Tulevaisuusbudjetti ilmastopolitiikan suhteen ristiriitainen
Kolumni 10.9.2008 Leo Stranius
Pääministeri Matti Vanhasen mukaan hallitus teki tulevaisuusbudjetin. Tämä pitää monelta osin paikkansa. On erinomaista, että pääministerin johdolla ilmasto- ja energiapolitiikka on saanut poikkeuksellisen paljon huomiota vuoden 2009 budjettiesityksessä. Vanhanen on ottanut ilmastohaasteen selvästi tosissaan. Budjetissa sanat muuttuvat teoiksi.Ilmasto- ja energiapolitiikan kannalta budjettiin jäi kuitenkin vielä myös parannettavaa. Nostan seuraavassa esille muutamia huomioita.
Ensinnäkin on erinomaista, että valtion investointituet uusiutuvaan energiaan tuplataan lähes 60 miljoonaan euroon. Lisäys on hyvä, mutta edelleen liian maltillinen suhteessa tarpeeseen. Syksyllä eduskunnan käsittelyyn tulevassa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tuulivoimalle ja muulle bioenergialle tulevan syöttötariffin käyttöönottoa kannattaisi nyt vauhdittaa.
Toisekseen kotitalousvähennyksen nosto 3000 euroon ja laajennus pientalojen energiaremontteihin on erinomainen uutinen. Ongelmana on kuitenkin se, että vähennystä voidaan käyttää kaikkeen muuhun, esimerkiksi luksusremontoimiseen ja muuhun luonnonvarojen kulutusta kasvattavaan toimintaan. Korotettu tuki pitäisi siis kohdistaa vain lämmitysjärjestelmien uudistamiseen.
Kolmanneksi myös ruuan arvolisäveron alennus olisi kannattanut toteuttaa ilmastoystävällisesti. Tämä tarkoittaa, että arvonlisäveroa ei kannata alentaa kaikilta elintarvikkeilta vaan ainoastaan sellaisilta ruokatuotteilta, joiden ilmastotaakka on kohtuullinen. Käytännössä veroalen ulkopuolelle jäisivät tällöin esimerkiksi monet liha- ja maitotuotteet sekä pohjoisessa kylmän aikaan kasvatetut kasvihuonevihannekset.
Neljänneksi suurten kaupunkien joukkoliikennetukeen tulee budjetissa vain 5 miljoonaa euroa. Tämä on tarpeeseen nähden aivan liian vähän. Mikäli joukkoliikenteen kilpailukykyä halutaan parantaa ja lippujen hintaa laskea, olisi tuen oltava moninkertainen.
Vanhasen mukaan budjetissa on ilmasto- ja energiapolitiikan lisäksi toisena keskeisenä pääpainopisteenä suomalaisten ostovoiman vahvistaminen veronkevennyksillä. Valitettavasti tavoiteltu lisäkulutus uhkaa romuttaa muut toimenpiteen hiilineutraalin Suomen edistämiseksi.
Veropäätöksellä lisätään luonnonvarojen kulutusta sekä näin kiihdytetään kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymistä ja ilmaston lämpenemistä. Tästä näkökulmasta sinivihreän hallituksen tulevaisuusbudjetti onkin ilmastopolitiikan suhteen ristiriitainen.
Leo Stranius
Ilmastovastaava
Suomen luonnonsuojeluliitto
