Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu LUMO2010
Sisältö

Vuosi 2010 on kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden vuosi.

Lumovuonna SLL nostaa luonnon monimuotoisuuden Suomessa päätöksenteon ytimeen.

Tavoitteena on saada päättäjät tekemään sitovia kirjauksia luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.

Teemavuonna nostetaan luonnon monimuotoisuuden merkitystä esille mediassa ja innostetaan suomalaisia kokemaan lumoava lähiluonto. Koe lumous!

 

Lisätietoja LUMO2010-vuodesta antavat:

  • Hannele Ahponen, hannele.ahponen (ät) sll.fi, puhelin (09) 228 08 235
  • Tapani Veistola, tapani.veistola (ät) sll.fi, puhelin (09) 228 08 266

 

 

LUMO2010 - Luonnon monimuotoisuuden vuosi 2010

Syyskuun kuukausiteema on geodiversiteettikoli.jpg

Luonnon monimuotoisuus ei ole vain biologiaa. Geologinen monimuotoisuus muodostaa perustan elolliselle luonnolle.

Geologisella monimuotoisuudella eli geodiversiteetillä tarkoitetaan kallioperän, maaperän ja maan pinnanmuotojen vaihtelua. Kivilajeilla on keskenään erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, jotka yhdessä maaperän laadun kanssa vaikuttavat alueen kasvillisuuteen. Kallioperä ja maaperä ovat jatkuvien geologisten prosessien muokkauksen alla. Tuuli, aallot ja virtaava vesi muokkaavat maata ja sitä kautta elollista luontoa. Jääkausi on ollut tärkein Suomen maaperää, pinnanmuotoja ja luonnonympäristöä muokkaava voima.

Eloton luo elämää. Kalliot, harjut sekä reuna- ja moreenimuodostumat ovat tyypillistä suomalaista luonnonmaisemaa. Harjuilla vallitsee kangasmetsäkasvillisuus, kallioluonto vaihtelee karuista merenrantakallioista metsäisiin kalliojyrkänteisiin. Tuulikerrostumia löytyy rannikon karujen dyynien lisäksi myös sisämaasta. Itämeren ainutlaatuinen maankohoamisrannikko muodostaa eri ikäisiä metsäalueita ja merestä irti kuroutuvia vesiä: fladoja ja kluuvijärviä.

Geodiversiteetin suojelu on osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

 

Uusi teemapäivä geologisen monimuotoisuuden puolesta: Tule mukaan retkille!

Geologia päivä – geologia osana luonnon monimuotoisuutta -teemapäivän tavoitteena on edistää tietoisuutta geodiversiteetin merkityksestä. Geodiversiteetin arvoa valotetaan geologien ja biologien vetämillä luontoretkillä 25.-26.9. Kaikille avoimia retkiä järjestetään noin 30 ympäri Suomen ja ne suuntautuvat geologisesti arvokkaille kohteille

Lue lisää: Geodiversiteetti ja Geologian päivä

Kuva: Kolin vaarat ovat muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänteitä. Kolin vaarojen pinnanmuotojen vaihtelu mahdollistaa monipuolisen kasvillisuuden rehevistä lehdoista kallioisiin karukkokankaisiin / Hannele Ahponen

 

Kuukkelin suojeluhanke auttaa myös muita metsälajejakuukkeli2.jpg

Kuukkeli on kuusivaltaisten metsiemme kaunis ja utelias varislintu. Kuukkelin elintila on kaventunut metsätalouden jaloissa niin, että se on yksi taantuneimmista metsälinnuistamme. Etenkin eteläisessä Suomessa kuukkelin elinalue on supistunut voimakkaasti, kun yhtenäiset luonnontilaiset metsät ovat tuhoutuneet ja pirstaloituneet.

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -hankkeen tavoitteena on kuukkelimetsien lajiston ja luontotyyppien suojelun parantaminen. Hankkeessa kokeillaan ja kehitetään uusia menetelmiä kuten hoitotoimenpiteitä, ennallistamista ja neuvontaa metsälajiston suojelemiseksi. Hankkeessa ovat mukana Luonnonsuojeluliitto, Metsäkeskus Tapio, alueelliset metsäkeskukset, ELY-keskuket, metsäyhtiöt UPM ja Tornator, Metsänomistajien liitto, Metsähallitus, BirdLife Suomi sekä kohdealueiden lintutieteelliset yhdistykset.

Kuukkeli on metsäluonnon indikaattorilaji. Sen esiintyminen kertoo siitä, että alueella on luonnontilaisen kaltaista, yhtenäistä metsää, jossa viihtyy myös muuta vaateliasta metsälajistoa. Samoja metsiä käyttävät pesimäympäristöinään muun muassa haukat, pöllöt, pohjantikka, pikkusieppo ja liito-orava. Myös korpien sammal-, jäkälä- ja sienilajit sekä metsäkanalinnut tulevat toimeen kuukkelimetsissä.

Kuva: Ikkuna Suomen Luontoon / Seppo Sourula

 

Vuonna 2010 Luonnonsuojeluliitto nostaa luonnon monimuotoisuuden Suomessa päätöksenteon ytimeen.

  • Tavoitteena on saada päättäjät tekemään sitovia kirjauksia luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.
  • Luonnon monimuotoisuuden merkitystä nostetaan esille mediassa ja innostetaan suomalaisia kokemaan lumoava lähiluonto.
  • LUMO2010-vuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen.

 

Säilyykö luonnon lumous?

Lumo eli lumous tarkoittaa sanana taikuutta, yliluonnollista voimaa. Nykyaikaisessa kielenkäytössä lumo yhdistetään usein kauniiksi tai hyviksi koettujen asioiden aikaansaamaan vaikutukseen ihmisessä. Luonnolla on sellainen vaikutus. Kun ihminen lumoutuu kauniin maiseman edessä, hän hiljenee, pysähtyy. Kaikki muu unohtuu ja ihminen sulautuu ympärillään olevaan kauneuteen.

Mikä sinut lumoaa luonnossa?