Voiman pimeä puoli

Suositun Tähtien sota -elokuvasaagan keskeinen käsite on mystinen kosminen Voima. Sen käytön hallitsevat jediritarit kykenevät hyödyntämään sitä taistelu- ja mielenhallintatempuissa, joihin tavallinen kuolevainen ei kykene.

Elokuvien keskeistä tematiikkaa on - tietenkin - hyvän ja pahan taistelu, jota käydään Voimaa oikein käyttävien sankareiden ja Voiman pimeälle puolelle hairahtuneiden pahisten välillä. Kristillistä tematiikkaa elokuvat lähestyvät siinä, miten Voiman oikeamielinen käyttö edellyttää mielenhallintaa, tasapainoisuutta ja rauhallista pitkäjänteisyyttä, kun taas Voiman pimeää puolta ovat viha, pelko ja aggressiivinen impulsiivisuus. Olennaista on, että vaikka sankareista välillä tuntuu, että Voiman pimeä puoli on vahvempi, niin se ei sitä ole. Se on vain nopeampi ja helpompi ja siksi houkuttelevampi tie kosmisen Voiman hallitsemiseen.

Tähtien sodan tematiikka sopii myös tämän hetken kuumien ympäristöpoliittisten teemojen, ydinvoiman ja jätteenpolton, analysointiin.

Luonnonsuojeluliiton kuumissa sisäisissä jätekeskusteluissakin on joskus turvauduttu Tähtien sodankin tunnusmusiikkiin ja elokuvasta otettuihin vertauksiin. Teemaa pohdittuani olen ymmärtänyt asiassa piilevän viisauden. Tähtien sodan tematiikka sopii myös tämän hetken kuumien ympäristöpoliittisten teemojen, ydinvoiman ja jätteenpolton, analysointiin.

Ydinvoiman kannattajien keskeisiä argumentteja ovat sähköntarpeen väistämätön kasvu, pelko Venäjältä tulevan sähkön yhtäkkisestä loppumisesta ja ilmastonmuutoksen nopea estäminen mistään tinkimättä ja mitään muuttamatta. Ydinvoiman vastustajat lähtevät siitä, että meidän on viimeinkin alettava pitkäjänteisesti muuttaa sähköntuotantorakennetta tasapainoisesti uusiutuvien koko palettia ja energiansäästöä kehittäen.

Tähtien sota -tematiikassa ydinvoima on siis Voiman pimeän puolen energiamuoto, jota kannattavat vain irvokkaisiin naamareihin piiloutuneet persoonattomat pahikset. Uusiutuvat taas ovat kärsivällisten sankareiden energiaa.

Jätehuollon uudistamisen lähtökohtana on ajatus siitä, että jätehuollosta vastaavat viranomaiset seisovat putouksen alla, ja heidän päälleen vyöryvät loputtomat jätetonnit. Asia pitää saada ratkaistua nopeasti ja helposti, ja siksi tarvitaan polttolaitoksia kaikkialle (tällä hetkellä jätettä palaa jo ainakin 13 laitoksessa Suomessa, mikä ei näköjään riitä alkuunkaan). Jätteet on tuhottava! Toimintaa leimaa pelko, että kaikki eivät pääse osallisiksi polttobisneksestä. Vaihtoehtoinen tapa ratkaista jätehuolto tuotantoprosesseja pitkäjänteisesti kehittämällä ja kierrätystä edistämällä jää mahdollisuushorisontin ulkopuolelle.

Jos postmodernin maailmankuvan pirstaleisuus ahdistaa, voimme siis turvautua huomattavasti selkeämpään moraaliseen käsitykseen siitä, mitkä linjanvedot maailmanparannustyössämme ovat oikein ja mitkä väärin. Tehdessämme työtä jätteen synnyn ehkäisyn, kierrätyksen ja uusiutuvien energiamuotojen hyväksi olemme, J. Karjalaisen laulun sanoin, sankareita kaikki!

Jouni Nissinen
ympäristönsuojelupäällikkö