Ydinvoiman hiekkalaatikossa liian monta lapiota

Ydinvoimarakentaminen on ollut jäissä Tshernobylin voimalaonnettomuuden jälkeen - nyt uuden rakentamisen kärjessä kulkee Suomi, Arevan kainalossa. Olkiluoto 3 on hankkeena täysin epäonnistunut; moni on jo saanut tarpeekseen toinen toistaan seuraavista laatu-, aikataulu- ja budjettiongelmista. Reaktorin väitetty alhainen hinta sai uusiutuvat energialähteet valheellisesti näyttämään ydinvoimaa kehnommilta eduskuntakeskustelussa.

Reaktorin väitetty alhainen hinta sai uusiutuvat energialähteet valheellisesti näyttämään ydinvoimaa kehnommilta eduskuntakeskustelussa.

Tekniikka ja Talous uutisoi 17.10.2008 otsikolla: "Paperikoneita kiinni: UPM:stä tulee ydinenergiayhtiö". Olkiluoto 3:n valmistumisen jälkeen metsäyhtiöillä on yli kolmasosa ydinsähkötuotannon omistuksesta. UPM onkin vahvasti ajamassa kaikkien kolmen ydinvoimalahakemuksen hyväksymistä.

Supistukset teollisuudessa kuitenkin etenevät, ja sähkönkulutus jatkaa laskuaan - tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla n. 2,5 prosenttia. Moni ydinvoiman kannattaja muuttaa kantansa, kun ymmärtää, että "halpaa" ydinvoimaa kaavaillaankin ulkomaanmyyntiä varten.

Sähkönkulutus jatkaa laskuaan - tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla n. 2,5 prosenttia.

Ilman säästötoimia hallitus arvioi sähköntarpeeksi 103 TWh vuonna 2020. Tavoitellulla 20 prosentin energiatehokkuuden kasvattamisella tämä putoaisi 82 - 83 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Lisäydinvoimaa ei tarvita, ja mahdollinen sähköntuotannon lisäys täytyy tehdä uusiutuvia energiamuotoja käyttäen.

Ydinvoiman kannatus on laskemassa viimeisimpien kyselyiden mukaan, ja on selvää ,että Lapin kaivoshankkeisiin kohdistuva vastustus on erityisen voimakasta. Pohjoisen puhtaaseen imagoon, matkailuun ja luontaiselinkeinoihin eivät uraanikaivokset ja ydinvoima sovi.

Uraanin louhiminen, reaktoritoiminta ja loppusijoitus ovat kaikki ongelmallisia, jopa vaarallisia ja vahvaa vastustusta aiheuttavia toimia - miksi niitä tulisi käyttää?