukokuussa - tällöin puu kukkii näyttävästi. Hedekukat kukkivat eri puuyksilössä kuin emikukat. Raita lisääntyy myös suvuttomasti kasvattamalla runsaasti kantovesoja, mikä auttaa sitä säilyttämään kasvupaikkansa.

Kuvat LKA/Kuvaliiteri. Vasemmalta oikealle: Pajunkissat, raidan emikukinto, raidan hedekukinto.

Mistä raidan löytää?

Raita on euroaasialainen laji. Sitä tavataan maapallolla Jäämereltä Välimerelle ja Atlantilta Tyynellemerelle saakka. Raitaa tavataan koko Suomessa, mutta sen esiintymisessä on alueellisia eroja. Puuta esiintyy runsaasti etenkin Järvi-Suomen Pohjanmaahan rajoittuvissa osissa. Lapissa raita on melko harvinainen, poikkeuksena Paatsjoen alue Kaakkois-Inarissa, missä sitä on runsaasti.

Kasvupaikkanaan raita suosii tuoreiden keski- tai runsasravinteisten kangasmetsien kosteita painanteita, metsän ja suon välisiä vyöhykkeitä, ojanpenkkoja, rantoja, tienpientareita ja niittyjä. Raita on pioneeripuu, joka ilmestyy nopeasti paljaaksi jääneeseen maahan: monesti raita hyötyy ihmisen toiminnasta.

Monikäyttöinen raita

Suomessa raitaa hyödynnetään lähinnä polttopuuna. Suhteellisen vähäisyytensä vuoksi sillä ei ole ollut metsätaloudellista merkitystä. Nopeakasvuista raitaa ja muita pajuja on helppo hyöyntää energiametsätalouteen. Aikainen ja kaunis kukkiminen on lisännyt raidan suosiota piha- ja puistopuuna. Raita on mehiläiskasvattajille merkittävä laji aikaisen kukkimisensa ansioista.

Raidan puuaines on pehmeää, kevyttä ja sitkeää. Siitä saa valmistettua erilaisia koriste- ja käyttöesineitä, jopa huonekaluja. Raidasta tehdään myös kevyitä pakkauslaatikoita, aidaksia ja tukipuita. Sitkeä kuori on hyvä materiaali punontatöihin, sidonta-aineeksi ja värjäykseen. Myös perinteisen pajupillin materiaaliksi raita sopii hyvin, sillä sen kuori irtoaa varsin helposti.

Puusepänteollisuudessa on huomattu raidan hyvät ominaisuudet ja sen käyttö on lisääntymässä

Ennen vanhaan raidan lehtiä käytettiin yleisesti rohdoksena, sillä raidan sisältämä salisiini antoi helpotusta kuumeeseen, reumatismiin ja päänsärkyyn.

Pääsiäispuu

Raidan ja muiden pajujen oksia on käytetty pitkään pääsiäisajan koristeena. Etenkin Itä-Suomessa vallitsevaan virpomaperinteeseen kuuluvat olennaisena osana pajuista tehdyt virpomavitsat.

Pajunkissalla olevia pajunoksia kerätään myös maljakkoon tuomaan kevään tuntua.

Pajupuita koristellaan pääsiäisenä myös ulkona. Riihimäen, Suomen pääsiäiskaupungin, pääsiäispuistoa koristaa joka vuosi koristeltu pääsiäispuu, raita. Latvassa on aurinko, koska sanotaan, että pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii kevään saapumisen ilosta.

Lisätietoa

• Helsingin yliopiston metsäekologian laitos: Tietoa raidasta

• Luontoportti
• Valokki - nettikasvio

• Puuproffa
• Väre ja Kiuru: Suomen puut ja pensaat (2006)  (kirja)
  

Sivun alkuun